Veikkaukseni on 75 PstK/97-38 tai 75 K/40:n onteloammus keäsäkuun 10:n päivän paikkeilla, 75(-76?)mm kenttätykin ehkä samoihin aikoihin, tai vähän myöhemmin. Kauhun ja nyrkkien amukset VT-linjan paikkeilla? Sturmin ammus VT-linjalla ja BT-42:n ammus Viipurissa?
Canet wrote:mielenkiintoisia myös nuo mahdollisesti / ilmeisesti käyttämättä jääneet tarvikkeet (miksi ei käytetty?)
Kiiväärikranaattien ampumalaite taisi käydä vain Mausereihin, "siipimiinan" patruunalaukausten kanssa oli JTV:n kuvaamia ongelmia (jätettiin korjaamatta). Panssaripanos olisi kyllä toiminut kesäolosuhteissa.
t: Juha
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
Basa wrote:Saatinko sotasaalis sotkien mukana onteloammuksia?
Ensimmäinenhän saatin toverilta 1941 lokakuussa.
En vaan löydä milloin siihen tuli ontelopaukut.
Itänaapuri ei pahemmin vielä käyttänyt ontelokranaatteja 2. maailmanlaajuisen kovapanosammunnan aikana - ei myöskään 76-mm tykeissä. Toisin sanoen - tietääkseni sotasaaliiksi jääneiden a-tarvikkeiden joukossa ei ollut yhtään onteloammuksella ollutta ampumatarviketta.
Yleisesti ottaen ampumatarvikkeita saatiin tietysti sotasaaliiksi jo talvisodan aikana, on sitten eri asia missä vaiheessa ne ilmestyivät kotimaisiin manuaaleihin.
Suomessa ilmeisesti valmistettiin omaa 76mm:n onteloammusta jo vuonna 1942. Omassa kokoelmassa on "76 hkr 42-18/24", sekä "is 38-18/24" ja "VAV/44"-latausmerkinnöillä oleva kuori, joka on valettu 5/42. Ammus ei kuitenkaan ole täysin saksalaisen kopio, kuten kuvasta näkyy.
JVA wrote:Suomessa ilmeisesti valmistettiin omaa 76mm:n onteloammusta jo vuonna 1942. Omassa kokoelmassa on "76 hkr 42-18/24", sekä "is 38-18/24" ja "VAV/44"-latausmerkinnöillä oleva kuori, joka on valettu 5/42. Ammus ei kuitenkaan ole täysin saksalaisen kopio, kuten kuvasta näkyy.
Hieno kokoelmaesine.
Saksalaisilla oli ainakin 7,62 cm Pak 36:lle Gr 38 Hl:stä mallit B ja C, mutta ne ovat torpedoperäisiä ja puristusurilla varustettuja, aivan kuten kuvassa ylempänä oleva kranaatti. Onko kuvassa oleva saksalainen kranaatti kaliiperiltaan 75 vai 76 mm? Miten oli saksalaisten saamien 76 mm sotasaaliskenttätykkien laita, oliko niille saatavilla sakslaisvalmisteisia ontelokranaatteja? Saako kuvan ammusten ogivaalikärjet ruuvattua irti?
Erjolan kirjassa "Ampumatarvikkeiden valmistus Suomessa 1939-1944" on muistaakseni maininta onteloammusten valmistuksesta. Kirjaa en nyt löydä kätköistäni.
Tutkimattomat ovat ihmismielen tiet ja ymmärrys usein niin heikko.
JVA wrote:Suomessa ilmeisesti valmistettiin omaa 76mm:n onteloammusta jo vuonna 1942. Omassa kokoelmassa on "76 hkr 42-18/24", sekä "is 38-18/24" ja "VAV/44"-latausmerkinnöillä oleva kuori, joka on valettu 5/42. Ammus ei kuitenkaan ole täysin saksalaisen kopio, kuten kuvasta näkyy.
Muistissa kajastelee että olisin arkistoja kolutessani törmännyt asiakirjoihin joiden mukaan kenttätykistön ontelokranaattien (juuri kaliberissa 76-mm?) tuotantoon olisi kierrätetty aiemmin hylättyjä ja/tai keskeneräisiksi jääneitä sirpalekranaattien kuoria. Yritin löytää kyseistä asiakirjaa kiintolevyltä, mutta ei löytynyt ainakaan vielä.
JTV wrote:Itänaapuri ei pahemmin vielä käyttänyt ontelokranaatteja 2. maailmanlaajuisen kovapanosammunnan aikana - ei myöskään 76-mm tykeissä. Toisin sanoen - tietääkseni sotasaaliiksi jääneiden a-tarvikkeiden joukossa ei ollut yhtään onteloammuksella ollutta ampumatarviketta.
Atso Haapasen kirjassa Suomen Panssariase 1919-1944 mainitaan suomalaisten haltuunsaamasta venäläisten oppaasta Lyhyt taktillis-tekninen opas. Siinä on maininta NL:n "Panssarin läpi polttavasta" ammuksesta 76 RK 27:lle.
t: Juha
"Älyä kyll' ei Dufvalla lie liiaksi ollutkaan,
pää huono oli, arveltiin"
En ole tuota "Suomen panssariase 1919 - 1944" kirjaa itse lukenut, mutta siitä oli puhetta Panssarikillan viimeisimmässä tapaamisessa muutama viikko sitten. Kirjan lukeneelle oli jäänyt sellainen mielikuva että kirjailija on lukenut Erkki Käkelän opukset sekä ilmeisesti Panssaridivisioonan sotapäiväkirjoja, mutta muuten tietämys on ollut sellaisella tasolla että kirjassa on mm. T-34 panssarivaunuja talvisodassa... Eli en itse välttämättä käyttäisi kyseistä kirjaa lähdeteoksena.
eli tuolla kirjan otsikolla kun kokeilee.
