Kekkonen...Kekkonen...Kekkonen... Demokratian puolesta...

[Väbä]

Arvatkaas kenen tekstiä:

(Tämä on sitten pakinaa eikä vakavaa asiatekstiä)
"Minua kutsuttiin Pohjolan Mussoliniksi ja minä hallitsin rautaisella kädellä. "

Oliko Kekkonen ylioppilaslehdessä ?

[Canet]

Juu, Urho itse 1928. Mutta ei Ylioppilaslehdessä, vaan ilmeisesti AKS:n äänenkannattajassa "Suomen Heimossa", jonne hän kirjoitteli pakinoita vuodesta -26 lähtien otsikolla "lautamiehen lavitsalta". Siitä sitten HIUKAN kellon ääni ja katseen suunta muuttui. Ettäs semmoinen poika..

Mikäpä se oli tämän Urho K:n valanumero, kun en löytänyt..

[Canet]

No siihen aikaan kolmivuorotyötä sanottiin kolmivuorotyöksi - nykyäänhän se on "viisivuorotyötä", kun siinä tarvitaan viisi työntekijää pitämään yhtä tehtävää jatkuvasti miehitettynä - oikeasti voidaan tarvita vielä hiukan "torppariakin", joka tuuraa pitkän vuosiloman ansainneiden lomia ja tietty sairaslomia..

[rautu62]

Lainaus:
"........oikeusministeri Kekkonen piti lokakuun 5. päivänä (1945) radiossa puheen, jossa jyrkin sanoin tuomitsi asekätkennän vaarallisena seikkailuna ja piti suurimpana onnettomuutena koko maalle. Hän kehotti jokaista suomalaista auttamaan viranomaisia jutun tutkinnassa."

Linkki: http://suomenhistoriaa.blogspot.com/200 ... ttava.html

Kekkonen.....Hieno mies ja suuri isänmaan ystävä!;)

[G3]

No siihen aikaan kolmivuorotyötä sanottiin kolmivuorotyöksi - nykyäänhän se on "viisivuorotyötä", kun siinä tarvitaan viisi työntekijää pitämään yhtä tehtävää jatkuvasti miehitettynä - oikeasti voidaan tarvita vielä hiukan "torppariakin", joka tuuraa pitkän vuosiloman ansainneiden lomia ja tietty sairaslomia..

Joo no niin taisi olla.

[Berlioz]

Juu, Urho itse 1928. Mutta ei Ylioppilaslehdessä, vaan ilmeisesti AKS:n äänenkannattajassa "Suomen Heimossa", jonne hän kirjoitteli pakinoita vuodesta -26 lähtien otsikolla "lautamiehen lavitsalta". Siitä sitten HIUKAN kellon ääni ja katseen suunta muuttui. Ettäs semmoinen poika..

Mikäpä se oli tämän Urho K:n valanumero, kun en löytänyt..

UKK oli valajäsen 219. Suomen historian ylivoimaisesti paras pakina julkaistiin vuonna 1928 Ylioppilaslehden numerossa 21, sivulla 410.

[Haudankaivaja]

Pähkäilläänpäs tilannetta vaihteeksi toisesta näkökulmasta. "Lapuan kuuma kesä" synnytti 7.7.1930 Helsinkiin potran pojan nimeltä "Talonpoikaismarssi", joka oli sellaisenaan varsin näyttävä ja hyvin organisoitu tapahtuma. Tosiasiassa se oli kuitenkin taitavasti ajoitettu ja suunniteltu osaoperaatio laajassa hyökkäyksessä voimassa ollutta yhteiskuntajärjestystä vastaan. Maanantaina aamupäivällä 12.600 marssiin osallistunutta henkilöä kokoontui Helsingin Pallokentällä, jonka jälkeen kulkue eteni edelleen Mannerheimintietä Esplanadille ja siitä Kauppatorin kautta Senaatintorille.

Senaatintorilla oli mm. valtiovallan edustajina presidentti Lauri Relander ja uunituore lapualaisten "tilaama" pääministeri P.E. Svinhufvud, puolustusvoimien komentaja, kenraali Aarne Sihvo ja suojeluskuntien komentaja, kenraali K.M. Wallenius. Lapuanliike oli "elämänsä vedossa" ja voimiensa tunnossa Talonpoikaismarssin aikana ja sen jälkeen. Suomi ei näinä kuukausina ollut sen paremmin oikeusvaltio kuin parlamentaarinen demokratiakaan, vaan lapuanliikkeen talutushihnassa oleva hallitusvetoinen harvainvalta. Oli vaikea sanoa, johdettiinko maata enemmän Lapualta vai Helsingistä. Tilanteen vakavuus tiedostettiin poliittisissa sisäpiireissä, mutta muutakaan vaihtoehtoa ei ollut näköpiirissä.

Voidaan esittää olettamus, että jos K.J. Ståhlberg olisi tullut vuonna 1931 valituksi tasavallan presidentiksi, niin olisi ollut olemassa hyvin suuri mahdollisuus, että maassa olisi tapahtunut oikeistovallankaappaus. Näin jälkeenpäin ajateltuna Juho Niukkanen ja Lauri Malmberg tekivät viisaan ja kauaskantoisen ratkaisun, onnistuessaan taivuttelemaan maalaisliiton 69 edustajaa P.E. Svinhufvudin taakse. Siltikin Svinhufvud voitti vaalin pienimmällä mahdollisella äänimäärällä 151 - 149. Suuri osa upseeristoa ja suojeluskuntien johtoa oli jyrkästi Ståhlbergia vastaan.

Entäpä sitten? Olisiko Suomi ajautunut uudelleen lähelle samaa tilannetta, mikä oli 13 1/2-vuotta aikaisemmin ollut sisällissodassa. Valkoisethan olisivat voittaneet sisällissodan ilman muuta myös 1930-luvullakin. Miten olisi käynyt Suomelle vuonna 1939 tulevassa Talvisodassa? Olisiko rintamalla ollut pelkästään suojeluskuntalaisia torjumassa Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen? Jos näin olisi ollut, niin Jatkosotaa tuskin olisi Suomelle tullut. Suomi olisi miehitetty jo talvella 1940, elleivät KAIKKI taistelukykyiset suomalaiset olisi olleet Talvisodan rintamilla Suomea puolustamassa. Kommentteja...

[igorrock]

Mihin sinä Haudankaivaja oikein pyrit tuolla historiallisella spekuloinnilla ?

Käsittääkseni on ihan yleisesti tiedossa että maassamme käytiin tuohon aikaan melkoista poliittista valtataistelua ja on täysin selvää että jos äärioikeisto olisi voittanut, ei sen kannatus kuitenkaan, loppujen lopuksi, olisi ollut kovin laajaa ja pitkäikäistä.

Sano nyt jo ihmeessä kuka oli se sankari joka silloin pelasti suomen ?