Missähän tämmöinen on

[rutja]

lavettihan on kuhmossa Jyrkänkoskella. Viime viikolla käyty.

[JR33]

Sielläpä tuo, Kuhmon reserviläisten museoalueelta.
Toivottavasti jaksavat pitää yllä, onhan Kuhmon sotahistoria maineikas.
Lisäksi tuonne on helppo mennä, keskellä Suomea!

[igorrock]

Lisäksi tuonne on helppo mennä, keskellä Suomea!

Kuten myös Ylivieska ?

[riude]

Vaan mistä on toveri löytänyt näin hyvät perustukset talolleen?

[JR33]

Tuossa taitaa olla ampuma-aukotkin oikeaan suuntaan
Muistin mukaan Laatokka näkyy tuossa taustalla ?

[riude]

Ladogahan siellä siintelee, ja aukot osoittavat Suomeen päin.

edit: taikka sanotaan nyt selvyyden vuoksi, että iivanan bunkkerihan tuo siis on.

[leon]

Parempaa kellaria tuskin löytyy.

[JR33]

No ei ne aukot ihan oikeinpäin olleet...
Paikka taitaa olla kuitenkin Rajakontu.

[riude]

Jep.
Vanhalta rajalta n. 300m Neuvostoliiton puolelle, Suomesta päin tultaessa tien vasemmalla puolella, laatokka jää oikealle puolen.
Vähän ennen tuota paikkaa on se näkötorni.
Tuo bunkkeri ei oikein meinaa näkyä enää tielle, puskat ovat kasvaneet eteen.
Tuo kuva on otettu talojen pihasta, eli tie kulkee kuvassa näkyvien puskien takana.

Nyt en muista kuollaksenikaan millaiset ampuma-aukot tuossa bunkkerissa oli, kun ei tullut pihaan asti mentyä, mutta toisaalla netissä mainitaan, että Rajakonnussa ne olisivat olleet pystysuunnassa?
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Rajak ... kontuX.htm

[Axu]

Vaan mistä on toveri löytänyt näin hyvät perustukset talolleen?

Onkos Venäjällä vielä nykyään minkä verran niitä "tovereita"? Eikös siellä ole jo pitemmän aikaa ollut kokoomuksen veljespuolue vallan kahvassa kiinni?

[Eki]

Jep.
Vanhalta rajalta n. 300m Neuvostoliiton puolelle, Suomesta päin tultaessa tien vasemmalla puolella, laatokka jää oikealle puolen.
Vähän ennen tuota paikkaa on se näkötorni.
Tuo bunkkeri ei oikein meinaa näkyä enää tielle, puskat ovat kasvaneet eteen.
Tuo kuva on otettu talojen pihasta, eli tie kulkee kuvassa näkyvien puskien takana.

Nyt en muista kuollaksenikaan millaiset ampuma-aukot tuossa bunkkerissa oli, kun ei tullut pihaan asti mentyä, mutta toisaalla netissä mainitaan, että Rajakonnussa ne olisivat olleet pystysuunnassa?
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Rajak ... kontuX.htm

Noita bunkkereita on Rajakonnun mäellä ainakin kaksi. Hiukan mäen Suomen-puoleisella reunalla. Voisin kuvitella, että olivat yhdistettyjä tykki- ja tähystysbunkkereita. Pystysuorat aukot lienevät mahdollistaneet tähystyksen ja tykkien suuntaamisen aika tarkkaan Manssila - Salmi - Pitkäranta tien suuntaisesti. Siinä suunnassa olivat mm Salmin Rajavartioston kasarmit, Pitkärannan tehtaat, Tuleman ja Pitkärannan satamat, Jukakosken voimalaitos ym. Suuntausvaraa on tarvittu lähinnä korkeussuunnassa ampumaetäisyyden mukaan.

Tämä nyt on vaan arvaus. Venäjän arkistoista tuokin asia selviäisi, jos etsiä osaisi.

Hyvin järeitä nuo bunkkerit vaan ovat. Niitä ei kai ole missään vaiheessa käytetty sotatoimiin. Kun suomalaiset vetäytyivät Aunuksesta kesäkuun lopulla 1944, taisteltiin Rajakonnun mäellä hetki kiivasti. Mutta noita bunkkereita ei voitu hyödyntää, koska olivat vähän väärällä puolella mäkeä ja ampuma-aukot väärään suuntaan ja tositarkoitukseen sopimattomia pystyaukkoja. Venäläinen osapuoli tiettävästi kuitenkin pommitti kiivaasti juuri noita bunkkereita. Mutta niihin ei muutama täysosumakaan liene juuri jälkiä jättänyt.

Tällainen muistelu on julkaistu Carelia-lehdessä nro 9/1999. Jaakko Levojev: Rajakonnun poika muistelee, osa 2


"Sodan kynnyksellä

Kaikki tajusivat että sota on väistämätön. Näimme että rajavartiolaiset valmistautuvat sotatoimiin. Sotavalmisteluja tehtiin myös Suomen puolella. Erilaisia linnoituksia rakennettiin Rajakonnun ympäristöön rajan molemmin puolin. Vuonna 1937 kylään saapui pioneeripataljoona. Kylän ympärille rakennettiin kolmen metrin korkuinen aita jossa oli neljä riviä piikkilankaa. Kylä muistutti nyt vankileiriä. Piikkilankaan ripustettiin havuja, mukamas naamioinniksi. Mutta Suomen puolella Mansilassa oli kolmekymmentä metriä korkea tähystystorni, josta Rajakontu näkyi erinomaisesti.

Sitten sotilaat rakensivat uuden tien Kavainoon ja alkoivat rakentaa tulikorsuja, bunkkereita ja muita linnoitteita. Kylän ympärille rakennettiin yhteensä kymmenisen eri linnoitetta, tosin osa niistä jäi keskeneräiseksi. Sodan alettua näistä lujatekoisista puolustuslaitteista ei ammuttu laukaustakaan. Ehkä näin olikin parempi, koska tulikorsujen sijoittaminen kylän lähelle oli tehnyt kyläläisistä sodan panttivankeja.

Honkin lohkotilalle rakennettiin kasarmeja ja asuintaloja upseereille. Vuosina 1937—1938 sotilaat asuivat maamajoissa. Varusmiehillä oli iso sikala ja paljon nautakarjaa. Karjaa paimennettiin Uudenpellon metsikössä, jottei sitä näkyisi Suomen puolelle. Talousasiatkin pyrittiin jostain syystä pitämään salassa.

Kolmekymmentäluvun lopussa Rajakontuun saapui töihin paljon muualta värvättyjä nuoria. Heidät majoitettiin kolhoosin ruokalarakennukseen. Sieltä aina tuoksui maukkaalle ruoalle. Rakennusmiehiä muonitettiin hyvin armeijan ruokavarastoista. He tekivätkin työtä kunnolla. Laastia tuotiin rakennustyömaille autoilla Laatokan rannasta, jossa oli betonimylly. Hyvälaatuista betonia ja sementtiä tuotiin sinne proomuilla. Lastaus- ja purkaustöitä tehtiin pääasiassa käsin, rakennuskoneiden asemesta käytettiin lapioita ja työntökärryjä. Silti työt etenivät nopeasti. Mutta syksyllä 1939 rakennustyömaat hiljenivät. Rakennusmiehet käskettiin jonnekin muualle tärkeämpinä pidettyjä linnoitteita rakentamaan.

Rakentajien lähdettyä Rajakontuun alkoi saapua jalkaväkiyksiköitä. Miehiä majoitettiin maamajoihin Viteleen tien varressa. He eivät olleet kaaderijoukoista, vaan vasta palvelukseen kutsuttuja varusmiehiä tai reserviläisiä. Miehet oli mobilisoitu sotilasvalmennusta saamaan. Rykmentin esikunta toimi meidän talossa. Minä ja Nikolai Arestov teimme silloin työtä kylän radioasemalla. Sotamiehetkin asensivat sinne omat radiolaitteet, mutta he järjestivät radiolähetyksiä harvoin. Nikolai ja minä jatkoimme työtä ikään kuin mitään erikoista ei olisikaan tapahtunut. Sotajoukkoja saapui yhä vain lisää. Niitä majoitettiin pitkin rajaa. Mitään maansiirtotöitä Rajakonnun lähettyvillä ei enää tehty. Suomen puolellakaan ei näyttänyt tapahtuvan mitään merkillistä. Kunnon kenttä-kiikari roikkui esikuntahuoneen seinällä ja kun ketään ei ollut paikalla katselin kiikarilla Suomen puolelle. Näkemäni ei poikennut rauhallisesta arkielämästä."

[Väbä]

En muistanutkaan tuota tykkiä lähimaisemissa olleenkaan, tänään kun seutukuntia kolusin niin sattui kameran eteen. Missäs se onkaan? Tuolla mäellä oli raskaan patteriston tykkipatteri tuliasemissa heinä- elokuun 1941

[JR33]

Vastaus perustuu arvaukseen ja etiäisiin, ei tietoon;
Parikkalassa.

[Väbä]

Vastaus perustuu arvaukseen ja etiäisiin, ei tietoon;
Parikkalassa.

Ei Parikkalassa, rajan läheisyydessä kylläkin ja tässä nimenomaisessa tapauksessa kyse on itä-rajasta.

[perunankuorija]

Pitkä on raja kulkea ja etsiä tykkiasemia...