Sehän ei muuten ollut mikään erillissota

[HL/A]

Kannattaa muistaa myös sellainen asia että puhuessaan omaa äidinkieltään huonommankin puhujan on huomattavasti helpompi ilmaista itseään vakuuttavammin kuin sellaisen joka hyvinkin taitavasti puhuu kyseistä kieltä vieraaana kielenä.
Nimimerkki "kokemusta on useista kielistä"
Vanhoja filminpätkiä katellessa ei heti tule mieleen että pateettisesti esiintyneet natsijohtajat välttämättä olisivat olleet kovin vakuuttavia nykyaikaisissa TV-keskustelu/väittelytilanteissa

[Haudankaivaja]

Tuokin neuvottelu oli taas niin SUOMALAISTA, että... Kas kun eivät lähettäneet sen pököpää-Kivimäen tilalle sinne Göringin vastaneuvottelijaksi sitä kuuluisaa Kokemäen Uunoa... tai "Rajaojan äijää..."

[Juha Tompuri]

neuvottelu

Jos on lukenut Kivimäen kirjeen, ja vielä ymmärtänyt lukemansa, niin on aika selvää että kyse oli mitalinluovutusseremoniasta ja sen jälkeisestä small talkista eikä neuvottelusta.

t: Juha

[Haudankaivaja]

niin on aika selvää että kyse oli mitalinluovutusseremoniasta ja sen jälkeisestä small talkista eikä neuvottelusta.

...että ihan oikein mitalinluovutusseremoniasta... ja vielä small talkit ja kaikki... sattuipas mukavalle päivälle "mooltoolkkien" puhumiset... että oikein 26.06.1941... Kivimäen olis varmaan kannattanut puhua sitä Ahti Karjalaisenkin käyttämää tankero-englantia... olis jääneet ehkä Suur-Suomi kouhotukset vähemmälle... eikä olis ehdoin tahdoin lähdetty kerjäämään verta nenästämme... on se taas niin väärin...

[Juha Tompuri]

niin on aika selvää että kyse oli mitalinluovutusseremoniasta ja sen jälkeisestä small talkista eikä neuvottelusta.

...että ihan oikein mitalinluovutusseremoniasta

Joo.

taas niin väärin...

Joo.

t: Juha

[jaska]

Ainahan voidaan kaikesta spekuloida, mitä taustalla oikeasti oli ,mutta tosiasia on ,että Suomi oli ainoa Neuvostoliittoa vastaan taistellut maa,jota ei miehitetty,eikä vaadittu ehdotonta antautumista.Tämä lienee suurin perustelu erillissodalle siilä miksi muuten meitä olisi kohdeltu erilailla kuin muita?

[Seppo Jyrkinen]

Sodanaikaa tarkastellessa kannattaa muistaa jo edellä mainittu riippuvuus Saksasta. Suomi sai 1942-43 Saksasta yhtä paljon viljaa kuin mitä omilta pelloiltaan. Siitä huolimatta Suomessa kuoli ihmisiä nälkään, muitakin kuin sotavankeja. Ilman saksalaista ruokaa maassa olisi koettu todellinen nälänhätä.

Suomen suomettuminen alkoi 7. huhtikuuta 1940 kun saksalainen rautasaapas laskeutui Oslon lentokentälle. Tämän jälkeen Suomen poliittisella ja sotilaallisella johdolla ei ollut oikeutta henkilökohtaisiin mielipiteisiin. Ääneen lausuttuna sellaiset olisivat olleet maanpetos.

Tätä suomettumisen aikaa jatkuikin sitten aina 20. elokuuta 1991 asti. Kun Viro itsenäistyi, niin Suomi vapautui. Viron itsenäistymisellä on Suomelle suurempi merkitys kuin mitä yleensä tulee ajatelleeksi.

[Juha Tompuri]

Suomen suomettuminen alkoi 7. huhtikuuta 1940 kun saksalainen rautasaapas laskeutui Oslon lentokentälle. Tämän jälkeen Suomen poliittisella ja sotilaallisella johdolla ei ollut oikeutta henkilökohtaisiin mielipiteisiin. Ääneen lausuttuna sellaiset olisivat olleet maanpetos.

Se päivämäärä taisi olla 9. huhtikuuta ja ehkei ne Suomen vaikeudet ihan samana päivänä alkaneet, mutta se oli kuitenkin alkua Suomen jäämiselle eristyksiin lännestä ja puristuksiin (Ruotsi "puskurina")kahden diktatuurin väliin.

t: Juha

[Seppo Jyrkinen]

Kiitoksia päivämäärän korjauksesta.

Suomen ulkopoliittiset ongelmat alkoivat kasaantua samantien kun Saksa aloitti sotatoimet Norjassa huolimatta siitä, että taistelujen lopputulosta ei heti voitukaan tietää.

Paasikivi oli jo talvisodan aikana kantanut huolta siitä, että Saksa ja Suomi joutuisivat vastatusten. Saksan ja Neuvostoliiton läheinen yhteistyö oli selvillä ja Saksan aktiivisuus Pohjolassa asetti Suomen uuteen asemaan. Länsivaltain joukkojen poistuminen Narvikista ja Norjan miehityksen loppuunsaattaminen olivat sitten niitä viimeisiä nauloja arkussa.

Sitten olikin elettävä kieli keskellä suuta.