R4 mikä yksikkö

[Ned Flanders]

Sotilaspasissa tuollainen, kyseessä siis rajajääkäri.


Peuha paikkoina mainittu: Matkaselkä, sortavala,Äänislinnan ympäristö ja Syväri.
Erikoista tuo että kävi sopankeittäjänä talvisodan ajan, no jatkosodassa sai jatkaa rajajoukoissa ryhmänjohtajana.

[sako92s]

Voisiko tarkoittaa Salmin rajavartioston 4. komppaniaa?

http://www.raja.fi/rvl/k-sr/home.nsf/pa ... endocument

[sako92s]

Tai sitten tämä;

Välirauhan aikana 1940 - 1941 aikana ennätettiin rajavartiostot joksikin aikaa siirtää rauhan aikaiselle kannalle. Joensuun rajavartioston nimi muuttui Rajavartiosto 4:ksi. Onttolassa toiminut Rajavartiostojen aliupseerikoulu laajennettiin rajavartiolaitoksen koulutuskeskukseksi vuoden 1941 alussa.

[Komendantti]

Välirauhan aikana 1940 - 1941 aikana ennätettiin rajavartiostot joksikin aikaa siirtää rauhan aikaiselle kannalle. Joensuun rajavartioston nimi muuttui Rajavartiosto 4:ksi.

Juuri näin. Rajavartiosto 4 (R 4) sijaitsi kesästä -40 alkaen IV armeijakunnan alueella, Suokumaanjärven - Kiteen - Tohmajärven välisellä rajaosuudella. R 4 koostui neljästä rajakomppaniasta.

Erikoista tuo että kävi sopankeittäjänä talvisodan ajan, no jatkosodassa sai jatkaa rajajoukoissa ryhmänjohtajana.

Eli olisiko talvisodan alkaessa haavoittunut, tms? Ja käynyt sitten ryhmänjohtajakurssin ehkä jälkikäteen Rj.P 3:ssa, kun jatkosota alkoi.

[Ned Flanders]

Hyvä, nyt pitanee koittaa kaivella lisää. Hieman tiukemassa tuntuisi nuo rajan historiikit olevan.


Komendantti kirjoitti:
[Eli olisiko talvisodan alkaessa haavoittunut, tms? Ja käynyt sitten ryhmänjohtajakurssin ehkä jälkikäteen Rj.P 3:ssa, kun jatkosota alkoi. Wink]


Haavoittumista ei mainita kantakortissa, ainostaan vuonna -41 merkintä lonkkaan haavoittumisesta.

[sako92s]

Melkein ainoa mahdollisuus on,että henkilö on sairastunut pahoin ja toipilaana keitellyt soppaa Talvisodan ajan.

[Komendantti]

Haavoittumista ei mainita kantakortissa, ainostaan vuonna -41 merkintä lonkkaan haavoittumisesta.

Ei niitä valitettavasti ole aina merkitty sot.passiin ollenkaan, vaikka olisi pitänytkin.
Kantakortissa sen sijaan pitäisi olla kaikki olennainen tieto - vaikka joskus jopa sieltäkin puuttuu asioita.

Melkein ainoa mahdollisuus on,että henkilö on sairastunut pahoin ja toipilaana keitellyt soppaa Talvisodan ajan.

Tuo on yksi mahdollisuus - sairastunut, paleltunut, tms.
Silti on voinut haavoittuakin esim. rajan pinnassa aivan sodan ensipäivinä, mutta merkintää ei jostain syystä ole asiasta tehty (koska ei ole esim. ehditty tehdä - jopa monista sotapäiväkirjoista puuttuu merkinnät alkupäiviltä osittain tai jopa kokonaan, koska niitä ei ole vain ehditty tai muistettu tehdä).

Vaikea sanoa ilman enempää tietoa.

[Ned Flanders]

Kyllä, kantakortit ja passit ovat yllättävän epätäydellisiä joidenkin kohdalla.

Mitalien osalta esim. yhden korpaalin kohdalta ei löydy kummastakaan, korteista tai passista minkäänlaista merkintää. Mutta onneksi myöntökirja löytyi, merkki oli vr4 ja asiaa pääesikunnasta kysyttyäni selvisi niitä myönettetynkin kaksi samalle kaverille parin kuukauden välein.

Myöntö perusteita koitan kaivella sota-arkiston kautta saa nähdä kuin käy, ei muuten kun ilmeisesti vr4 on miehistölle myönettynä kohtalainen saavutus.

Edelliseen liittyen.. Akkaharjun tapahtumista 6.8.-41 aikaan olisin kiinnostunut, JR7, tyrjän rykmentin toimista. Ymmärtääkseni siellä oli pieni suvanto vaihe sotahommissa tuohon aikaan?

Sotapäiväkirjastahan noita saa selville (jos on tallessa) mutta kuitenkin.

[sako92s]

Koskimaan Tyrjän Rykmentin historiassa ei kyllä mainita kyseisenä päivänä olleen mitenkään rauhallista. Rykmentti jatkoi kyseisenä päivänä hyökkäystä Ihalan suuntaan.Kello 10.45 3. pataljoona sai kosketuksen viholliseen joka vetäytyi Laurilan maastosta Pitkälammen-Kangaslammen kannakselle.Tässä vaiheessa vihollisen tykistö ja heittimistö tulittivat etujoukkona etenevää 3.Pataljoonaa aiheuttaen tappioita ja hajaannusta sen komppanioissa.Vasta iltäpäivällä 3. pataljoona kykeni murtautumaan Pitkälammen-Kangaslammen kannaksen läpi tykistövalmistelun jälkeen.

Akkaharjun asemasta mainitaan seuraavaa;Ennen hyökkäystä Eversti Kemppi käski Rykmentin jääkärijoukkueelle tiedustelutehtävät. Jääkärijoukkueen tuli viiteen tiedustelupartioon jakautuneena tiedustella 6.8 kello 6 alkaen Ihalan suuntaan.1.partion piti edetä Akkaharjun aseman kautta edelleen rautatien eteläpuolitse Ihalaan,jossa sen tuli selvittää vihollisen toiminta Ihalan asemalla.




Kuvassa näkyy Kangaslampi, Pitkälampi on siitä oikealle ,eikä ihan näy kuvassa.Akkaharjun asema on vasemmassa alareunassa.

[Komendantti]

Edelliseen liittyen.. Akkaharjun tapahtumista 6.8.-41 aikaan olisin kiinnostunut, JR7, tyrjän rykmentin toimista. Ymmärtääkseni siellä oli pieni suvanto vaihe sotahommissa tuohon aikaan?

Näyttää löytyvän tietoa. Päivämäärä 6. 8. -41 on päivä, jolloin JR7 lähti Tyrjän taistelun ja kahden päivän reservissä levon jälkeen jatkamaan hyökkäystä kohti Ihalaa.
Jatkosodan historia osa 2 kertoo lyhyesti näin:

JR 7 etenee Ihalaan

Tyrjän taistelun jälkeen JR 7 oli määrätty divisioonan reserviksi. Se lepäsi elokuun 4. ja 5. päivän valmistautuen saamansa käskyn mukaisesti etenemään Ihalan kautta tavoitteekseen asetettuun Lahdenpohjaan. Rykmentti lähti liikkeelle 6. 8. aamulla Tyrjän-Saareksen alueelta. Kohdatut Neuvostojoukot vetäytyivät puolustukseen Pitkälammen eteläpuolelle, mutta sieltä kapteeni Marttisen komentama III/JR 7 työnsi ne Hoteen maastoon, missä taistelu puhkesi uudelleen. Siinä pataljoonankomentaja haavoittui ja joukkoyksikkö siirtyi kapteeni V. Kuovin johtoon. Seuraavana aamuna pataljoona painoi vihollista itään ja jatkoi Ihalan asemalle, joka oli jo joutunut rykmentin pääosien haltuun. III/KTR 15 ja Rs.Psto 14 tukivat rykmenttiä etenemisen aikana saattoammunnoin.
Kun III/JR 7:n hyökkäys oli pysähtynyt Hoteeseen, JR 7:n pääosat olivat lähteneet etenemään maastoitse itään ja saavuttaneet taistelutta Ihalan pohjoispuolella olevat harjanteet. Illalla 6. 8. vihollinen vetäytyi Ihalan asemalta etelään ja jätti Lahdenpohjaan johtavan tien avoimeksi. Kapteeni Aholan johtama II/JR 7 asetti varmistuksen Ihalan itä- ja koillispuolelle.
Ihalan saavutettuaan eversi Kemppi suuntasi I/JR 7:n sulkemaan Oinaanvaaran-Ihalan tien ja tuhoamaan ne vihollisosat, joita JR 48:n Oinaanvaaraan aloittaman hyökkäyksen seurauksena parveili kohti etelää. Tällöin vallattiin Oinaanvaarassa taistelleiden neuvostojoukkojen huoltokeskus, mikä osaltaan vaikutti tilanteen laukeamiseen seuraavana päivänä Oinaanvaarassa.

Eli taisteluita oli tuona päivänä kyllä käyty, ei tosin sellasella kiihkolla kuin Tyrjän alueella.
Akkaharjun aseman alueet vallattiin jo 3. 8. ja työn suoritti JR 28:n joukot.

Lisää em. tapahtumista on myös täällä:
http://fi.wikipedia.org/wiki/I/JR_7_(jatkosota)
http://fi.wikipedia.org/wiki/II/JR_7_(jatkosota)
http://fi.wikipedia.org/wiki/III/JR_7_%28jatkosota%29

Tässä myös tapahtumista & itse eversti Kempistä:
http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Sot ... Kemppi.htm

[Ned Flanders]

Ahaa, lonkanveto olikin loppunut jo 6. päivä ja töihin alettu uudestaan.

Noin, vastauksia ja tietoa löytyy tosiaan joka asiasta, kiitokset.

[Starikka]

[quote="Ned Flanders"]Hyvä, nyt pitanee koittaa kaivella lisää. Hieman tiukemassa tuntuisi nuo rajan historiikit olevan.


Rajavartiolaitoksesta on varsin hyvä 50v historiikki olemassa: "Rajavartiolaitos 1919-1969". Se on tuommonen liki 500 sivun opus ja painettu siis 1969. Sotien aikakin käydään ihan mukavasti läpi. Kirja saattaa löytyä kirjastosta tai sen kautta kaukolainana.

t. Jari

[Ned Flanders]

Ok, kirjastosta siis kyselemään jospa vielä löytyisi.

[maiske]

Tässä vielä aiheeseen liittyvä kirja;

Isänmaan portinvartijat-Suomen rajojen vartiointi 1918-1994.

Matti Kosonen- Juha Pohjonen, Otava 1994.

[vilipoika]

Hyppii nämä aiheet asiasta toiseen. Kuitenkin alussa oleva kysymys liittyy R4:n vaiheisiin jotka taas liittyvät Rajajääkäripataljoona 3:n historiaan. RjP3:n Perustaminen sekä jatkosodan vaiheet on kerrottu kohtalaisen seikkaperäisesti kirjassa: Tie Ihantalan tulimyrskyyn.

Hyvä ja mielenkiintoinen sotahistorian opus joka valaisee monta kiintoisaa asiaa.