Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Lueskelin Janne Nokkin kirjaa Pohjolan Klondyke. Siinä kerrottiin että 14.4.1940 saapui Liinahamarin satamaan höyryalus Greta, rahtina tykkejä ja elintarvikkeita Espanjasta. Armeijan autokomppania kuletti ne Jäämerentietä Rovaniemelle.
Mitäs tykkejä tässä on rahdattu?

Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että noihin aikoihin kuljettajille annettiin Roissa pullo viinaa, jonka tuli riittää lämmikkeeksi edestakaselle matkalle Petsamoon.

TomiH wrote:Lueskelin Janne Nokkin kirjaa Pohjolan Klondyke. Siinä kerrottiin että 14.4.1940 saapui Liinahamarin satamaan höyryalus Greta, rahtina tykkejä ja elintarvikkeita Espanjasta. Armeijan autokomppania kuletti ne Jäämerentietä Rovaniemelle.
Mitäs tykkejä tässä on rahdattu?

Taavi patoharjun toimittamassa kirjassa "Suomi Tahtoi Elää II" mainitaan sivulla 210 että lastina olisi ollut 30 haupitsia, 50 panssarintorjuntatykkiä, ammuksia ja elintarvikkeita yhteensä 1272 tonnia.
Luulisin, että kyseessä olisi ollut 114mm brittiläisperäiset haupitsit ja 45mm venäläisperäiset panssarintorjuntatykit.
Samoihin aikoihin tuli Suomeen Ranskan lahjoittamia 305mm ns. Bizertan tykkien putkiakin (viljalastin sekaan piilotettuna?), mutta tähän hätään en kerennyt tsekkaamaan millä laivalla ja milloin.

t: Juha

Tässä nostetaan tykkiä laivasta Liinahamarissa talvisodan jälkeen. Parhaiten näkyvä k-auto on Chevrolet mallia 1939.
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/19830604_25

Eilispäivän Petsamo:
"A. Knuts oli 13.4.1940 ohjannut aluksensa purkaussatamaksi suunnitellun Narvikin sijasta Kirkenesiin. Norjalaisten aikoessa takavarikoida lastin sielllä, kapteenin onnistui sekä kaunein puhein että uhkauksi saada lupa jatkaa matkaa. Knuts toi sitten aluksensa Liinahamariin seuraavana päivänä ensimäisenä aluksena Talvisodan jälkeen. Aluksen kapteenin oma-aloitteinen toiminta oli osoitus rohkeasta ja neuvokkaasta toiminnasta, jota Jäämerentien liikenteen johto ja toimeenpanevat elimet osoittivat koko kuljetusten ajan. Satamatyön ja maakuljetuksien suoritusorganisaation puuttuessa suomalaiset sotilaat purkivat ensimäisen Liinahamariin saapuneen laivan lastin kolmessa vuorokaudessa melkein olemattomin satamalaittein. Omat ja ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon autokolonnat kuljettivat lastin Rovaniemelle vastikään auki aurattua ja lapioitua Jäämeren tietä."

Konemestari wrote:Tässä nostetaan tykkiä laivasta Liinahamarissa talvisodan jälkeen. Parhaiten näkyvä k-auto on Chevrolet mallia 1939.
https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/19830604_25

Juha Tompuri wrote:

TomiH wrote:Taavi patoharjun toimittamassa kirjassa "Suomi Tahtoi Elää II" mainitaan sivulla 210 että lastina olisi ollut 30 haupitsia, 50 panssarintorjuntatykkiä, ammuksia ja elintarvikkeita yhteensä 1272 tonnia.

Tykki taitaa olla QF 4.5-inch howitzer Mk I eli 114 H 18. Kyseinen haupitsikalusto (yht. 54 kpl) saapui Suomeen kahdessa erässä. 1. erä (24 kpl) Englannista tammikuussa ja 2. erä (30 kpl) Espanjasta heinäkuussa 1940. Konemestarin kuvalinkissä taas väitetään, että kuva on otettu maaliskuussa 1940. TomiH:n kirjallisuuslainauksissa sanotaan tykkien tulleen huhtikuussa 1940. Jos oletetaan, että 1. erä on tullut tammikuussa, niin 2. erä ei varmaankaan ole tullut ainakaan heinäkuussa, vaan luultavasti huhtikuussa, milloin po. kuvakin lienee todellisuudessa otettu.

Mielenkiintoisena tietona voitaneen mainita, että Espanjasta ostetut tykit olivat jääneet syystä tai toisesta brittien jäljiltä Afrikkaan 1. MS:n aikana, jossa ne olivat päätyneet Francon joukkojen haltuun ja sieltä edelleen Espanjaan. 18 kpl 114 H 18:n putkia käytettiin surullisen kuuluisan BT-42:n pääaseena.

Paulaharju 1996 s. 100.

Niin puna-armeijahan poistu Petsamosta 10.4. 1940. Eli kuvaa ei ole voitu ottaa maaliskuussa, sillon siellä on ollu vielä eri isännät.

Pohjolan Klondyke kirjassa Liinahamarin tullinhoitajana toiminut Harald Ericsson muistelee tuonti/vienti-liikenteen toimivuutta.
Niin tärkeä kuin Liinahamarin satama Suomelle olikin, sen liikenteen sekavuutta yleisesti kutsuttiin "Petsamon karuselliksi". Koska sotatila jatkui vielä talvisodan jälkeen, valtioneuvosto oli asettanut merikuljetustoimikunnan ohjaamaan Petsamon liikennettä. Toimikunnan käskyvaltaa käytti kenraali Paavo Talvela. Hän antoi toimintakäskyt Helsingistä Liinahamarissa niitä toteuttaneelle komentajakapteeni Malmströmille.
Laivojen tulo ja lähtö satamaan oli kielletty ilman toimikunnan lupaa. Toimikunta myös määräsi laivojen purkamisesta ja lastaamisesta. Kansaivälisien sääntöjen mukaan laivat täytyisi purkaa saapumisjärjestyksessä. Toimikunta kuitenkin määräsi laivoja purettavaksi niiden lastin tärkeyden/tarpeellisuuden mukaan. Eli viimeisenä tullut laiva saattoi saada purkausluvan ensimmäisenä aikaisemmin tulleiden odottaessa edelleen redillä. Tästäkin laivasta purettiin vain osa lastia, se mikä oli katsottu kiireellisesti tarvittavaksi. Jos tavara oli ruumassa alimmaisena, purettiin muu tavara satama-alueelle hujan hajan taivas alle tai huonoihin varastoihin. Tarvetavara lähti heti kuorma-autoilla kohti Rovaniemeä. Tämän jälkeen laiva palasi redille odottamaan lupaa loppulastin purkamiseen. Näin pyöri "Petsamon karuselli". Eli laivatonnistoa sidottiin aivan turhaan odotteluun redillä, ja tavaraa meni pilalle, sekä myös hävisi(varastettiin) huonosta varastoinnista johtuen.
Ongelmista kirjelmöitiin Talvelalle, mutta muutosta ei saatu aikaan hänen luottaessa täysin Malmströmiin. Malmströn oli toteuttanut kaikki Talvelan käskyt, mutta ei ilmeisesti ollut raportoinut niiden haittavaikutuksista. Niinpä Talvela uskoi kaiken olleen kunnossa.