Kuvia BT-vaunujen torneista Salpa-linjalla?

[HL/A]

Vaunun rungossa on sen verran massaa ettei näin pienen tykin rekyyli varmaan kovin paljon vaunua heilauta. Mutta jos pelkkä torni sekä pieni pala runkoa asetetaan kivien päälle saattaa tilanne olla jo toinen.
Kuvassa oleva pst-tykkiversio vastannee vanhempia jäykkälavettisia jotka laukaistessa hyppäsivät taaksepäin enemmän tai vähemmän.

[Juha Tompuri]

Tuo ei mielestäni kuitenkaan välttämättä todista vielä paljon tuon tykin rekyylikäyttäytymisestä - kyseinen pst-versio oli aika selkeästi hätäratkaisu jaettavaksi joukoille joille ei muuten olisi riittänyt pst-kanuunoita. Joten sen puutteet eivät välttämättä paljon vaikuttaneet kyseisessä tilanteessa kun vaihtoehto olisi ollut jättää ne saaneet joukot kokonaan ilman pst-tykkejä.

Käsittääkseni tuossa "hätäapu" pst-tykissä hidastin- ja palautinlaitteisto on sijoitettuna putken ympärille, kun taasen myöhemmissä variaatioissa ne ovat puken alapuolella.

Vaunun rungossa on sen verran massaa ettei näin pienen tykin rekyyli varmaan kovin paljon vaunua heilauta. Mutta jos pelkkä torni sekä pieni pala runkoa asetetaan kivien päälle saattaa tilanne olla jo toinen.

Vaunutykeissä, kuten pst-versioissa, oli hidastin- ja palautuslaitteisto

Kuvassa oleva pst-tykkiversio vastannee vanhempia jäykkälavettisia jotka laukaistessa hyppäsivät taaksepäin enemmän tai vähemmän.

Luulisinpa että ei.


t: Juha

[smokeball]

Hidastinhan on tuossa putken ympärillä kuten vaikka FN 10 pistoolissa. Kannus on topannut loput rekyylistä. Kai tuo on raakattu pois heikon suunnattavuuden ja ehkä myös huonon kuljetettavuuden vuoksi. Lähinnä joihinkin linnoitteisiin JV:n tukiaseeksi, ehkä...

[Äyräpään ärjy]

Orkkolan suunnalta...

Herajärven länsipuolella noin 100 metriä rannasta?
Sielläpä se...

Onko kukaan nähnyt noiden yhteydessä käytetyn mitään betoni-rakenteita tai vastaavia, vai olivatko ne kaikki laitettu maastoon noin kevyillä rakenteilla (maata ja kiviä)?

Tarkoitatko että onko näiden välittömään läheisyyteen rakennettu kenttä-tai kantalinnoitettuja miehistön suojakomeroita?

Tali-Ihantala leffan lopputekstien aikana vilahtaa yksi torni,kohta vähän alle 2 minuuttia lopputekstien alkamisesta.

[JTV]

Käsittääkseni tuossa "hätäapu" pst-tykissä hidastin- ja palautinlaitteisto on sijoitettuna putken ympärille, kun taasen myöhemmissä variaatioissa ne ovat putken alapuolella.

Kuten smokeball jo mainitsikin loogisesti tuon piipun ympärillä olevan vaipan sisällä lienee jousihässäkkä, joka toimii hidastimena ja/tai palauttimena - jos olisi käytetty neste/kaasutoimista hidastin/palautin-koneistoa, sitä ei olisi rakennettu sen putken ympärille vaan juuri putken alle. Nestehidastin oli 45-mm vaunukanuunassa tykin takaosan alla, mutta noissa kuvissa ei tietenkään näe sinne, joten mahdoton sanoa oliko sekin vielä tuossa pst-versiossakin paikallaan - veikkaisin että ei, koska siinä olisi varmaan mennyt loputkin tuon tykin maavarasta. Pläräsin tässä äkkiä läpi 45 MM:n JV.TYKKIOPAS nimisen manuaalin joka käsittelee noita sotasaaliiksi saatuja 45-mm pst-tykkejä, mutta siinä ei tietenkään ole mitään tuosta 45 PstK/41:stä.

[LV]

Minä luulisin, että 45 PSTK 41:ssa oli samanlainen hidastin kuin vaunukanuunassakin. Olisiko jossain/jollain kuva putken takaosasta?

[Juha Tompuri]

Koitin eilen illalla etsiä netistä vanhaa filmiä joissa näkyisi T-26, BT-5 tai BT-7 ampumassa kanuunallaan jotta voisin nähdä nytkähtikö vaunu laukaisuhetkellä, mutta ainakin toistaiseksi ei löytynyt sellaista kuvamateriaalia josta voisi oikein sanoa juuta tai jaata.

T-26 hidastin/palautinlaitteisto vähentää vaunuun vaikuttavat rekyylivoimat melko merkityksettömiksi.

Nestehidastin oli 45-mm vaunukanuunassa tykin takaosan alla, mutta noissa kuvissa ei tietenkään näe sinne, joten mahdoton sanoa oliko sekin vielä tuossa pst-versiossakin paikallaan - veikkaisin että ei, koska siinä olisi varmaan mennyt loputkin tuon tykin maavarasta.

Sivun 71 kahden sotasaalis PstK/41psv:n kuvatekstissä mainitaan:
Venäläisten 45 mm:n pst-tykkien mukana tuli vuoden 1941 hyökkäysvaiheessa sotasaaliina myös ns. hätätykkejä, jotka Suomessa saivat nimikkeen 45 PstK/41 psv. Alkuperäisen kuvatekstin mukaan "45 PsvK/32 panssarivaunukanuunan putki ja jarrulaite asennettuna hätälavettiin, joita 1940-41 valmistettiin panssarivaunutehtaissa (tyylipuhdas täyssuoja) Tähtäinlaite PsvK:n kiikaritähtäin."

t: Juha

[LV]

Nestehidastin oli 45-mm vaunukanuunassa tykin takaosan alla, mutta noissa kuvissa ei tietenkään näe sinne, joten mahdoton sanoa oliko sekin vielä tuossa pst-versiossakin paikallaan - veikkaisin että ei, koska siinä olisi varmaan mennyt loputkin tuon tykin maavarasta.

Sivun 71 kahden sotasaalis PstK/41psv:n kuvatekstissä mainitaan:
Venäläisten 45 mm:n pst-tykkien mukana tuli vuoden 1941 hyökkäysvaiheessa sotasaaliina myös ns. hätätykkejä, jotka Suomessa saivat nimikkeen 45 PstK/41 psv. Alkuperäisen kuvatekstin mukaan "45 PsvK/32 panssarivaunukanuunan putki ja jarrulaite asennettuna hätälavettiin, joita 1940-41 valmistettiin panssarivaunutehtaissa (tyylipuhdas täyssuoja) Tähtäinlaite PsvK:n kiikaritähtäin."

Tuo oli mielenkiintoista tietoa.

Minulle ei oikein missään vaiheessa selvinnyt, miksi olisi oletettavaa että 45 PSTK 41:ssä ei ollut hidastinta.

[Juha Tompuri]

Tuo oli mielenkiintoista tietoa.

Kiitoksia.
Tai oikeastaan kiitokset V. Toivoselle.

Minulle ei oikein missään vaiheessa selvinnyt, miksi olisi oletettavaa että 45 PSTK 41:ssä ei ollut hidastinta.

Ei minullekaan, eikä myöskään se etteivätkö teräspesäkkeiden tykit olisi olleet varustettu hidastimilla.

t: Juha

[Juha Tompuri]

Muutamia kuvia Vesa Toivoselta kirjastansa Tampellasta Patriaan, sekä muutamia ainakin minulle uusia kuvia ko kirjan kirjoittajan arkistosta.
Kiitoksia.

t: Juha

[Tulenjohtomies]

Joten tuli mieleen onko noiden yhteyteen yleensä vaivauduttu rakentamaan mitään kummempia rakenteita - jotain betonista suojaa tornin käyttäjille tms. Vai ovatko ne kaikki todellakin noin vaatimattomia rakennelmia.

Arimon opuksen "Suomen linnoittamisen historia 1918 - 1944" mukaan nuo tornit oli tarkoitus laittaa suojaisiin paikkoihin ampumaan sivusta-tulta ja usein ne sijoitettiin betonikorsun taakse.

Vaatimattomia rakennelmia ne on... Noin 20 pesäkkeestä mitkä olen nähnyt,vain neljä on asennettu kantalinnoitteen suojaan välittömään läheisyyteen ja vain muutamassa on käytetty maaston painanteita hyväksi,yhdessä matalaa kalliota ja yhdessä isoa kiveä.
Useimmissa ei ole ollut edes yhdyshautaa pesäkkeeseen...

Herajärven länsipuolella noin 100 metriä rannasta?

Sielläpä se...

Hyvä että tämänkin pesäkkeen olemassa olo selvisi.Vajaa kymmenen vuotta sitten tuli poikettua tätä kevyesti etsimässä jospa löytyisi...ei löytynyt,ensi kesänä löytyy.
Osa pesäkkeistä on jälkeenpäin purettu maastosta ja välttämättä sitä ei ole edes koskaan asennettukkaan vaikka se kartoista löytyisikin.

Purettu pesäke Virolahdella...