Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Hämmästyin, kuinka vähän olenkaan tietoinen tapahtumista Viipurissa maaliskuun alun aikana. Luin kirjan Valde Hämäläinen - "Rivimiehenä talvisodan Summassa". Kirja toikin mieleen tehtäväni selvittää pappani sotaretkeä, josta jo aiemmin ollaan Komendantin avustuksella keskustaltu ketjussa Er.P.3 Talvisodassa.

Kirjoittaja kertoo kirjan olevan hänen päiväkirjastaan kirjoitettu, joten asioiden luulisi pitävän ainakin jollain tasolla paikkansa. Valde Hämäläinen toimi Jalkaväkirykmentti 7 ( JR7 ) Panssaritorjuntakompaniassa, ensin joukkueen johtajana ja myöhemmin kompanjan päällikkönä.

Koetin kaivaa sota-arkiston talvi-sotapäiväkirjoista JR7 panssarintorjuntakomppania päiväkirjaa, en ko. yksikköä sieltä löytänyt ?

Tietysti, nyt kirjoittamani teksti pohjautuu yhteen kertaan luettuun tekstiin ja omaan näkemykseeni, mutta sellainen kuva kirjasta jäi, että PSTK oli ryhmitetty hyvin samoille alueille kuin 1944 kun Viipuri menetettiin. Mieleen kuitenkin jäi pari seikkaa taisteluista. Kirjoittaja epäili neuvostostoliiton ja etenkin Perkjärven tykkien tulta johdetun kaupungista sisältä ja kaupungista ammutun punaisia valoraketteja merkiksi suomalaisten irtautumisesta. Lisäksi neuvostojoukot olivat todella syvällä Viipurin kaupungin sisällä, koska kirjailija kertoo yksikkönsä jäävän mottiin, jos vielä Papula menetetään. Lisäksi talvisodan päätyttyä, neuvostoliittohan ampui sodan loppuun ja loppua kohden kiihdyttäen tykistöllä suomalaisten asemia. PSTK olisi saanut 13.3. määräyksen sodan lopettamisesta klo 10.30 ja irtautumisesta klo 12 mennessä 1 km päähän taistelupaikoista ja heti ammunnan loputtua Viipurin kaduille ilmaantuneista naisista ?

Molemmastakaan tapahtumasta en muista mainintaa missään muualla kirjallisuudessa, tietysti se ei mitään takaa, etenkään kun muistini on minä on Lisäksi vaikka aina kaikkialla muistetaan mainita, että Viipuria ei talvisodassa menetetty, ei se ilmeisen kaukanakaan ollut ?

Onko kellään tarkempaa kuvaa tapahtumista juuri talvisodan päätöshetkinä...

- j o n i -

PSTK oli 18.2. tapahtuneen Summasta irtautumisen jälkeen asetettu siten, että kompanjan päälikkö oli Juteinin koululla lähellä patterinmäkeä.

Kompanjaan oli liitetty kuuden oman joukkueen lisäksi yksi alistettu joukkue, mutta mistä ?

Tykkejä oli yhteensä 11 joista kolme oli 3tuuman tykkejä. yhdellä joukkueella ei ollut aseistuksena tykkejä, vaan polttopullot.

Joukkueet oli sijoitettu Oravakylässä, osa oli viipurin pientaloalueella ja vasemman puoleinen jossain kirkossa ja hautausmaalla. Yksi tykki Huhtialan kankaalla.

Lisäksi oli tuli ja vaihtoasemat Käremäenlahden ja rautatien välillä.

JR7 komentopaikka oli linnansillan takana olevissa kallio luolissa ja huolto Monrepossa.

- j o n i -

Sitten oli tiedusteltu estelinja SOK:n myllyltä Havinlahdelta, Patterinmäen kautta Papulanlahdelle vankilan lähelle.

Tälle linjalle sitten vetäydyttiin 12.3. illalla ilmeisesti hieman sekasortoisesti.

- j o n i -

Tuossa Koposen- Viitasen kirjassa saattaapi olla osviittaa.
Kirjaa ei ole käsillä, mutta lukenut tuota olen jollonnii...

Emil Koponen - Eero Viitanen, Viipurin viimeiset päivät. Wsoy 1940.

Hienoa, nyt täytyy sanoa, ompa tuo kirja jäänyt lukematta ! Saattaa olla jopa kirjahyllyssä, mutta lukematta on :/ Täytyy lisäksi kahlata, samoin tuo Öhquistin kirja läpi noilta muutamalta viimeiseltä viikolta, tosin saattaa olla näkemys hieman liian ylhäältä...

- j o n i -

Onko Lasse Laaksosen Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940 tuttu? Viipurin tilannekin (hänen melkoisen pessimistisenä näkemyksenään) on siinä mukana.

t: Juha

Eipä ole tuttu, vielä kohtuu "uusi" 1999 julkaistu kirja, tosin tilasin sen heti antikvaari.net kautta eli kohta on !

- j o n i -

Vähän OT, mutta tuosta Valde Hämäläisen kirjasta tuli mieleen, että vuonna 2003 kävin Vammalassa haastattelemassa Kalle Murtojärvi nimistä miestä. Kalle oli Hämäläisen porukassa ja mainitaan tuossa kirjassakin. Taitaa olla jopa yhdessä/kahdessa kuvassakin. Pitääpä kaivaa muistiinpanot jostain esille. Samoihin aikoihin teki venäläinen TV-porukka ohjelman talvisodasta ja hekin haastattelivat Kallea. Jos oikein muistan, niin ohjelma esitettiin myös Suomenkin televisiossa.

JR33 wrote:Emil Koponen - Eero Viitanen, Viipurin viimeiset päivät. Wsoy 1940.

Tuo kirja ei sinänsä ole mikään kuvaus taisteluiden kulusta Viipurissa viimeisten sodan viikkojen ajalta, mitä ehkä nimi antaisi odottaa, mutta hyvä kuva talvisodan jalkoihin jääneestä kaupungista ja sen kohtalosta kaupunkina, mutta eritäin lukemisen arvoinen kuvaus kuitenkin.

- j o n i -

No, olipas se vinkki taas liikaa muistinvarainen.
Kohtapuoleenhan nuo Viipurin osittaisen valtauksen ratkaisuhetket pääsee kertaamaan, eiköhän nuo paikalliset harrastajat tänäkin vuonna yritä tulla Patterinmäen yli.
Eihän tuo pitkä matka olisi mennä käymään.

Juha Tompuri wrote:Onko Lasse Laaksosen Todellisuus ja harhat – Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940 tuttu? Viipurin tilannekin (hänen melkoisen pessimistisenä näkemyksenään) on siinä mukana.

t: Juha

Tämä taas oli mielenkiintoinen näkemys tapahtumista Summasta lähteneen vyöryn etenemisestä maaliskuun alun torjuntataisteluihin Viipurissa.

Onko tuo kuva sitten sen pessimistisempi kuin todellinen tilanne vaikuttaisi olleen. Erilaisia skenaarioita tilanteen kehittymiseen eri portailla varmaan oli, mutta varsin luontevan tilanteen kehittymis mallin 10.-13.3.1940 tuo tutkielma antaa.

Viipurin puolustuksesta vastasi 3.D (6.D) ja lopulta kaupungin puolustamisesta JR7 Havinlahdelta, Patterinmäen kautta Papulaan. Siis melko samoilta paikoin kuin 20.prikaati joutui sekasortoiseen pakoon Viipurista kesällä 1944. Mielenkiintoinen yhtymäkohta kesän 1944 tapahtumiin tulee Kempin ehdotuksesta siirtää puolustu Linnansalmen taakse, jota talvisodan tilanteessa katsottiin turhaksi elävää voimaa kuluttavaksi operaatioksi ?

Selkeästi suurempi painostus oli Viipurin toista puolustajaa 5.D kohtaan Karjalan kaupungin puolella. Tällä lohkolla oli tapahtumassa 12 ja 13 päivä sisäänmurto, joka selkeästi uhkasi 3.D mahdollisuutta peräntyä ahtaan Linnansalmen läpi koden Saunalahtea ja Tienhaaraa. Siksi ilmeisesti Kannaksen armeijan esikunta ja päämaja harkitsivat jopa JR7 "uhraamista" jättämällä se irroittamatta kaupunkisodan käyntiin Viipurissa.

Ammattilainen asiassa en ole, enkä niin vihkiytynytkään, mutta hyvinkin voisi olettaa, ellei rauhaa olisi 13.3. tehty, olisi Viipuri hyvinkin voitu menettää jo saman päivän kuluessa. Sisäänmurto naapuridivisioonan lohkolla oli jo syvällä papulassa kuten Valde Hänäläinenkin kirjoitti, olisi 3.D, käytännössä JR7 irroittaminen enää ollut hankalaa kaupungin ja alueen kapeuden johdosta.

Sinänsä tämä ei antanut lisää valaisua Er.P.3 taphtumiin talvisodan kuluessa, tai no paljonkin, tilanteesta pataljoonan käytöstä hieman ja viimeisestä sijoituksesta Papulanlahden pohjoisrannalle.

- j o n i -

JR33 wrote:No, olipas se vinkki taas liikaa muistinvarainen...

No lukemisen arvoinen teos Karjalaistenpääkaupungin kohtalosta kuitenkin

- j o n i -