Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Kiinnostava tapaus, ennen sotia

Petsamon vakoilujuttu oli Valpon syksyllä 1939 tutkima vakoilutapaus, johon liittyen pidätettiin ja kuulusteltiin yli sata petsamolaista siviili- ja sotilashenkilöä epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Juttu perustui Valpon syytetyiltä uhkauksilla ja kidutuksella hankkimiin tunnustuksiin, ja siihen liittyi useita epäselviä kuolemantapauksia. Jutun oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salaisia vuoteen 2013 saakka

Lisää täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamon_s ... koilujuttu

leksa wrote:Kiinnostava tapaus, ennen sotia

Petsamon vakoilujuttu oli Valpon syksyllä 1939 tutkima vakoilutapaus, johon liittyen pidätettiin ja kuulusteltiin yli sata petsamolaista siviili- ja sotilashenkilöä epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Juttu perustui Valpon syytetyiltä uhkauksilla ja kidutuksella hankkimiin tunnustuksiin, ja siihen liittyi useita epäselviä kuolemantapauksia. Jutun oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salaisia vuoteen 2013 saakka

Lisää täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamon_s ... koilujuttu

Rehellisyyden nimissä täytyy myöntää että joskus aikanaan on meilläkin ollut ( missäpä ei ? ) epäluotettavia henkilöitä. En ole itse tietoisesti koskaan tällaista henkilöä tavannut.(Takaa ajanut kyllä kovat piipussa) Korpilaki toimi aikanaan... tiedä sitten nykyisin,"janipetterien" aikana:miettii:

leksa wrote:Kiinnostava tapaus, ennen sotia

Petsamon vakoilujuttu oli Valpon syksyllä 1939 tutkima vakoilutapaus, johon liittyen pidätettiin ja kuulusteltiin yli sata petsamolaista siviili- ja sotilashenkilöä epäiltynä vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi. Juttu perustui Valpon syytetyiltä uhkauksilla ja kidutuksella hankkimiin tunnustuksiin, ja siihen liittyi useita epäselviä kuolemantapauksia. Jutun oikeudenkäyntiasiakirjat ovat salaisia vuoteen 2013 saakka

Lisää täältä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamon_s ... koilujuttu

Vai vuoteen 2013 saakka salaisia.No eiköhän niillä tule kiire jatkaa salailua tai paremmassa tapauksessa hukata koko paperit.Tiedot eivät tule ulos tai jos sellainen ihme koetaan on ainakin nimet pyyhkäisty näkymättömiin.

..eikös sieltä putkahtane esiin sellainen nimi kuin Kekkonen U.K.

TPTK wrote:..eikös sieltä putkahtane esiin sellainen nimi kuin Kekkonen U.K.

U.K. Petsamon jutussa.... Oli aikanaan suojeluskunassa ja teloittamassa punaisia viipurin valleilla. Myöhemmin pressana varmaan ajatteli Suomen etua toimissaan, mitä sitten olivatkaan ? Saattoi olla vaikeaa ottaa "toinen rooli".??????

wanhempimestari wrote:

TPTK wrote:..eikös sieltä putkahtane esiin sellainen nimi kuin Kekkonen U.K.

U.K. Petsamon jutussa.... Oli aikanaan suojeluskunassa ja teloittamassa punaisia viipurin valleilla. Myöhemmin pressana varmaan ajatteli Suomen etua toimissaan, mitä sitten olivatkaan ? Saattoi olla vaikeaa ottaa "toinen rooli".??????

Vaan mitäpä tointa hoiti sotien alla ja aikanakin...

TPTK wrote:Vaan mitäpä tointa hoiti sotien alla ja aikanakin...

Ei juuri mitään, sillä IKL:n lakkautusyrityksen jälkeen UKK laitettiin nurkkaan. Talvisodan aikana rivikansanedustaja, välirauhan ja jatkosodan Siirtoväen huollon johtaja ja valtiovarainministeriön virkamies.

Nuori lakitieteen ylioppilas Urho Kekkonen työskenteli EK:ssa sekä pääosastolla, että Kajaanin alaosastolla. EK:ssa työskenteli myös hänen osakuntakaverinsa Kaarlo Hillilä, josta tuli myöhemmin Hackzellin hallituksen sisäministeri. Nuoret ylioppilaat kannattivat alkuun kovia ja provokatiivisia toimenpiteitä. Vuodesta 1924 Riekin määräyksestä Kekkosen ja Hillilän tuli yhdessä asianajaja Urho Pihan kanssa pohtia poliittisen tiedusteluntoiminnan kehittämistä ja laillisuusongelmia. Kolmikon laatimien muistioiden mukaan maan etu meni lain kirjaimen edelle: esimerkiksi kaupankäynti ja suhteiden ylläpito poliittisten rikollisten kanssa olisi hyväksyttävää, mikäli siitä olisi maalle etua.

Kolmikkoa huolestutti myös EK:n kehitys. Jatkuva rahoituksen väliaikaisuus, julkiset puheet salaisen poliisin oikeuksien kaventamisesta ja viraston supistamisesta, sekä Riekin omavaltainen hallinto saivat Kekkosen ja Hillilän painottamaan juristien tarpeellisuutta EK:n johdossa uskottavuuden lisäämiseksi. Riekki, jolla itsellä ei ollut yliopistotutkintoa, ei välittänyt näistä mielipiteistä.

Vuoden 1926 lokakuussa Helsingin poliisimestari ja Uudenmaan läänin maaherra Bruno Jalander ehdottivat EK:n yhdistämistä rikospoliisiin. Myös Kekkonen osallistui käytyyn julkiseen keskusteluun. Hänen kantansa mukaan kommunistisen toiminnan heikennettyä EK voitaisiin sulauttaa rikospoliisiin. EK:n asemaa pohtimaan muodostettiin Jalanderin komitea, joka käyttikin Kekkosta ja Hillilää asiantuntijoina. Riekki, joka puolestaan ajoi viraston vakinaistamista asettui vastapuolelle Kekkosta, joka erosi EK:sta 1927