Talvi- ja Jatkosodassa kaatuneet ylemmät upseerit

[rahola]

Ilmavoimien puolelta taitaa löytyä kaksi majurin arvoista.

Majuri Lauri Larjo / HvLentolaivue 26 kaatui 29.7.44:
------------------- Wikipediasta ----------------------------------------------------------------------
1944 kapteeni Eino Carlsson määrättiin Lentorykmentti 3:n esikuntapäälliköksi, hänen tilalleen laivueen komentajaksi määrättiin majuri Lauri Larjo. Laivue siirtyi 9. toukokuuta Heinjoelle, jossa uudeksi kalustoksi saatiin Lentolaivue 24:n luovuttamat Brewster-hävittäjät.

Heinäkuun puolessa välissä taistelut Kannaksella hiljenivät asemasodaksi, tästä huolimatta laivue kävi edelleen kiivaita ilmataisteluita, siirtyen 27. heinäkuuta Värtsilään. 29. heinäkuuta käydyssä taistelussa laivueen komentaja majuri Larjo ammuttiin alas, .....
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Larjo oli palvellut ilmavoimissa jo pitkää 30-luvulta ja oli kuuluisa taitolento taidostaan ja
siinä suhteessa kokenut lentäjä mutta ei ollut toiminut juurikaan etulinjan ilmataisteluissa.
Ilmataistelu ei ole kuitenkaan taitolentoa.

Muistaakseni hän ei kuollut heti vaan loukkantui vaikeasti
alassyöksyssä ja kuoli myöhemmin samana päivänä niinkuin menehtyneet tietokanta kertoo.

LARJO E.LAAKSONEN, LAURI LEONARD
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 2
ammatti upseeri
sotilasarvo majuri
joukko-osasto Hl.Lv.26
joukko-osastokoodi 8525
syntymäaika 19.02.1905
synnyinkunta Turku
kotikunta Huopalahti
asuinkunta Huopalahti
haavoittumisaika 29.07.1944
haavoittumispaikka Tolvajärvi
haavoittumiskunta Korpiselkä
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 29.07.1944
kuolinpaikka 33.KS
kuolinkunta
hautauskunta Helsinki
hautausmaa Helsinki, Hietaniemi
hautapaikka 2997
menehtymisluokka kuoli haavoittuneena, siunattu ja haudattu
vapaa paikkatieto

[rahola]

Ilmavoimien puolelta taitaa löytyä kaksi majurin arvoista.

Ja se toinen oli sitten myös taitolennosta innostunut:
Majuri Erkki Olavi Ehrnrooth kuoli lento-onnettomuudessa Utissa 27.3.43.
Hän oli juuri saanut perustettua Mersu-laivueen joka toimi aluksi Utista.

Muistaakseni siellä oli käymässä tuo toinen taitolentäjä (Larjo) ja
miehille taisi syntyä jotain kinaa taitolennon hienouksista ja
Ehrnrooth starttasi Pyryllä näyttääkseen Larjolle miten lennetään.
No, loput varmaan arvaatte. Majuri esitteli taitolentoa erittäin matalalla ja
menetti jossain kieputuksessa hieman korkeutta ja rojahti johonkin siihen
Utin hallien lähelle .....
(korjatkaa jos muistan tuon tarinan väärin, minulla on hylly notkollaan noita
Mersu-kirjoja mutta en nyt tähän hätään löytänyt tuota kohtaa).

EHRNROOTH, ERKKI OLAVI
sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 3
ammatti upseeri
sotilasarvo majuri
joukko-osasto Le.Lv.34
joukko-osastokoodi
syntymäaika 07.04.1907
synnyinkunta Oulu
kotikunta Hattula
asuinkunta Hattula
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 27.03.1943
kuolinpaikka Utti
kuolinkunta Valkeala
hautauskunta Helsinki
hautausmaa Helsinki, Hietaniemi
hautapaikka 2367
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu
vapaa paikkatieto

[Canet]

Äskettäin ilmestyneen kirjassa, jossa kerrottiin raumalaisista viime sodissa (kirjoittajat Markku Vainio ja Ilpo Norokorpi) väitetään, että ensimmäinen Talvisodassa kuollut upseeri ei olisikaan ollut Jorma Gallen-Kallela, vaan Turun läänin Lapissa syntynyt res.vänrikki Uuno Salonen. Salosen joukkue oli etuvartiossa, josta vihollisen hyökkäyksen alkaessa vetäydyttäessä hän kaatui. Menee kellon vertailuksi..

1: SALONEN, UUNO IISAKKI
sääty naimaton
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 0
ammatti opettaja
sotilasarvo vänrikki
joukko-osasto 1./JP 2
joukko-osastokoodi
syntymäaika 03.01.1917
synnyinkunta Lappi
kotikunta Oripää
asuinkunta Oripää
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika
katoamispaikka
katoamiskunta
kuolinaika 30.11.1939
kuolinpaikka Lipola
kuolinkunta Kivennapa
hautauskunta Rauma
hautausmaa Rauma, vanha hautausmaa
hautapaikka 48
menehtymisluokka kaatui, siunattu ja haudattu

[rahola]

Menee kellon vertailuksi..

Tarviiko edes vertailla ?
Menehtyneet kannassa tämä kaatuminen on merkitty 30.11 ja
Gallen-Kallela seuraavana päivänä 1.12 ?

[Canet]

Tarkoitin, että ehkä sieltä putkahtaa esille vielä muitakin 30.11. kaatuneita upseereita..

Jorma G-K:n kaatuminen sodan ensimmäisenä upseerina on siis ns. urbaanilegenda. Liittyy tietysti mukavasti kuuluisaan nimeen - ja merkittävään taiteilijaan. Tämä ei tietystikään vähennä hänen Isänmaalle antamansa uhrin arvoa.

Adolf Ehnrooth oli yksit tätä tarinaa kertoneista. Aatu oli mukana pidättämässä alasammuttua vihollislentäjää ja ilmeisesti lähinnä sattumalta käveli toisena Jorman takana. Niin se oli silloin pienestä kiinni..

Tietojen tarkistaminen ennen internetissä olevaa kaatunedien tietokantaa lienee ollut suhteellisen työlästä. Ilmeisesti nykyisessäkin tietokannassa on puutteita ja virheitä.

[vilipoika]

"Tali Ihantala elokuvassa näytetään kohtaus, missä kaatuu 6. Divisioonan komentaja kenraalimajuri Einar Vihma vihollisen epäsuorassa tulessa. Samassa yhteydessä kaatuu myös Divisioonan esikuntapäällikkö everstiluutnantti Palkama. "

Näinhän se on, mutta elokuvassa nähtävä kohtaus ei muutoin vastaa tapahtumaa jossa Vihma ja muut menettivät henkensä. Totta on, että nämä joutuivat vihollisen kranaatituleen järkyttävin seurauksin. Asiasta on monenlaisia tarinoita, jopa kuolinpäivästäkin käytiin joitain aikoja sitten vahvaa keskustelua. Kuolinpaikaksi määrittää lähes jokainen sotahistorian tietäja eri paikat, suurin osa virheellisesti.

Mielestäni varteenotettavin kuvaus on esitetty Martti Turtolan kirjassa :"Jääkärikenraali Einar Vihma, Ihantalan taistelujen ratkaisija". Kannattaa tutustua.

[vilipoika]

"Kaarlo Ilmari Viljanen (2. syyskuuta 1893 Helsinki – 24. huhtikuuta 1942 Maaselänkannas Suurlahti) oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.

Viljanen osallistui talvisotaan aluksi Osasto Pajarin komentajan apulaisena ja myöhemmin Erillis-osasto Viljasen (Er.P 112) komentajana osallistuen taisteluihin Ägläjärvellä, Aittojoella ja Ilomantsissa.

Välirauhan aikana hän toimi Jalkaväkirykmentti 16:n komentajana ja Hämeen sotilasläänin esikunnassa Salpausselän sotilasläänin komentajana. Jatkossodan puhjettua hänet komennettiin 4. Divisioonan komentajaksi ja johdatti divisioonansa taisteluihin Karjalankannaksella ja Itä-Karjalassa, missä hän koki kohtalonsa Maaselän Suurlahdessa kävelemällä upseerisaattueessa omaan miinakenttään. Hän menehtyi haavoihinsa matkalla 33. kenttäsairaalaan.
Hänet ylennettiin kaatumispäivänään kenraalimajuriksi."

------------------------------

Näinhän Viljasen kohtalo oli, mutta asiasta on Vilho Tervasmäen kirjassa "Aaverykmentti kolmella kannaksella" myös hieman toisenlaistakin tietoa.
Sivu 159: " Lääkinäeversti Harald Blomqvist, joka 3.Pr:n edustajana 24.4.1942 johti divisjoonamme komentajan, kenraalimajuri K.J.Viljasen ja hänen mukanaan haavoittuneiden upseerien kuljetusta rautateitse moottorivaunulla Sahakylästä Krivin kautta Karhumäkeen kenttäsairaalaan, kertoo: - Moottorivaunua tulitettiin sen ohittaessa etulinjan Krivin kohdalla tykistöllä ja muilla aseilla niin voimakkaasti, että jouduin makaamaan vaunun lattialla. Juuri tässä tulituksessa ainakin Viljanen sai kuolemaan johtaneet vammansa."

Mainitun kirjan kirjoittaja, erinomainen sotatietäjä Vilho Tervasmäki, oli itsekin samassa miinaonnettomuudessa mukana ja haavoittui sirpaleista käsittääkseni jalkoihin.

[rahola]

Näinhän Viljasen kohtalo oli, mutta asiasta on Vilho Tervasmäen kirjassa "Aaverykmentti kolmella kannaksella" myös hieman toisenlaistakin tietoa.
Sivu 159: " Lääkinäeversti Harald Blomqvist, joka 3.Pr:n edustajana 24.4.1942 johti divisjoonamme komentajan, kenraalimajuri K.J.Viljasen ja hänen mukanaan haavoittuneiden upseerien kuljetusta rautateitse moottorivaunulla Sahakylästä Krivin kautta Karhumäkeen kenttäsairaalaan, kertoo: - Moottorivaunua tulitettiin sen ohittaessa etulinjan Krivin kohdalla tykistöllä ja muilla aseilla niin voimakkaasti, että jouduin makaamaan vaunun lattialla. Juuri tässä tulituksessa ainakin Viljanen sai kuolemaan johtaneet vammansa."

Minulla on myös tuo Tervasmäen JR 5 kirja mutta siinä painoksessa ei tuollaista mainita.
Moottorivaunu kuljetus kyllä mainitaan ja että perilla Viljanen ja muutama muu olivat jo menehtyneet.
Selostuksen mukaan muut paitsi Tervasmäki itse olivat miinaräjähdyksessä niin pahasti haavoittuneet että eivät
pystyneet omin voimin liikkumaan.

Tämä kohta on minun painoksessa sivut 134-136. Olisiko tekstiä muutettu uudemmissa painoksissa tältä osin.
En löytänyt kirjastani selvää painos merkintää muuta kuin vuosiluvun 1983 ja myös esipuhe on päivätty 1983.

Sivulla 159 puhutaan ihan muuta, vuoden 1943 lopun asioita.

[vilipoika]

Joopa. Minulla on ko. kirjan toinen painos vuodelta 1992, joten ero johtuu luonnollisesti juuri siitä.
Varsinainen kertomus on uudemmassakin painoksessa sivuilla 134-136.
Aika erikoista ettei tohtorin kertomusta ole laitettu tähän kertomukseen mukaan. Kaikissa lähteissä mainitaan vain miinaräjähdys. Melkoista tumpulointia koko miinajuttu ja koko porukan meno niinkin lähelle etulinjaa.

[Kauko Partio]

Almqvist, Arno Aksel
Eversti. Kaatui 5.3.1940 ilmapommituksessa Mikkelissä.
Joukko-osastoksi merkitty PM, tarkoittaneeko Päämajaa?

Aiemmin mainitusta kenraalimajuri Winellistä senverrran, että hänen poikansa luutnantti Berndt Winell kaatui 22.12.1942. Kolmisen viikkoa ennen kuin isä kuoli sairauteen.

[Schmarden]

Tässä kun hieman jo livettiin tuosta alkuperäisen tehtävänasettelun mukaisesta sotilasarvovaatimuksesta, niin livetään nyt vähän vielä ajankohdankin suhteen, eli otetaan mukaan vielä Vapaussotakin. Tämähän ei muistaakseni lisää kuin kaksi nimeä listaan.


Jääkärimajuri Martin Friedel Jacobson

Kaatui 6.2.1918 johtaessaan Tornion valtausta. Jacobson kaatui Jääkärikapteeni Tauno Juvosen viereen mentyään toteamaan tämän kohtaloa ja saaden luodin päähänsä.


Jääkärimajuri Kaarlo Armas Ståhlberg

Kaatui 14.4.1918 Joutsenon Karsturannassa. Tämä täysin peloton jääkäri sai luodin sydämeensä noustessaan luotisateessa kiven päälle tähystämään vihollisen asemia ja samalla yrittäen tällä uhkarohkealla esimerkillään luoda rohkeutta miehiinsä.

[smokeball]

Tässä kun hieman jo livettiin tuosta alkuperäisen tehtävänasettelun mukaisesta sotilasarvovaatimuksesta, niin livetään nyt vähän vielä ajankohdankin suhteen, eli otetaan mukaan vielä Vapaussotakin. Tämähän ei muistaakseni lisää kuin kaksi nimeä listaan.


Jääkärimajuri Martin Friedel Jacobson

Kaatui 6.2.1918 johtaessaan Tornion valtausta. Jacobson kaatui Jääkärikapteeni Tauno Juvosen viereen mentyään toteamaan tämän kohtaloa ja saaden luodin päähänsä.


Jääkärimajuri Kaarlo Armas Ståhlberg

Kaatui 14.4.1918 Joutsenon Karsturannassa. Tämä täysin peloton jääkäri sai luodin sydämeensä noustessaan luotisateessa kiven päälle tähystämään vihollisen asemia ja samalla yrittäen tällä uhkarohkealla esimerkillään luoda rohkeutta miehiinsä.

Ståhlbergin kaatumisesta on spekuloitu aikanaan paljon. Hänen uhkarohkeaa esiintymistään pidettiin itsemurhana, joka olisi johtunut huonosta omastatunnosta. Ståhlberg ampui joukkojen edessä taistelusta kieltäytyneen jääkärin Aa-joen talvitaistelussa. Tekoa pidettiin liian ankarana ja se loi varjonsa Ståhlbergin loppuelämään.

[leksa]

Olikos tämä Ståhlberg sukua presidentti Ståhlbergille?

[Schmarden]

Olikos tämä Ståhlberg sukua presidentti Ståhlbergille?

Muistaakseni oli veljenpoika, mutta ei tullut presidentti Ståhlbergin kanssa oikein juttuun, koska KJ Ståhlberg oli enemmänkin passiivisen vastarinnan miehiä ja Armas Ståhlberg omasi luonteen, jonka rinnalla esim. Paavo Talvelaa saattoi sanoa lauhkeaksi mieheksi.

Lauerman kirjasta tämä tieto muistaakseni löytyy, mutta en nyt ehdi plaraamaan.

[smokeball]

Wikipediassa jotain pientä Ståhlbergista.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarlo_Arm ... 3%A5hlberg


Toivottavasti kukaan ei keksi enää enempää laajentaa tämän topicin sisältöä esimerkiksi Suomen sodassa 1808-1809 kaatuneet ylemmät upseerit.

Klaus Fleming,vapaaherra, ritari,valtaneuvos, Suomen ja Viron käskynhaltija, yliamiraali ja valtakunnanmarski. Kuoli paluumatkalla Turun linnaan 13.4.1597 Nuijasodan lopussa.
En malttanu olla...