Ote eräästä sotakuva-albumista. Kaikkia kuvia en jaksanut liittää tähän. Albumista löytyy samoja kuvia mitkä on herättänyt keskustelua http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... f=11&t=688 joten en liitä tähän samoja. Jos jolla kulla samoja kuvia niin mielelläni kuulisin jos niihin on tiedossa jotain faktaa. Harmaasävytykset sun muut jupinat on vielä opettelematta, ja muutenkin kuvat saattaa tulla erikokoisina, joten pahoittelut siitä.
Venäläinen patruunavyökö?
Rasvaprässikö vas. herralla hyppysissä vai jokin erikoistaisteluväline?
Olen huono noissa vanuissa, eli mikä kyseessä?
Muista aina liikenteessä, monta vaaraa ompi eessä...
Vanki
Leirialuetta
Sotasaalislippu
Mikäs pyssy tämä on?
Vankeja haastatellaan. Voisiko nahka-/sadetakkimies olla evl. Kuiri?
Karjalaiset hautajaiset
it-pyssy
Ruumisrekiä
Sahakylä
Mikä lie lämmittelijä
TeeJii wrote:Hienoja kuvia! Onko tietoa mistä päin kuvat on?
Kiitosta vaan. Eipä ole tietoa... Että ei muuta kuin tunnistelemaan paikkoja, rakennuksia, muistomerkkejä ja ihmisiä. Täräytänpä vielä seuraavanlaisen satsin samasta albumista
Tunteeko joku paikan?
Tai tätä..?
Tai tätäkään?
Tai tunteeko joku muistomerkkiä ja sen sijaintia?
Tai tunteeko joku kuvan henkilöitä
Tai heitä...?
Kai tuossa kuitenkin ajolasit vaikka jotenkin niin kummalta näyttää?
Vaunu, jota kysyit on BT-(4 vai 7 ) Varmasti joku paremmin perehtynyt osaa sanoa mikä nimenomainen malli. Wikipediasta voi katsella tietoja http://fi.wikipedia.org/wiki/BT-sarja
BT-7 näytti olleen valutornilla, joten kuvassa on vanhempi malli.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari
Karhumäen asema kuvattuna radoilta päin,
Karjalan maaselän hotelli, pommitettu talo, kuvattu suomalaisten asemista päin ,talossa sijaitsi pirullisia tarkka-ampujien asemia, lähes samalla paikalla on nykyjään kolmekerroksinen talo, se ei ole sota-aikainen, alkup. oli nelikerroksinen.
Jos hallussasi olevat kuvat on Karhumäen suunnalta, niin voitaneen keskustella kopioista.
JR33 wrote:
Jos hallussasi olevat kuvat on Karhumäen suunnalta, niin voitaneen keskustella kopioista.
Albumi on jonkun isoäitini veljen jäljiltä, joista yksi palveli muistini mukaan jossain Jpr:ssa ja/tai JP:ssa. Veteraanimatrikkelin (jota en omaa) mukaan Karhumäki oli mainittu taistelupaikoissa. Ettei vaan haavottunutkin siellä...? Mikäs siinä kopioista keskustellessa. Mitäpä se mitään asjaa edistää näitä pantata? Se tässä on jo huomattu, että jakamalla tietoa moni itsellekin hämärä asia saattaa valjeta.
Albumissa tosiaan joitain siviiliperhekuvia ja sotakuvia joista osan ehkä tunnistan sukulaisikseni. Mutta toisaalta kuvat joista ollut keskustelua niissä salatuissa kuvissa (vai missä se oli) ovat osoittautuneet sellaisen joukko-osaston kuviksi, joissa ei tietääkseni sukuani ole ollut. Eli osa albumin kuvista EHKÄ rintamakuvaajilta tms. ostettu? Korostan sanaa ehkä, kun sukulaisten joukot ei ole satavarmasti muistissa
Paulaharjun kirjassa "Itsenäisen Suomen kenttötykit" on - mukavaa kyllä - kuva 210 H 17:stä takaapäin. Samalta näyttää. Tämä saksalainen haupitsi oli kenttätykistön järein vaikka ei kuitenkaan raskain ase (eniten painoi 203 H 17, 8700 kg). Kuvan tykille on tuotu ammus neljän miehen kantamalla latauskourulla - 210 mm kranaatti painoi n. 120 kg. Muita tietoja: asenn paino 7530 kg, kantama 10,2 km, lähtönopeus 227..395 m/2 (9 panosta). 4 tykkiä saatiin talvisotaan Ruotsista, niistä muodostettiin 1. JrPsto. Talvisotaan tykit eivät osallistuneet, kun ei ollut sopivia vetäjiä. Kesäkuussa -41 kolme tykeistä luovutettiin perustetulle 10. Er.Jr.Ptri:lle - neljäs (vanhin) jäi varastoon. Tykeillä ammtuttiin n. 1400 ls, näistä suurin osa kesällä -41. Nykyisin tykeistä kaksi on Niinisalossa ja yksi Tykistömuseossa - neljäs vaihdetiin takaisin Ruotsiin.
Se it-tykki on (suomalaiselta nimikkeeltään) 76 ItK 31 ss. Ajolaite siinä oikealla. Tämähän oli vielä 80-luvulla rantapyssyn harjoitustykkinä - ettei vaan olisi ollut myös jonkun kevyen ptrin varauskalustona vilä silloin - ammuttu on..
Ase perustui Boforsin 20-luvun it-tykkeihin, jotka puolestaan olivat "sukua" vanhemmille saksalaisille. Neuvostoliitossa oli tykin kehittelyaikana saksalaisia sotilasasiantuntijoita, jotka tiettävästi olivat mukana myös tässä projektissa. Tietoja aseesta: paino tuliasemassa 3650 kg, ajossa 4820 kg, tehollinen it-kantama 6500 m, amet rannikkotykistössä 12,5 km, lähtönopeus 813 m/s, ammuspaino n. 6 kg (riippuu a-tarvikkeesta). Nämä aseet saatiin omana sotasaaliina tai ostettiin Saksan sotasaalisvarastoista, yhteensä Suomella oli 118 tämän tyypin asetta (määrään sisältyy muunnosmalli 31/39, jossa oli nelipyöräinen ajolaite).
Santisgrad wrote:Kuva on huono jo alkuperäisenä, kiinnostaa jotta missä "isäaurinkoinen" on seissyt, kuva isoisän kansiosta ja mukana kuvassa.
Varmaankin luovutetulta alueelta ja kesältä 1941. Tässä "sako92s:n" lähettämässä ketjussa on kuva samaista kohteesta (29. kuva alusta lukien). Ketjussa ennen tätä Stalinin patsasta oleva kuva ainakin on Hiitolan kirkon alueelta. (Ja itse asiassa lähettäjä "sako92s" itsekin arvelee myös Stalinin patsaan olleen Hiitolan kirkon lähellä).