Kaukopartiomiehet vakoilivat myös Naton laskuun
Posted: Tue Dec 13, 2011 20:12
Kaukopartiomiehet vakoilivat myös Naton laskuun
yle 13.12. klo 18:10
Suomalaisten kaukopartiomiesten vakoilu Naton hyväksi on ollut oletettua laajempaa. Suomalaiset tekivät Neuvostoliittoon 1950-luvulla jopa parikymmentä vakoilumatkaa, joista osan Norjasta. Tutkijan mukaan Suomen pääesikunta oli vakoilusta tietoinen.
Vieremäläinen Lauri Solehmainen oli yksi niistä, jotka 1950-luvulla värvättiin Pohjois-Atlantin sotilasliitto Naton vakoilijoiksi. Aika oli olympiavuosi 1952 ja värväyspaikkana Iisalmen rautatieasema.
Solehmainen oli sodan aikana tehnyt toistakymmentä kaukopartioretkeä venäläisten selustaan ja pystyi jatkamaan samanlaisten tiedustelureissujen tekemistä myös rauhan aikana. Natolle entisten kaukopartiomiesten värvääminen vakoilijoiksi oli helppoa.
- Jännityksellä oli varmasti suuri osa, mutta myös Naton maksama palkka oli erittäin tuntuva ja sen vuoksi kannatti ottaa riski ja lähteä, selittää Solehmaisesta kirjan tehnyt filosofian maisteri Heidi Ruotsalainen.
Kävellen Murmanskiin ja takaisin
Ruotsalaisen kirja Kylmän sodan agentti. Kaukopartiojohtaja Lauri Solehmaisen elämäntarina perustuu ääninauhalta purettuun Solehmaisen haastatteluun, jonka iisalmelainen opettaja Marjatta Autio teki jo 1980-luvun lopulla.
Erityisen vaikuttava on Solehmaisen kertomus vakoilumatkastaan Murmanskiin kesällä 1952. Mukana matkalla oli toinen entinen kaukopartiomies Reino Sappinen.
- Myö piästiin sen tunturin huipulle, siinä olj se näkötorni ja siinä vieressä se Muurmanskin pikku kaapunki. Ja myö ollaan siinä keskellä ja eekä siinä näkötornissa olluna yhtää sotilasta, Solehmainen muisteli vuonna 1987.
Matkaa kertyi yhteen suuntaan 150 kilometriä, ja se taittui kokonaan kävellen. Suomeen palatessa kävi kuitenkin käry ja miehet joutuivat tuhoamaan osan kuvaamistaan filmeistä.
- Näyttää sitä, että toinen kamera päätyi Naton edustajille. Miehet tekivät myös tarkat muistiinpanot, joten Nato sai tietoa myös miltä Neuvostoliiton puolella näyttää, kertoo Ruotsalainen.
Vakoilua myös Norjasta
Valtiollinen poliisi pääsi Solehmaisen jäljille, mutta liian myöhään: mies ehti paeta Naton avustamana Norjaan.
Valokuvien perusteella Solehmainen vietti Norjassa aikaansa osin erilaisissa kahviloissa. Ruotsalaisen mukaan vaikutelma on kuitenkin pettävä, sillä entinen kaukopartiomies ei tyytynyt puolentoista vuoden ajan pelkästään kahvikupin tai olutlasin äärellä istumaan.
- Solehmainen on virallisesti tunnustanut vain yhden reissun. On kuitenkin aika vahvoja viitteitä, että hän on käynyt vakoilemassa Neuvostoliittoa myös Norjasta.
Solehmainen ei ollut asialla yksin, sillä Norjasta uskotaan Neuvostoliiton puolella käyneen myös muita suomalaisia. Vakoiluun perehtynyt Itä-Suomen yliopiston dosentti Juha Pohjonen on toiminnan laajuudesta yllättynyt.
- En aikaisemmin uskonut, että siinä olisi käytetty ilmapalloja tai laivoja. Myös Norjan osuus rajan yli tapahtuneesta toiminnasta yllätti, hän tunnustaa.
Vakoilu kesti uskottua pidempään
Pohjonen väitteli tohtoriksi vakoilijoiden saamista maanpetostuomioista vuonna 2000. Tutkijan arvio vakoiluun osallistuneista suomalaisista ja vakoilumatkojen määrästä on runsaan 10 vuoden aikana kasvanut.
- Arvioisin, että noin 10 - 15 matkaa ja kaikkiaan ehkä pari-kolmekymmentä miestä on ollut mukana näissä hommissa.
Pohjosen mukaan Suomen pääesikunta oli vakoilureissuista tietoinen, vaikka asiaa ei ole virallisesti tunnustettu. Vakoilun on aiemmin arvioitu päättyneen jo vuonna 1954. Uusin tieto muuttaa myös tätä käsitystä: nyt vakoilun arvioidaan kestäneen jopa vuoteen 1957 saakka.
Lauri Solehmainen puolestaan eli maanpaossa yhteensä 18 vuotta. Entinen kaukopartiomies siirtyi Norjasta ensin Länsi-Saksaan ja sitten Yhdysvaltoihin, josta hän palasi takaisin Suomeen vasta vuoden 1969 lopulla.
Suomessa Solehmainen ilmoittautui oma-aloitteisesti suojelupoliisille ja sai muiden kiinnijääneiden vakoilijoiden tavoin tuomion maanpetoksesta. Solehmainen kuoli vuonna 1993.
yle 13.12. klo 18:10
Suomalaisten kaukopartiomiesten vakoilu Naton hyväksi on ollut oletettua laajempaa. Suomalaiset tekivät Neuvostoliittoon 1950-luvulla jopa parikymmentä vakoilumatkaa, joista osan Norjasta. Tutkijan mukaan Suomen pääesikunta oli vakoilusta tietoinen.
Vieremäläinen Lauri Solehmainen oli yksi niistä, jotka 1950-luvulla värvättiin Pohjois-Atlantin sotilasliitto Naton vakoilijoiksi. Aika oli olympiavuosi 1952 ja värväyspaikkana Iisalmen rautatieasema.
Solehmainen oli sodan aikana tehnyt toistakymmentä kaukopartioretkeä venäläisten selustaan ja pystyi jatkamaan samanlaisten tiedustelureissujen tekemistä myös rauhan aikana. Natolle entisten kaukopartiomiesten värvääminen vakoilijoiksi oli helppoa.
- Jännityksellä oli varmasti suuri osa, mutta myös Naton maksama palkka oli erittäin tuntuva ja sen vuoksi kannatti ottaa riski ja lähteä, selittää Solehmaisesta kirjan tehnyt filosofian maisteri Heidi Ruotsalainen.
Kävellen Murmanskiin ja takaisin
Ruotsalaisen kirja Kylmän sodan agentti. Kaukopartiojohtaja Lauri Solehmaisen elämäntarina perustuu ääninauhalta purettuun Solehmaisen haastatteluun, jonka iisalmelainen opettaja Marjatta Autio teki jo 1980-luvun lopulla.
Erityisen vaikuttava on Solehmaisen kertomus vakoilumatkastaan Murmanskiin kesällä 1952. Mukana matkalla oli toinen entinen kaukopartiomies Reino Sappinen.
- Myö piästiin sen tunturin huipulle, siinä olj se näkötorni ja siinä vieressä se Muurmanskin pikku kaapunki. Ja myö ollaan siinä keskellä ja eekä siinä näkötornissa olluna yhtää sotilasta, Solehmainen muisteli vuonna 1987.
Matkaa kertyi yhteen suuntaan 150 kilometriä, ja se taittui kokonaan kävellen. Suomeen palatessa kävi kuitenkin käry ja miehet joutuivat tuhoamaan osan kuvaamistaan filmeistä.
- Näyttää sitä, että toinen kamera päätyi Naton edustajille. Miehet tekivät myös tarkat muistiinpanot, joten Nato sai tietoa myös miltä Neuvostoliiton puolella näyttää, kertoo Ruotsalainen.
Vakoilua myös Norjasta
Valtiollinen poliisi pääsi Solehmaisen jäljille, mutta liian myöhään: mies ehti paeta Naton avustamana Norjaan.
Valokuvien perusteella Solehmainen vietti Norjassa aikaansa osin erilaisissa kahviloissa. Ruotsalaisen mukaan vaikutelma on kuitenkin pettävä, sillä entinen kaukopartiomies ei tyytynyt puolentoista vuoden ajan pelkästään kahvikupin tai olutlasin äärellä istumaan.
- Solehmainen on virallisesti tunnustanut vain yhden reissun. On kuitenkin aika vahvoja viitteitä, että hän on käynyt vakoilemassa Neuvostoliittoa myös Norjasta.
Solehmainen ei ollut asialla yksin, sillä Norjasta uskotaan Neuvostoliiton puolella käyneen myös muita suomalaisia. Vakoiluun perehtynyt Itä-Suomen yliopiston dosentti Juha Pohjonen on toiminnan laajuudesta yllättynyt.
- En aikaisemmin uskonut, että siinä olisi käytetty ilmapalloja tai laivoja. Myös Norjan osuus rajan yli tapahtuneesta toiminnasta yllätti, hän tunnustaa.
Vakoilu kesti uskottua pidempään
Pohjonen väitteli tohtoriksi vakoilijoiden saamista maanpetostuomioista vuonna 2000. Tutkijan arvio vakoiluun osallistuneista suomalaisista ja vakoilumatkojen määrästä on runsaan 10 vuoden aikana kasvanut.
- Arvioisin, että noin 10 - 15 matkaa ja kaikkiaan ehkä pari-kolmekymmentä miestä on ollut mukana näissä hommissa.
Pohjosen mukaan Suomen pääesikunta oli vakoilureissuista tietoinen, vaikka asiaa ei ole virallisesti tunnustettu. Vakoilun on aiemmin arvioitu päättyneen jo vuonna 1954. Uusin tieto muuttaa myös tätä käsitystä: nyt vakoilun arvioidaan kestäneen jopa vuoteen 1957 saakka.
Lauri Solehmainen puolestaan eli maanpaossa yhteensä 18 vuotta. Entinen kaukopartiomies siirtyi Norjasta ensin Länsi-Saksaan ja sitten Yhdysvaltoihin, josta hän palasi takaisin Suomeen vasta vuoden 1969 lopulla.
Suomessa Solehmainen ilmoittautui oma-aloitteisesti suojelupoliisille ja sai muiden kiinnijääneiden vakoilijoiden tavoin tuomion maanpetoksesta. Solehmainen kuoli vuonna 1993.
Kirjassa kerrottiin värväyksestä ja itse reissusta sekä paluumatkan hankalasta rajanylityksestä.