Kertomus luutn. J. Vainion partiomatkasta 6 - 10.8.44

[Mangrove]

Kansallisarkiston Sörnäisten toimipiste. Erillis-osasto Temmeksen SPK 6667.

Kertomus luutn. J. Vainion partiomatkasta 6 - 10.8.44.

Tehtävä: 6.8.44. klo 14,00 antoi JR 10:n komentaja ev. L. Sotisaari JR 10:n komentopaikalla allekirjoittaneelle seuraavan partiotehtävän: Liikenteen tarkkailu Onihmajärven itäpuolella 5 km Onihmajrven kylästä itään, sekä vangin sieppaamisen.

Joukot: 1 joukkue Jääk.K/JR 10:stä + 2 kyynelradiomiestä ja yksi pioneeri, kaikkiaan 2 + 6 + 20.

Johtaja: Luutn. J. Vainio, joukkueenjohtajana luutn. V. Sahlstedt.

Tehtävän suoritus: 6.8.44. klo 22,50 liikkeellelähtö Jääk.K/JR 10:n komentopaikalta. Matkareitti Ontajärven pohjoispuolitse (kts. oheista peitepiirrosta). Koordinaattiviivojen 90 ja 10 leikkauspisteestä 1 km itään saavuttiin klo. 15,00. Pidettiin 6 tunnin tauko, jolloin miehet söivät ja nukkuivat koska vihollisen varmistuslinjaa ei päivän aikaan voitu ylittää. Matkaa lähdettiin jatkamaan 7.8.44. klo 21,00. Pisteestä 128,1, 1 km lounaaseen puron varressa pidettiin 2 tunnin tauko, matkaa jatkettiin 8.8.44. klo 6,00. Sumijärven kaakkoiskulmassa olevaan metsäsaarekkeeseen saavuttiin klo. 11,00 8.8.44. missä levättiin 4 tuntia. Täällä kers. Kangaspunta sai äkillisen sairaskohtauksen ja ajattelin jo lähettää hänet takaisin, koska hän oli aivan kannettavassa kunnossa. Toipui kuitenkin tauon aikana, kun toiset lisäksi kantoivat hänen pakkauksensa, otin hänet mukaan. Lähtö klo. 15,00 ja matka jatkui Sumijärven koillispuolella olevan kahden pikku järven välitse pisteen 129,8 luoteispuolella olevaan kuusimerkkisaarekkeeseen, minne saavuttiin klo. 18,00. Tässä otettiin yhteyttä radiolla kokeilutarkoituksessa, kuuluvaisuus hyvä. Klo. 19,00 jatkettiin matka puron yli puron itäpuolitse Onihmajärven rantaan pisteen 0,5 länsipuolella olevan nuolenperän kohdalle metsäniemekkeen reunaan. Tähän saavuttiin klo. 20,30, 8.8.44. Tätä ennen kului tieltä kolonaliikennettä kumpaankin suuntaan. Klo. 20,30 kuului menevän länteen telaketjuilla varustettu kolonna, jota ei voitu nähdä.

Itse lähdin mukanani 15 miestä tien varteen, loput 23 jäivät luutn. Shalstedtin johdolla varmistamaan joen kumpaakin rantaa sekä parantamaan ylimenoportaita. Joki oli ylimenopaikalla 15 m leveä ja ranta pensaikkoa. Ensin menin lännemmäksi metsälinjalla olevan kilometripylvään kohdalle, mutta kun paikka ei ollut hyvä, muutuin alemmaksi tien ja koordinaattiviiva 24 leikkauspisteestä n. 200 m itään (kts. luonnos väijytyksestä). Vähän ennen, kun saavuin tielle, kulki länteen päin yksinäinen telaketjuilla varustettu kulkuneuvo, joka oli vetänyt perässään jotakin raskasta, nähtävästi tykkiä, pyörän jäljet *osaiset. Telaketjujen jälkien leveys n. 45 cm. Tietllä oli ajettu aikaisemminkin telaketjuilla varustetulla kulkuneuvolla.

Klo. 21,30 meni idästä länteen 6 k.autoa raskassa lastissa, nähtävästi ammuksia, miehiä ei ollut kuin kuljettajat ja apumiehet. Klo. 22,00 meni 8 tyhjää k.autoa lännestä itään. Senjälkeen liikennettä ei ollut ennenkuin klo. 2,20 (9.8.44.) jolloin idästä länteen saapui suuri k.auto. Hyppäsin tielle ja annoin pysähdysmerkin, mutta kun kuljettaja ei välittänyt, vaan lisäsi vauhtia, työnnettiin käskystäni tielle 2 n. 30 cm:n paksuista hirttä. Tällöin avasin itse kp:lla tulen auton kuljettajaa ja apumiestä kohti. Nämä kuolivat heti ja auto sortui, törmättyään kiviin, ojaan tien eteläpuolelle. Samassa huomasimme, että kuormassa oli pressujen alla miehiä, jotka alkoivat kaikki hyppiä pois kuormasta heittäen myös käsikranaatteja, jolloin 1 oma mies haavoittui lievästi. Käskystäni avattiin tuli auton lavalle. 7 miestä pääsi maahan ja ammuttiin siihen, tämän jälkeen kuormassa tapahtui kaksi räjähdystä, jotka heittivät osan kuormassa olleista miehistä maahan. Tämän jälkeen räjähti auton moottori ja auto syttyi tuleen. Annoin kiireesti käskyn ottaa vanki maassa olevista miehistä sekä evakuoida paperit.

Samanaikaisesti oli lähestymässä takaa 3. k.autoa. Avasin tulen etumaisen auton kuljettajaa kohti ja auto sortui tien pohjoispuolelle kuljettuaan aikaisemmin tuhotun auton ohi n. 30 m. Tämän auton lavalla alkoi hyppiä miehiä alas ja ryhtyivät tulittamaan. Samanaikaisesti 2 takanatulevaa autoa pysähtyivät 150:n m:n päähän ja näistä hyppäsivät miehet tien eteläpuolelle. Annoin käskyn irroittautua, jolloin huomasin, että meitä lähdettiin ajamaan takimmaisista autoista takaa.

Tappelu kesti vajaan 5 minuuttia, klo. oli 3,25. Irroittauduttuamme vetäydyimme jokirantaan ryssän tulittaessa mm. 2 pk:lla ja pst.kiväärillä. Samalla huomasin, että vesi joessa oli noussut toista metriä ja siltaa varmistamassa ollut osasto kertoi, että ohi oli mennyt tukkeja, sammalta ja hyvin vaahtoista vettä. Nähtävästi oli avattu jokin pato, ryssä oli tietoinen partiostamme. Onihmavaaran tornissa havaittiin tähystäjä meno- ja tulomatkalla.

Kun pääsimme joen yli ja siltapalkki saatiin vedettyä yli, oli ryssä jo joen rannassa. Annoin suunnan 41,00 ja määräsin luutn. Sahlstedtin vetämään porukkaa nopeinta vauhtia. Itse jäin jälkipäähän. N. 1 km:n kuljettuamme ampuivat ryssät vielä tapahtumapaikalla, sekä samaan aikaan n. 10 autoa kulki länteen päin. 5 km kuljettuamme laitettiin pisteen 140,6 linjojen risteykseen miina, joka oli tehty käsikranaateista ja vahvistettu rotulikappaleilla ja iskusytyttimellä, sekä 0,5 km lännemmäksi toinen miina partion jäljille. Päästyämme Sumijärven luoteispuolella olevaan saarekkeen kärkeen, jossa asetimme taas miinan, kuulimme kummankin aikaisemmin miinan väliajoin räjähtävän. Koordinaattien 16 ja 02 leikkauspisteessä oli ryssien suuri, tyhjennetty KV, asemat kaivettu mottipuolustukseen.

Liralammin lounaispuolella olevassa metsäniemekkeessä pidimme ensimmäisen tauon ja söimme. Tuskin oli korvike juotu, kun Sumijärven luoteispuolelle asetettu miina jyrähti ja lähdimme jatkamaan matkaa. Kordinaattiviivalla 100 olevan pikku lammin eteläpuolella olevassa saarekkeessa jäimme tauolle kuuntelemaan, kuinka lähellä ryssä on, koska oli asetettu taas miina Osero -sanan O:n kohdalle. Tällöin kuului jäljeltä yksittäinen kiväärinlaukaus ja suunnasta 52,00 kaksi kiväärinlaukausta, sekä samanaikaisesti suunnasta 32,00 kaksi konepistoolisarjaa. Tämän jälkeen aloin epäillä väijytystä ja aloin, saadakseni ajan kulumaan, että tulisi pimeä, tehdä mutkia. Matka suuntautui puron vartta pitkin Palolampea kohti. Tulin Palolammen pohjoispuolelle n. 1 km.

Tällöin kuulin matkalla 3 kiväärinlaukausta suunnassa 55,00. Samanaikaisesti kuulin kolme kp. sarjaa Kalivokankaan suunnasta. Lähdin tällöin Palolammen pohjois - itäpuolitse etelää kohti ja saavuin pisteestä 134,4 0,5 km lounaasen olevan niemekkeen kärkeen. Tämän syrjää mutkitellen pisteestä 134,4 1 km telään olevan harjanteen pohjoiskärkeen, jossa ryssä oli järjestänyt väijytyksen, rintamasuunta koilliseen harjanteen koillisreunaan. Tässä haavoittui stm. Kymäläinen. Kiersin väijytyksen selustaan suon reunaa kaakkoa kohti ja annoin Sahlstedtin tehtäväksi viivyttää siten, että yksi ryhmä ylikers. Komulaisen johdolla oli varsinaisessa viivytystehtävässä ja 2 ryhmää varmistamassa sivustaa. Itse pidin suuntaa, haavoittunut komentoryhmän mukana, ja etsin suon ylityspaikkaa.

Vasta pisteestä 144,7 0,5 km luoteeseen oli ylistyskelpoinen paikka. Määräsin 8 miestä kiireesti juoksemaan puolelta suon reunalta. Annoin Sahlstedtille käskyn viivyttää ja tulla vähitellen, Petrolampien itäpuolellla olevaan metsäsaarekkeeseen. Kuusimerkkisaarekkeessa oli ryssillä väijytys peitepiirrokseen merkityissä paikoissa. Pääsin läpi ja tulitin tulopaikastani ryssiä niin että nämä eivät päässeet tulittamaan omaa osastoni ja Sahlstedtin osaston väliä. Ryssät huomattuaan, että olin päässyt läpi, irroittautuivat ja lähtivät ajamaan osastoani takaa Sahlstedtin jäädessä vielä suon toiselle puolen. Ryssä avasi kiivaan tulen yrittäessäni viivyttää kuusimerkin kohdalla ja siitä 0,5 km länteen. Vesin ryssiä perässäni Tsukkerovaaran maaston polulle saakka.

Tällä välin oli luutn. Sahlstedt päässyt laukausta vaihtamatta suon ja tulitti suon yli jolloin ryssiä ei päässyt yli, mutta heti kun Sahlstedt lähti liikkeelle tuli ryssä perässä. Itse tulin Miikkulammin eteläpuolitse pisteen 2,0, pisteen 124,0 saarekkeen kautta Petrolampien itäpuolitse entiseen Hietikko -tukikohtaan ja sieltä entisen Vaunun maastoon. (x) Viimeisen kerran ryssä ampui kankaan ja Miikkulammin välillä. Luutn. Sahlstedtilla haavoittui suon ylityksessä 1 mies, joka sidottaessa pyörtyi, niin että hänet täytyi kantaa ja pari miestä väsyi niin, että toisten piti heitä kuljettaa. Sahlstedt tuli Miikkulammen lounaispäästä lähtevän metsälinjan päästä, saarekkeiden kautta Hietikkoon, ryssien koko ajan yrittäessä saarrosta metsälinjalle saakka.

(x) Partio vetäytyi poistuen (?) noin 8 km, vihollisen yrittäessä koko ajan saartaa.

Matkaa jolloin oltiin ryssien kanssa taistelukosketuksessa tuli noin 7,5 km. Sahlstedt yhtyi minuun Vaunun maastossa. Itse olin Vaunussa klo 00,20 10.8.44 ja Sahlstedt 00,40. Vaunusta palasin entistä huoltotietä Roksjärven sillalle ja tietä majoituspaikalle, jonne saavuin klo. 4,45 10.8.44. Haavoittuneet täytyi kantaa loppumatkalla.

Omat tappiot: 1 vaikeasti, 1 lievästi haavoittunut ja 1 saanut 2 naarmua käsikranaatista.

Vihollisen tappiot: Varmasti todettuja, tiellä 14 kaatunutta, viivytyksessä 18 kaatunutta.

A-tarvikekulutus ja muut menetykset:

Kiväärinpanoksia 600 kpl
Konepistoolinpanoksia 8000 kpl
Käsikranaatteja 50 kpl
Rotulia 5 kg
Iskusytyttimiä 10 kpl
Viiksilankaa 1 rulla
Kiväärejä 1 kpl
Konepistooleja 1 kpl
Konepistoolin lippaita 27 kpl
Paitoja 1 kpl
Jalkarättejä 17 par
Saappaita 2 par
Kumijalkineita 4 par
Nahkakintaat 1 par
Housunkannattimia 1 par
Kenttäkeittoastioita 7 kpl
Selkäreppuja 6 kpl
Pyyheliinoja 2 kpl
Lusikka- ja haarukkayhd. 8 kpl
Sääskiverkkoja 2 kpl

Jätetyt aseet ja varusteet kuuluivat haavoittuneille ja väsyneille. Aseita jo kuljettettiin jonkun matkaa, mutta täytyi niistä luopua väsymyksen takia.

Vihollisen taktiikka.
Takaa - ajo osasto: Toiminta röyhkeätä ja nopeata. Väijytyspartioihin pidettiin yhteyttä kiväärinlaukauksilla.

Väijytysosaston toiminta takaa-ajossa: Vihollinen yritti pienellä osastolla koko ajan takaa ja kahdella osastolla vuorotellen sivustoilta eteen ja onnistuikin kerran pääsemään luutn. Sahlstedtin osaston eteen pisteessä 144,7 n. 2 km luoteeseen. Sahlstedt antoi 2:lla ryhmällä tuli-iskun ja pääsi rynnäköllä läpi. Vihollisen takaa-ajo osaston johtaja pysäytti tulen vihellyspillillä ja tämän jälkeen takaa-ajo osasto lähti rynnäkköön. Loppumatkalla vihollinen käytti valkoisia sauvoja, joilla etsi miinoja, eikä mennyt enään miinaan. Ryssän suurin virhe oli se, että lähti piste 144,7 maastossa jäljittämään minun osastoani, eikä jäänyt odottamaan luutn. Sahlstedtin osastoa, luullen nähtävästi partion tulleen kokonaisuudessan yli. Ryssä ei välittänyt miinoista mitään, vaan kun yksi mies meni, tuli toinen tilalle.

4259:n päällikkö
Luutnantti J. Vainio

[Nitro]

Näitä lisää, sillä tuossa on sitä oikeaa sotahistoriaa.Enemmän kuin kuivakkaissa karttapiiroksissa,10 PISTETTÄ Martille.