Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Simppeli aloittelijatason kysymys, mutta kun on tottunut savuttoman ankaruuteen latausvirheiden suhteen, niin tarkistettava on. Siis, soveltuuko sveitsiläinen Poudrerie DïAubonne -mustaruuti No 3 käytettäväksi perkussionallisessa .44-kaliiperin revolverissa? Ruuti on luokkaa FFG, joka ainakin jenkki...

Kiitos paljon tarjouksesta, laitoin YV:n.

Kiitos ttkl kuvista. Taitaa olla kokolailla parasta, mitä tähän lajiin revolveripuolelta on löydettävissä. Uusia Manuja valmistaa nykyisin Chapuis Armes. Hinta Ranskassa näkyy olevan päälle 2000€, joten käsinsovitus ei tule ilmaiseksi. CH : Tee ensin jostain helpommin muotoiltavasta materiaalista ma...

Anti- G orrol on selvä kirjoitusvirhe. Minkä kokoisia nuo astiat ovat? Vaikuttavat melko isoilta. :miettii: Kanisterien vetoisuus on luokkaa 4-5 litraa. SA-kaupan poistoja, olisiko 50-60-luvulta ehkä? Englanti lienee silloin ollut monelle vieras kieli ja SA-tuotteiden yhteydessä esiintyy vastaavia ...

Aivan, niin se olikin Manu tuo sinun aseesi. Taas oppi jotakin uutta, eli näitäkin on näemmä hankittu PV:lle. Mihin kohti tornilogo on lyöty?

Tännehän on tullut paljon kommentteja. :D Ttkl:llä kuuluu olevan mielenkiintoinen ase. Onko tietoa, oliko ase tornikäytössä alkuperäiskuntoisena, vai viriteltiinkö siihen piippupainoa ja ortopedista kahvaa? Yritin hiljan väsätä loimukoivusta revolverin ortopedista kahvaa. Sisäosien sovitus onnistui ...

Mikä on foorumilaisten käsitys .32 S&W Long -kaliiperisen S&W 16-mallin yleisyydestä Suomessa verrattuna tutumpaan .38 Special -kaliiperiseen malliin 14? Erään jenkkitiedon mukaan .32-kaliiperista mallia olisi valmistettu vuosien 1947 ja 1974 välisenä aikana vain 3630 kpl, mikä tuntuu erittäin piene...

Onko vieläkään tullut tietoa muovikorttihommasta, kun en ole törmännyt asiaan missään?

Tämä lienee vain halpaa kopiota, eli Anti-Gorrolia. Puhdistuteho on nykyöljyjä parempi, mikä johtunee siitä, että hyvät ainesosat on nykyään kielletty.

Minulla ei romuhankinnat ole oikein onnistuneet, mutta nyt lumien alettua sulamaan olen saanut kerättyä takavallista noin 50 kiloa luotiromua. Pääosa on tosin ysimillistä kokovaippaa, osa vielä hankalasti elektrolyysipinnalla, joten käsityötä teettää, että saa mehut pihalle.

En ole AVT-asiantuntija, mutta SVT:n slam firen yhteydessä rakennetta tutkineena luulisin, että jos varmistin on sarjatuliasennossa, liipaisin painettuna pohjaan ja käytät liikkuvia takana, iskuvasaran tulisi pudota siinä vaiheessa kun lukko menee täysin kiinni, s.o. sulkuvarmistin menee pois päältä.

Niinhän tuosta aloituksesta voisi päätellä, että [CA] -leima, patruunapesän sivussa, [SA] -leiman vieressä.

Centuryn leimat puolestaan näyttäisivät olevan piipussa suupuolella tai sitten lukonkehyksessä, merkintä C.A.I..

Kuva asianosaisesta selvittänee tilanteen.

No lyödäänhän niihin piippuihin asetarkastajan leima. Ei vaan tule mieleen muita kun Kosti Eskola (KE). Täytyy katsoa omistakin. Vapaaehtoisen maanpuolustusväen kolmeyseissä ei enää taida pahemmin Yliesikunnan tarkastajaleimoja olla, =S= -leimoja kylläkin. Sotaväen aseissa näkyy joskus pieniä "tyki...

Eipä siellä (oletan tässä, että vasemmalla sivulla) muuta vakioleimaa sakolaisen tapauksessa taida olla kuin 36(S)00 -korkeapaineleima, oli sitten kyse sotaväelle tai kotijoukoille menneestä aseesta. SA-leimojen määrä, paikka ja laatu ovat lähinnä sattuman kauppaa. Jokin CIP-merkintä on aina tietyst...

Vastauksen laatuun vaikuttaa myös olennaisesti se, mikä on kysyjän oma panos saada asia selvitetyksi. Leimojen tapauksessa kuva liene vähintä, mitä voi pyytää. Varsin usein kun on käynyt niin, ettei jokin leima esitä ollenkaan sitä, mitä kysyjä siinä arvelee oleven. Itse en ole nähnyt m/39:ssä CA-le...