Tässä nyt ihan vaan pari ajatusta.CampTaipale wrote:Hyviä vastauksia. Kukaan ei ole kommentoinut minun esittämää teoriaa kommunistien heikkouteen. Vai onko minun esittämäni teoria liian "härski"?
Eli itseäni lainaten. "3. Miksi kommunistit oli niin heikkoja sodan jälkeen? Tässä kohtaa tulee mun mielestä se tärkein tekijä. Vapaussodan aikana tapettiin suurin osa taitavimmista punaisista. Loput lähti Neuvostoliitoon, missä niistäkin huomattava osa tapettiin puhdistuksissa. Elikkä yksinkertaisesti kommunisteilla ei ollut organisoitua ja pätevää johtoa Suomessa."
Tuossa voi piillä aivan pieni totuuden siemen. Muistaakseni Tauno Saarela on tutkinut ja todennut, että sisällissodan jälkeen kommunistien kannatus oli korkeinta alueilla, joissa puhdistukset eivät olleet kaikkein rajuimpia. Demareiden kannatus taas oli korkeampaa niillä alueilla, jotka valkoinen terrori oli pyyhkäissyt puhtaaksi. Elikkä puolueiden kannatus korreloi valkoisen terrorin määrän kanssa. Jotenkin näin se hyvin yksinkertaistettuna meni. Esimerkkinä esim. Varkaus, jossa puhdistukset olivat totaalisia. Sisällissodan jälkeen Varkaus pysyi vahvasti demareiden hallussa, vaikka muu osa Savosta oli pitkälti SSTP:n hallussa. Mutta muita syitä oli tietenkin myös.
Hyvin pian sisällissodan jälkeen SKP:n Moskovan pojat ja NKP tippuivat täysin kärryiltä sen suhteen, miten asiat ja olosuhteet Suomessa olivat. Yhteistyö Suomessa toimivien kommunistien kanssa oli hankalaa, koska Neuvosto-Venäjältä ja myöhemmin Neuvostoliitosta tulleet ohjeet olivat Suomen pään mielestä enimmäkseen ihan pimeitä ja irtaantuneet Suomen olojen todellisuudesta. Tieto ei kulkenut tai jos kulkikin, niin ei vaikuttanut mihinkään. Suomalaiset kommunistit eivät suuremmin luottaneet Moskovan päähän (SKP ja NKP) ja tunne oli varmasti molemminpuolinen. Lisäksi kun kommunistien toiminta kiellettiin ja puolue meni maan alle, niin toiminta vaikeutui tietenkin suuresti. Suhteellisen pienellä maanalaisella toiminnalla ei saatu rekrytoitua tarpeeksi päteviä kaadereita ja muutenkin toiminta oli vaikeaa. Suomalaiset kommunistit olivat siis suhteellisen pieni joukko vaikeassa asemassa toimivia ihmisiä toista maailmansotaa edeltävänä aikana. Kun toiminta vapautui sodan jälkeen, ei ollut tarpeeksi kaadereita ja muutenkin toiminta piti aloittaa hyvin pitkälti puhtaalta pöydältä. Ei ollut mitään rautaista organisaatiota tai edes selvää ohjelmaa jota olisi voinut alkaa toteuttamaan.
Ja yksi syy jonka kirjoitin jo aiemmin, vaikka se onkin anekdootti, oli se että Stalinin ja Neuvostoliiton harmiksi suomalaiset kommunistit olivat olemassa juuri tuossa järjestyksessä. Ensin suomalaisia ja sitten kommunisteja.
Lopuksi vielä itse itseäni lainaten:
Sapööri wrote: No ainakin se, että suomalaiset kommunistit olivat saaneet käsitykselleen rauhaa rakastavasta Neuvostoliitosta todella pahan kolauksen Saksan ja Neuvostoliiton solmittua Molotov-Ribbentrop sopimuksen ja ennen kaikkea talvisodan vuoksi. Tietenkin jo sitä ennen oli kantautunut tietoja Stalinin puhdistuksista, joissa juuri mm. suomalaisia aatteen veljiä oli tuhottu säälimättä. Lisänä tähän esim. Arvo "Poika" Tuomisen paljastukset ja suunnanmuutos. Vähemmästäkin alkaa jo miettiä, mikä meninki siellä Neuvostoliitossa oikein oli meneillään ja että onkohan se systeemi nyt ihan parasta mahdollista tuontitavaraa. Lisäksi NKP:n pojat olivat edelleen aivan pihalla Suomen tilanteesta ja suomalaisten kommunistien ja NKP:n yhteistyössä oli ainakin NKP:n puolelta todella reippaasti toivomisen varaa.