Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

S.Kolkka wrote:Nostanevat esiin sen kenttäsairaalan tuhoamisen... Pitänee katsoa.

Venäläistutkimus jatkosodasta: Suomalaissotilaat tuhosivat sairaalan tarkoituksella
Venäjällä ilmestyneen tutkimuksen mukaan Päämajan kaukopartio hyökkäsi tarkoituksella kenttäsairaalaan Petrovski Jamissa helmikuussa 1942. Hyökkäystä on pidetty menestyksenä Suomen sotahistoriassa.

Päämajan alaisuudessa toimineista kaukopartioryhmistä ja Laguksen jääkäreistä koottu sadan sotilaan ryhmä teki yllätyshyökkäyksen rintamalinjan taakse Venäjän Karjalassa yöllä 12. helmikuuta 1942.
Petrovski Jamin iskua pidetään kaukopartioiden onnistuneimpana operaationa.
Nyt, 70 vuotta tapahtumien jälkeen, majuri evp. Peter Repnikov on julkaissut tapahtumiin liittyen kirjan Petrovski Jam - suunniteltu tragedia.
- Suomalaiset tuhosivat tahallaan kenttäsairaala 2212:n Petrovski Jamissa. Sairaalassa oli kolme osastoa eri rakennuksissa: kirurginen osasto, vuodeosasto ja lievemmin haavoittuneiden osasto.
Repnikov on löytänyt Venäjän armeijan sotilaslääketieteen arkistosta mm. 13.2.1942 päivätyn sairaalan johtajan raportin, jossa kuvataan, kuinka suomalaiset hyökkäsivät ensin sairaala-alueen suojana olleiden sotilaiden asuntolaan eliminoidakseen aseellisen vastarinnan. Sen jälkeen muut rakennukset sytytettiin tuleen ja pakenevia ammuttiin.
- Sairaalan henkilökunnasta sai surmansa 28, potilaita kuoli 9, siviilejä 15 ja vankeja 6. Puna-armeijan sotilaita meni koko Petrovski Jamin hyökkäyksessä noin 40, Repnikov luettelee.

”Sairaalasta ei tiedetty”
Petrovski Jamin tuhoiskussa mukana ollut Karl Norrgård, 90 kiistää venäläisväitteet.
- Kohteesta oli tarkat sotavangilta saadut ennakkotiedot, mutta sairaalasta hän ei maininnut mitään.
Sairaalarakennuksista kaksi oli Paavo Lukkarin johtaman ryhmän hyökkäysalueella.
- Ei Lukkari pystynyt sanomaan että siellä olisi ollut sairaala millään tavalla. jossakin olis pitänyt olla edes punaisen ristin merkki näkyvissä.
Kaukopartioiden partiokertomuksia ei ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alkuperäisinä tallessa. Materiaali määrättiin hävitettäviksi vuonna 1944, kun sodan lopputulos oli näkyvissä.

Sairaalasta vaiettu
Päämajan kaukopartioiden eli Erillispataljoona 4:n perinnetoimikunta keräsi muistitietona partiokokemukset talteen. Näihin perustuen vuonna 1984 julkaistiin Lassi Saressalon kirja jatkosodan kaukopartioista.
- Mikäli miehet ovat tienneet etu- tai jälkikäteen mahdollisesta sairaalasta siellä, niin sitä ei tietenkään haluttu kertoa, koska sehän on kuitenkin rikos ihmisyyttä vastaan, jos sotasairaala tuhotaan tarkoituksella.
- En usko tällä näkymällä että kysymyksessä oli kenttäsairaalan tarkoituksellisesta tuhoaminen, Lassi Saressalo sanoo.
Myöhemmin julkaistuissa muistelmissa kaukopartiomiehet ovat maininneet sairaalan tuhoutuneen vahingossa.
Peter Repnikovin mukaan Petrovski Jamissa armeijan varastojen vastarannalla sijainneet sairaala-alueet, joissa oli useita rakennuksia, eivät voi mennä vahingossa, vaan jokaisella hyökkäävällä ryhmällä oli tarkka tehtävä, mitä rakennuksia poltetaan. Suomalaisilla oli kohteesta tarkat ennkkotiedot.
- Mannerheim ylipäällikkönä Geneven sopimuksen mukaisesti on velvollinen seuraamaan oman armeijan toimintaa, hänen olisi pitänyt rangaista operaation johtajaa.

Aiheesta lisää Ajankohtaisessa kakkosessa, TV2 klo 21

HL/A wrote:Mahtaako desantti Bäckman olla tässäkin takapiruna

[...]
Kylän hävittäminen kävi nopeasti, sillä vartiomies tehtiin vaarattomaksi muutamalla kp-sarjalla ja sisälle taloihin heitetyt kasapanokset ja käsikr:t lamaannuttivat ryssien vastarinnan miltei täydellisesti. Mikäli vastarintaa esiintyi, se kukistettiin tst.ryhmän nopealla ja määrätietoisella toiminnalla. Jo muutaman minuutin kuluttua hyökkäyksen alkamisesta tst.ryhmä sai yhden talon sytytetyksi tuleen ja sen valossa oli helppo pitää huoli siitä, ettei montakaan vihollista päässyt pakenemaan näiden pyrkiessä ulos talojen ovista ja ikkunoista.
[...]
Kohteen luoteispäässä olevaa saunarakennusta lukuunottamatta poltettiin kylän kaikki rakennukset. Siinä oli 2 isoa uutta hirsirakennusta suuruudeltaan 14 x 26 m., 5 pienempää asuinrakennusta, 3 ulkorakennusta ja yksi varastorakennus, jonka koko oli 4 x 7 m. Yhdessä varastorakennuksen huoneessa oli 50 kpl. peitehuopia ja saman verran patjapusseja sekä n. 40 kollia vaatetavaraa. Toisessa huoneessa oli 30 telttakankaaseen käärittyä nyyttiä liinavaatteita.
[...]

X = 1500, y = 1500. Poltimme kylät 1, 2, 3, 5 kokonaan ja 4, 6 osittain. Tuhosimme polttoaine elin. ja amp. sekä vaat. varastot polttamalla ja 50 autoa, 200 hevosta ja kenttäsairaalan. [...]

Mannerheim kielsi meidän lentäjiä menemästä edes Leningradin ylle. Syy varmaan jokaiselle selvä, ettei suomalaista voida syyttää mistään suuremmasta siviileihin kohdistusvasta sotatoimesta.

Suomalaiset antoivat mm. Itä-Karjalassa siviileille kahden viikon muonat vetäytyessään kesäkuussa 1944 alueelta, että tekikö joku muu armeija vastaavaa?

Martti Kujansuu wrote:Osaston taistelukertomuksesta (Kansallisarkiston kansio T 9424/8) hyökkäystä kuvataan seuraavasti. Kylällä tarkoitetaan tässä yhtä hyökkäysalueista:

[...]
Kylän hävittäminen kävi nopeasti, sillä vartiomies tehtiin vaarattomaksi muutamalla kp-sarjalla ja sisälle taloihin heitetyt kasapanokset ja käsikr:t lamaannuttivat ryssien vastarinnan miltei täydellisesti. Mikäli vastarintaa esiintyi, se kukistettiin tst.ryhmän nopealla ja määrätietoisella toiminnalla. Jo muutaman minuutin kuluttua hyökkäyksen alkamisesta tst.ryhmä sai yhden talon sytytetyksi tuleen ja sen valossa oli helppo pitää huoli siitä, ettei montakaan vihollista päässyt pakenemaan näiden pyrkiessä ulos talojen ovista ja ikkunoista.
[...]
Kohteen luoteispäässä olevaa saunarakennusta lukuunottamatta poltettiin kylän kaikki rakennukset. Siinä oli 2 isoa uutta hirsirakennusta suuruudeltaan 14 x 26 m., 5 pienempää asuinrakennusta, 3 ulkorakennusta ja yksi varastorakennus, jonka koko oli 4 x 7 m. Yhdessä varastorakennuksen huoneessa oli 50 kpl. peitehuopia ja saman verran patjapusseja sekä n. 40 kollia vaatetavaraa. Toisessa huoneessa oli 30 telttakankaaseen käärittyä nyyttiä liinavaatteita.
[...]

Kenttäsairaalan tuhoamista tiedettiin kuitenkin viimeistään välittömästi iskun jälkeen, sillä osasto lähetti viesti tuhotuista kohteista 13. helmikuuta 1942 klo 8.30:

X = 1500, y = 1500. Poltimme kylät 1, 2, 3, 5 kokonaan ja 4, 6 osittain. Tuhosimme polttoaine elin. ja amp. sekä vaat. varastot polttamalla ja 50 autoa, 200 hevosta ja kenttäsairaalan. [...]