Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Osaako kukaan antaa tietoa siitä, mitkä tahot olivat takana projektissa, jolla sodissa (talvi- ja jatkosota) kaatuneet kentälle jääneet suomalaiset vainajat tuotiin kotiin?

Myöskin kaivattaisiin tietoa, onko olemassa jokin taho joka tekee arkeologisia kaivauksia sotahistoriallisille kohteille Suomessa? Ei tarvitse koskea pelkkää talvi- tai jatkosotaa, vaan myöskin Suomen sisällissota käy.

Englantilainen tohtori ja arkeologi kyselee uuden asehistoriallisen seuramme kautta näitä asioita.

Jotain apuja varmaan löytyy myös sotasurmaprojektista
http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sot ... sivu/stat2

Eli kansallisarkistosta löytyy.

Pohjoisen alueen toiminnasta tietää varmaan parraiten http://personal.inet.fi/yhdistys/sotavainajat/.

Ajankohtakin on Sallan suunnan kentälle jääneillä merkittävä, ovathan nuo veljet odotelleet n. 70 vuotta kotiuttamista.

Argeologiset kaivaukset ovat varmaan Museoviraston alaisia, eiköhän tiedossa olevat alueet ole kaikki rauhoitettu kaivelulta.
Omilla maillaan "tietämättään" tosin maanomistaja kyntää miten haluaa. Sitten on vielä ne villit kaivajat, mutta niitähän ei näillä sivuilla mainosteta, työnnetään vaan kusiaispesään munat edeltä...

Haudankaivaja wrote:Osaako kukaan antaa tietoa siitä, mitkä tahot olivat takana projektissa, jolla sodissa (talvi- ja jatkosota) kaatuneet kentälle jääneet suomalaiset vainajat tuotiin kotiin?

Suomen nykyisten rajojen ulkopuolelle suuntautuneiden projektien rahoituksesta vastasi muistaakseni opetus- ja kulttuuriministeriö. Itse työ oli luonnollisesti vapaaehtoistyötä.

Muuten, kuinka paljon on kenttähautusmaita rajojemme ulkopuolella. Ja mitä niille on käynyt?

mosu wrote:Muuten, kuinka paljon on kenttähautusmaita rajojemme ulkopuolella. Ja mitä niille on käynyt?

Viipuri, Summa, Äyräpää, Taipale, Säkkijärvi ja Tuulos

Noilla kenttähautausmaille on muistomerkit.

Kaukasuksella ja Ukrainassa lepää lisäksi n. 250 suomalaista. Ainakin yhdellä kenttähautausmaalla Ukrainassa on aseveljien laittama muistomerkki.

JP4 wrote:

mosu wrote:Muuten, kuinka paljon on kenttähautusmaita rajojemme ulkopuolella. Ja mitä niille on käynyt?

Viipuri, Summa, Äyräpää, Taipale, Säkkijärvi ja Tuulos

Noilla kenttähautausmaille on muistomerkit.

Aikakin Kollaa ja Kiestinki tulee tuohon vielä päälle.

Tulenjohtomies: Sieltähän niitä muistomerkkejä löytyy.

Suomessa kai oli tarkoitus haudata kaatuneet taistelupaikan tuntumaan. Jotkin omaiset, tv-tietojen mukaan, halusivat omalla kustannuksellaan tuoda vainajan kotimaan multiin. Siitä se sitten alkoi purkautua ja kotimaahan tuomisesta tuli käytäntö. Saksalaisilla oli kyllä Itärintmalla niin paljon tappioita, että kuljetuskalusto olisi joutunut koville, jos vainajia olisi kuljetettu kotimaahansa. Jostain kuulin, että sakujen kenttähautausmaita olisi tasoitettu, jotta eivät joutuisi häpäisyn kohteeksi. SS-porukallakin oli sellaisia 'ristejä', joita ortodoksit eivät ehkä olisi hyväksyneet.

Suomessa kai oli tarkoitus haudata kaatuneet taistelupaikan tuntumaan. Jotkin omaiset, tv-tietojen mukaan, halusivat omalla kustannuksellaan tuoda vainajan kotimaan multiin. Siitä se sitten alkoi purkautua ja kotimaahan tuomisesta tuli käytäntö.

Itse taasen näen että käytäntö aloitettiin jo vapaussodan aikana, jolloin ainakin valkoisten puolella kaatuneet tuotiin kotipaikkakunnalleen haudattavaksi.
(Vai onko joku löytänyt Suomesta paikan/muistomerkin paikasta johon on haudattu kaatunut valkoinen/valkoisia hautausmaiden ulkopuolelta?)

Itseäni askarruttaa ihan omakohtaisesti isänisäni "seikkailut" kaatumisensa jälkeen. Hän kaatui syyskuussa 1941 Pien-Kallelassa lähellä Valkeasaarta. Hänet haudattiin ensin talvisodan aikana evakuintipaikkakunnan sankarihautausmaahan Kurikkaan, mutta kesällä 1942 mummoni muutettua isäni kanssa takaisin Kannakselle Vuoksenrannan pitäjään kotitilalleen, pappani ruumis siirrettiin Kurikan sankarihaudasta Vuoksenrannan sankarihautausmaahan, jossa se on tänä päivänäkin.

Kysymykseni arvon herroille kuuluukin että onkohan tämä ollut kuinkakin yleistä ja minkähänlaisen paperisodan tai kustannukset tämä kaatuneiden siirto on ollut sinä aikana???

JR33 wrote:http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1 ... 81&a=10405

ihan mielenkiintoinen pätkä.. kannattaa katsoa muitakin linkin alta löytyviä dokumenttejä!

rutja wrote: Itse taasen näen että käytäntö aloitettiin jo vapaussodan aikana, jolloin ainakin valkoisten puolella kaatuneet tuotiin kotipaikkakunnalleen haudattavaksi.

Asiaa on tutkittu ja johtopäätös on tuo sama - ilmeisesti tapa levisi vähitellen Valkoisen armeijan yhteydessä v. 1918 ja johti sitten talvisodan ja jatkosodan aikaisiin käytäntöön. Mm. Sotahistoriallisesta aikakauskirjoista löytyy jonkin verran tietoa aiheesta:
- Sotahistoriallinen aikakauskirja 8 (julkaistu 1989), Lauri Saario: Kaatuneiden evakuointikeskuksien toiminta toiminta talvi- ja jatkosodassa.
- Sotahistoriallinen aikakauskirja 26 (2007), Juha Poteri: Karjalassa tammikuussa 1918 kaatuneiden valkoisten hautaaminen.

V.1918 aikana tuo kotipitäjään tuominen alkoi. Kotikunnan naapurissa ulkopaikkakuntalaisia haudattiin väliaikaisesti, ennenkuin kotiin toimittaminen onnistui.