Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Törmäsin omaan uusavuttomuuteeni. Huh huh. En löytänyt mistään faktatietoja Suomen armeijan miesvahvuuksista viime sodissa.
Voisiko joku avittaa ?
Paljonko oli Suomen armeijan miesvahvuudet Talvisodassa ja Jatkosodassa 1941 syksyllä ja kesäkuussa 1944 ?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Kyllä Wiki tietää

Kiitos vaan vinkeistä, vaikka eipä niitä kaikkia lukumääriä niistä selvinnytkään, yhtymien ja vast. kylläkin.
Löysin kaipaamani tiedot lopulta kirjasta "Viisi sodan vuotta" sillä tarkkuudella mitä kaipasinkin.
Aika paljon on terminologiassa eroavaisuuksia ja termien tulkinnoissa, mm. rintamajoukot on eri asia kun koko armeijan vahvuus jne. Yllättävän paljon piti meikäläisen - kevyen harrastelijan, etsiskellä tietoja. Asia on nyt kondiksessa.

Hei, tieto kehiin tännekkin, niin sitä vasten tää foorumi on!

Eri lähteet ja tulkinnat antavat erilaisia tietoja ja näidenkin löytäminen oli aika haasteellista, kuten mainitsin jo aiemmin.

Kirja "Viisi sodan vuotta" WSOY, kolmas painos 1973 tekstiosassa kerrotaan, että koko sotaväen vahvuus oli

- talvisodassa noin 340 tuhatta
- LKP:n jälkeen 1941 630 tuhatta
- asemasodan aikana noi 450 tuhatta
- 31.5.1944 491 tuhatta
- 1.8.1944 613 tuhatta

Kyllähän nämä tiedot löytyvät varmaaan muistakin lähteistä, mulla vaan ei ollut saatavilla esim. Talvisodan eikä Jatkosodan moniosaisia historiateoksia.

Kaikkihan sen tietää että jatkosodassa rivissä oli "puolmiljoonaa ukkoo".

Suomen Sota 1941-45, osa 1, s 430:

Niinkuin huomataan niin aika paljon on eroavaisuuksia eri lähteissä. Mistä lie johtuvat.

Terminologia ainakin heittelee: koko armeijan kirjavahvuus (sotilaat + kaikki palkatut jne), rivivahvuus (kuten edellä poisluettuna lomalaiset, sairaat yms), rintamajoukot (armeijakuntien ja erillisyhtymien sotilaat) ja näistä vielä kirja- ja rivivahvuudet jne.
Kun tähän vielä voidaan ottaa huomioon mm. vapaaehtoiset (lotat, sotilaspojat yms kotirintamilta) niin jopa löytyy monenlaista tulosta.

vilipoika wrote:Niinkuin huomataan niin aika paljon on eroavaisuuksia eri lähteissä. Mistä lie johtuvat.

Terminologia ainakin heittelee: koko armeijan kirjavahvuus (sotilaat + kaikki palkatut jne), rivivahvuus (kuten edellä poisluettuna lomalaiset, sairaat yms), rintamajoukot (armeijakuntien ja erillisyhtymien sotilaat) ja näistä vielä kirja- ja rivivahvuudet jne.
Kun tähän vielä voidaan ottaa huomioon mm. vapaaehtoiset (lotat, sotilaspojat yms kotirintamilta) niin jopa löytyy monenlaista tulosta.

Näin on. Asia on kuin sipulin kuorimista. Mahtaneeko yllä oleva grafiikka olla liikekannallepanovahvuus? Voisi olettaa, että ulkomaalaiset vapaaehtoiset ovat mukana noissa luvuissa.

Lotat, sotilaskotisisaret, sotilaspojat, sotatoimialueen sairaanhoitajat, sotatoimialueen siviilityönkekijät ja työvelvolliset ym muuttavat lukuja jonkun verran.

Sellaiset käsitteet kuin "armeijan muonissa" tai "päivärahoilla" ovat muuten parempia määritteitä kuin äkkiselkään luulisi. Kun ottaa huomioon sotavangit, joista tosin osa oli sotatoimialueella linnoitustöissä kuten omat työvelvollisetkin.

Niinpä niin. Kyllä aika virallisesti monessakin lähteessä mainitaan kesäkuussa 1941 LKP:N (YH) perusteella astuneen palvelukseen yli 600 000 sotilasta (?): Grafiikka esittää noin 100 t vähemmän. Eipä näitä lukuja kuitenkaan luulisi otetun ihan hilseestäkään.

Liitteen saatesanoissa edellisellä sivulla lukee:

"Vahvuuslukuun sisällytetty vain säännölliset, pysyvästi koossa olevat joukot, joten esim. kotiseudun ilmasuojelumuodostelmat, joiden henkilöstö asui kotonaan, eivät sisälly vahvuuteen. Kokonaisvahvuus jakaantui keskimäärin seuraavasti: maavoimat n 72%, merivoimat n 6%, ilmavoimat n 4%, kotijoukot n 11% ja muut, sotasairaalat yms n 7%. Sodan alussa oli merivoimien osuus huomattavasti suurempi, koska merivoimille oli alistettu maavoimien osia, mm 17D. Vastaavasti oli kotijoukkojen osuus samaan aikaan ja ajoittain myöhemminkin pienempi."

Olisiko mahdollista, että "palvelukseen astui" ilmaus tarkoittaa niitä, joille on kutsu lähetetty ja ovat ilmoittautuneet. Kuitenkaan osaa heistä ei ole sijoitettu mihinkään joukko-osastoon, vaan on jätetty "varastoon", josta on syksyn mittaa otettu miehiä tappioita paikkaamaan.

Talvisodan alkaessa maassa oli n 100.000 asekuntoista miestä vailla sotilaskoulutusta ja heitä kutsuttiin yli-ikäisinä varusmiespalvelukseen välirauhan aikana. Osalla lienee koulutus ollut vielä kesken. Normaalit varusmiehet päälle. Eli kymmeniä tuhansia miehiä oli kyllä armeijan muonissa, mutta mahtoivatko olla osa "varsinaista" armeijaa kun heitä ei voinut armeijan normaalitoiminnassa hyväksi käyttää?

Voisi olettaa, että graafi kertoo suhteellisen luotettavasti sen, mikä määrä oli järjestäytynyt toimivaksi sotakoneistoksi ja LKP lukema kertoo mahdollisen maksimin.

Tämäntyyppisissä selvityksissä joutuu käyttämään aika lailla lähdekritiikkiä: mikä julkaisu on tarkoitettu suurelle yleisöllä ja mikä on suunnattu historiantutkijoille.

Minusta viime sotien meikäläisen armeijan miesvahvuuden voisi aika hyvin kuitata kahdella sanalla; Liian pieni.....

Anteeksi mutta ...

Isoisäni (s.1894) ei ollut saanut mitään aseellista koulutusta, mutta sai kutsun. Toimi kuitenkin sotien ajan vakituisessa tehtävässään Kemi Oy:ssä. Sai Talvisodan muistomitalin ja oli siis 'rullissa'.