Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Sodan päätyttyä saattoi jotkut tiedustelumiehemme kääntää takkinsa. Arkistoista on paljastunut mm Käkösen Katajannokalla sujauttaneen kirjeen lvk:n everstin taskuun, jossa lupaa tarkailla vankitovereitaan voittajien hyväksi. (Airo, Heiskanen, Nihtilä yms)
Tästä seurauksena Käkönen oli ei toivottu henkilö sodanaikaisten tiedustelutovereidensa joukossa. Hänen hautajaisissaankaan ei ollut läsnä ketään.
Käkönen ilmeisemmin pelkäsi Siperian leirejä, jonka pelossa toimi näin...

Jukka L. Mäkelä Pariisissa "paossa" ollessaan kirjoittaa Usa:n tiedusteluväelle lupaavansa tarkkailla tovereitaan mahdollisten natsi-vehkeilyiden varalta. (Paasonen, Hallamaa yms) Vastalahjaksi hän olisi halunut Yhdysvaltain kansalaisuuden, noh siihen ei suostuttu. Hänen vaimonsa oli amerikan-suomalainen, jolle kansalaisuus oli selvyys. Tämäkin kirje on Yhdysvaloissa arkistossa nähtävissä...

Oliko nämä kuitenkin isänmaan miehet pettureita ja olisiko heillä ollut todellista aikomusta pettää tovereitaan?

Henkilökohtaisen edun tavoittelu ei liene ihan uusi keksintö.
Käkönen oli ennen sotia Moskovassa sotilasasiamiehen apulaisena ja puhui venäjää. Varmasti solmi erilaisia suhteita siellä...?
Mielenkiintoisia kirjoja kirjoitti...

Mikä oli Jukka L.Mäkelän oikea nimi ? Tuttava asui kauan samassa talossa ja kertoi sen, mutta olen jo unohtanut.

Onneksi silloin(kin) löytyi miehiä joille henkilökohtaisen edun tavoittelu oli tuntematonta ja halveksittavaa.Miehillä oli ns.kanttia eli "kulmarautaa". Isänmaan etu oli tärkein. Moni heistä maksoi siitä kovan hinnan,selkä suorana.

Mistä nuo asiakirjat löytyivät /ovat luettavissa ?

MÄKELÄ, JUKKA L
Lauri Juhani Mäkelä
tiedustelu-upseeri
5.2.1917 Oulu - 3.9.1977 Espoo.
Mäkelä antoi jo Jatkosodan aikana tietoja Yhdysvaltojen tiedustelupalvelulle.
Tuomiona mm. sotilasarvon menetys.

Vanhemmat sahanisännöitsijä Viktor Emil Mäkelä ja Anna Rauha Johanna Manner.
Puoliso 2) Airi Lyyli Erho 1958-.
Ylioppilas Kuopion yhteiskoulu 1938.

Käkönen oli välirauhan aikaan sotilasasiamiehenä ja onnistui mm urkkimaan Muurmanninradan sivuhaaran Sorokasta Argangelin rataan. Näin muistelen lukeneeni jostakin hänen kirjastaan. Reipasta ja seikkailullista menoa.
Paska housussa on moni mies sodan jälkeen ollut ja osa häipyi ensin Ruotsiin. Paha mennä sanomaan kenenkään motiiveista tai siitä, olisiko kavaltanut kavereitaan vai toiminut kaksoisagenttina.

Avasin keskustelun luonnolisesti, kun asia on mielestäni kiinnostava monelta taholta. Itse kaikesta huolimatta kunnioitan ko. upseereiden tekemisiä sotien ajalta, mutta luurankoja on hyvä kolistella kaapeista, jos tulisi uutta tietoa esiin.

Niin, missä on entisen Valpon asiakirjoja, niin siellä Käköstä koskeva tieto löytyy, siis näin olen ymmärtänyt asian...

mutta luurankoja on hyvä kolistella kaapeista, jos tulisi uutta tietoa esiin.

Minä en ainakaan keksi mitä käytännön hyötyä noista uusista tiedoista olisi muille kun medialle joka ehkä saisi niistä uusia otsikoita ja siis vettä "rahamyllyynsä".
Kun itse en ole elänyt ko. ajankohdan olosuhteissa niin koen että ainakaan minulta ei oikein löydy pohjaa jolla perusteella kovin arvostella niitä jotka tuolloin elivät. Jälkeenpäin toki on niin kovin helppo olla viisas.....

Virallisen näkemyksen ja oikeudellisen tuomion mukaan Lauri A Törnikin oli maanpetturi.

Jälkiviisaus on helpoin arvostelun laji.

Mikä on petturuutta, pelkuruutta, omaneduntavoittelua tai oman moraalin mukaan toimimista?
Motiiveja on monia, eikä vastaus ole aina välttämättä täysin yksiselitteinen.

Lisävalaistusta hakiessa tarkoitin motiivia. Jollain se on raha, pelko perheen puolesta tai jopa poliittinen täyskäännös?

"Jarl Lundqvist toimi 2.7.1945–3.6.1946 Puolustusvoimain va. komentajana, ollen ilmeisesti Mannerheimin valinta tähän tehtävään. Hän joutui myös eroamaan virasta jouduttuaan selkkaukseen Mannerheimin kanssa. Lundqvist yritti komentajana painostaa kolmisenkymmentä ansioitunutta upseeria eroamaan pitäen näitä ilmeisesti neuvostovastaisina, joukossa mm. kaksinkertainen Mannerheim-ristin ritari, kenraalimajuri Pajari. Hän oli itse omaksunut uuden ulkopoliittisen, Neuvostoliitto-myönteisen linjan ja ajoi puolustusvoimien "demokratisoimista" sekä mm. kehotti upseereita liittymään Suomi-Neuvostoliitto-seuraan. Hän kuitenkin ylitti valtuutensa, koska upseerien nimittäminen ja erottaminen oli vain Tasavallan presidentin ja ylipäällikön eli marsalkka Mannerheimin oikeus. Mannerheim ei Lundqvistin menettelyä hyväksynyt. Mannerheimin erottua presidentin virasta keväällä 1946 Lundqvist yritti saada upseerien erottamisvaatimuksilleen tukea uudelta presidentiltä J. K. Paasikiveltä sekä maan hallitukselta, mutta turhaan. Tämän jälkeen Lundqvistille ei jäänyt muuta mahdollisuutta kuin itse erota tehtävistään.

Lundqvistin toiminta "uuden suunnan" puolustusvoimain komentajana aiheutti sen, että hän joutui upseeritoveriensa hyljeksimäksi. Hänen katsottiin rikkoneen upseerikunnan keskinäisen solidaarisuuden. Hän eli loppuikänsä eristyneenä eikä koskaan kirjoittanut muistelmia."

Oli ajan hengen mukainen ja oikein neuvostohenkinen, mutta hylkimisreaktio kertoo ettei herra nauttinut vertaistensa tukea.

Tämä oli kyllä hyvä avaus ko. aiheesta.
Toivottavasti ei hautaudu.
Tuo veli igorrockin aatos ko. ajan arvostelusta on eri asia kuin pohdinta tai areenan ohjeiden mukainen keskustelu.

Varmaan moni, kuka ei vielä tiedä kaikkia tuon ajan tekosia, on kiinnostunut.
Pohjoisen rintamalla on myös paljon epämääräistä liikehdintää tapahtunut.

Minulle nuo soan käyneet on saman arvoisia, kun en ite ollut niin olen aika jäävi.
Vaikka tälläkin areenalla muutama on valmis lynkkaamaan ukkoja, keillä kompanssi heitti tai puhti loppui.

Vaan kuka sen ensimmäisen kiven heittää...

Valpon syöverit taitaa olla ns. avoinna, mutta ken sinne lukuluvan saa.

Noita "takinkääntäjiä" on aina löytynyt,ja nimenomaan tuolta yläportaasta.Pätee vielä nykypäivänäkin Sen sijaan ns.
"kulmarauta" porukka pitää edelleenkin isänmaan etua tärkeinpänä,mitä pitää puolustaa kaikissa olosuhteissa.

Nitro wrote:Noita "takinkääntäjiä" on aina löytynyt,ja nimenomaan tuolta yläportaasta.Pätee vielä nykypäivänäkin Sen sijaan ns.
"kulmarauta" porukka pitää edelleenkin isänmaan etua tärkeinpänä,mitä pitää puolustaa kaikissa olosuhteissa.

"kulmarautaporukka" ? Korpraalista Sotilasmestariin ? Aliupseerit vai mitä tarkoitit ?

Kulmarauta ei taivu..

Voittajallahan on aina "ystäviä", jotka koettavat hyötyä "ystävyydestä"..

Nuo esimerkit kertovat aina niin tavallisesta oman edun tavoittelusta - ainahan näitä riittää. Noissa tapauksissa oman edun tavoittelu voitti yhteenkuuluvaisuuden tunteen ja lojaalisuuden. Joku voi tietysti puolustella, että "tein velvollisuuteni".. vaan mahtaako auttaa nukkumaan paremmin?

Masentavinta tässä on se, että eräät näistä "valioyksilöitä" pääsivät korkeaan asemaan ja saivat nauttia pitkään "hyvien tekojensa" hedelmistä..

Tätä ei paljon tarvitse puntaroida.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilho_Pentik%C3%A4inen

[/quote]
"kulmarautaporukka" ? Korpraalista Sotilasmestariin ? Aliupseerit vai mitä tarkoitit ?[/quote]

Canet tuon vastauksen jo hienosti muotoilikin.Kyseessä ovat suoraselkäiset Suomalaiset,eivät sotilasarvot.