Venäjällä kirjoitetaan Suomen sotahistoriaa uusiksi

[leon]

Tuoreessa venäläisessä historiasarjassa esitellään 15 Neuvostoliiton ratkaisevaa taistelua toisessa maailmansodassa. Yksi osa on nimeltään Karjalan vapautus.
Venäläisen uutistoimiston Mia Rossija Segodjan tekemässä multimediasarjassa käydään läpi Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa tekemiä ratkaisevia iskuja. Sarja on tehty Suuren isänmaallisen sodan 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.

Karjalan vapautus -nimisessä osassa kerrotaan suomalaismiehityksestä Karjalassa sekä Viipurin ja Syvärin-Petroskoin operaatioista, eli Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä kesällä 1944.

Erikoista on, että Tali-Ihantalan, Vuosalmen ja Ilomantsin suurtaistelut, joissa Suomi pysäytti Neuvostoliiton hyökkäyksen, jätetään kokonaan välistä. Viipurin operaatio päättyy Koiviston saarten valtaamiseen kesäkuun lopussa, ja Petroskoin operaatio vuoden 1940 rajalle lähellä Ilomantsia heinäkuun lopussa.

Karjalan palautus -multimediateos Mia Rossija Segodnjan alaisella Sputniknews-uutissivustolla. Kuvassa Neuvostoliiton etenemissuunnat kohti Viipuria ja Tali-Ihantalan aluetta.
Karjalan palautus -multimediateos Mia Rossija Segodnjan alaisella Sputniknews-uutissivustolla. Kuvassa Neuvostoliiton etenemissuunnat kohti Viipuria ja Tali-Ihantalan aluetta.

Suomen armeija pysäytti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen torjuntataisteluissa, mutta siitä ei mainita sanallakaan. Puna-armeijan kerrotaan vain ajaneen suomalaiset kauemmas Leningradista ja vapauttaneen suurimman osan Karjalais-suomalaisesta neuvostotasavallasta, minkä jälkeen esikunnan sanotaan kieltäneen hyökkäykset pidemmälle toiveenaan rauha Suomen kanssa.

Emeritusprofessori: tavoitteena oli Kymijoki

Suomen vaiheisiin toisessa maailmansodassa perehtynyt emeritusprofessori Ohto Manninen kertoo Ilta-Sanomille, että kyseinen tulkinta on yleinen venäläisessä historiankirjoituksessa.

– Ne on siis ilmeisesti siitä jätetty pois. Se on kyllä ihan yleinen venäläinen menettely, se on ollut jo 60-luvun historioissa. Niissä käsiteltiin niin kuin Viipuri olisi ollut se päämäärä ja sehän oli ensimmäinen tavoite, Manninen sanoi.

Mannisen mukaan Neuvostoliitolle oli tärkeää saada raja takaisin Moskovan rauhan tasalle, mutta tavoitteena oli Kymijoki ja tukikohtia pitkin rannikkoa.


”Kieltämättä siinä vaietaan ratkaisevista asioista.”
– Kieltämättä siinä vaietaan ratkaisevista asioista, jotka estivät sitten lopullisen tavoitteen saavuttamisen, koska sehän ei mennyt sinne Moskovan rauhan rajalle se hyökkäys siellä Viipurin takana, vaan pysähtyi.

– Jos kaiken tällä hetkellä tiedetyn kokoaa, niin se tavoite oli todellakin Kymijoki. Ajatus oli, että Suomi antautuu ja joka puolelta rannikolta olisi tullut tukikohtia. Se supistui sitten Porkkalaan välirauhansopimuksessa, hän kertoi.

– Kuten Stalinista olen sanonut, niin hän oli myös realisti, hän otti sen, mikä oli saavutettavissa. Tavoitteet olivat sitten pitemmällä.

Linkki venäläisiin uutisiin: http://sputniknews.com/15battles/201507 ... 16158.html

Alkuperäisen Suomenkielisen uutisen linkki: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... ntent=site