Lappeenrannassa ei näytä olleen kysymys niinkään potentiaalisten karkureiden pelottelusta, vaan akuutin vaaralliseen tilanteen selvittämisestä. Vain 40 km rintamalta kaupunki täynnä aseistettuja miehiä, jotka kieltäytyvät palaamasta rintamalle. Ei sellaista voida sietää.Canet wrote:Kuolemanrangaistuksen käytöstä ollaan montaa mieltä - suomalaisessa oikeuskäytännössä se tuntuu vieraalta. Sen ymmärtää, miksi äärimmäisissä tilanteissa siihenkin on joskus turvauduttu - mutta jokin tarkoitus sillä pitää aina olla....
Tuomari Tapanaisen tehtävä oli melkoisen rankka, ja on ymmärrettävää että hän halusi pitää pöytäkirjat hallussaan kiellosta huolimatta. Ne olisivat olleet hänen ainoa puolustuksensa, jos asioista kysellään.
En usko kenenkään joutuneen Huhtiniemeen pelkän rivistäpoistumisen takia. Kari Mokon tv-raportissakin toistuu aikalaisten puheista, että "joko takaisin rintamalle tai jos ei kelpaa, niin Huhtiniemeen".
Vaikka oli julma mies, ei Tapanainen hermoheikkoja ja panikoitsijoita tekoituttanut. Ketään ei näytä tuomitun myöskään summittaisesti, tutkimatta, vaan oikeus on istunut ja myös syytettyjä on kuultu.
Kuolemanrangaistuksen käyttö rauhan aikana on meidän ajattelutapaamme huonosti istuvaa, mutta sodassa upseerilla on laillinen oikeus jopa teloittaa niskuroija paikanpäällä, ilman prosessia. ihmettelenkin niitä kirjoituksia, joiden mukaan Lappeenrannan kenttäoikeus olisi toiminut laittomasti.
Se joka haluaa mennä sodassa etulinjaan, kun joku toinen voi samanaikaisesti viettää sodan vankilan turvallisten muurien suojissa, nostakoon kätösensä ja sanokoon HEP.
