Kysymyksiä ilmasuojelujoukoista
Posted: Tue Jan 14, 2014 20:29
Kirjoittelen puhtaaksi erään veteraanin tosi laajaa muistelua. Hän joutui jatkosodan aikana kohtaamaan monet pitkittyvän ja vastoin ennakko-odotuksia kehittyneen sodan erikoisuudet.
Yksi erikoisuus oli palvelus ennen varusmiesaikaa ilmasuojelukomppaniassa.
Veteraani kertoo saaneensa jossain vaiheessa vuotta 1942 palvelukseenastumismääräyksen ilmasuojelujoukkoihin. Kutsunnat olivat Impilahdella, peruskoulutus Pitkärannassa. Peruskoulutuksen jälkeen hän toimi sotavankileirillä vartijana. Sen ohella partiointia, vartiointia ja desantintorjuntaa. Veteraanimme kävi myös ns miinanpoistokurssin ja osallistui vaarallisiin räjähteiden raivauksiin mm Petäjäsaaressa.
Veteraanimme yli vuoden pituinen ilmasuojelupalvelus huipentui Johanneksessa pidettyyn aliupseerikurssiin, johon hänen lisäkseen osallistui n 200 miestä. Ylennys korpraaliksi. Pian tuli kutsu varusmiespalvelukseen. Jämä pois ja alokkaaksi.
OLIKO NIIN, ETTÄ
- Ilmasuojelukomppaniat eivät kuuluneet vakinaisen armeijan kokoonpanoon (vaan Suojeluskuntaan??)
- Ilmasuojeluykskköjen henkilöstönä olivat alunperin ne suojeluskuntalaiset, joita ei ollut määrätty rintamapalvelukseen? Tehtävien laajennuttua ja varsinkin suurten sotavankimäärien takia henkilöstöä oli saatava lisää, siksi sitä hankittiin kutsuntojen kautta? Mistä alkaen, ketä kutsunnat koskivat? Pidettiinkö kutsuntoja valtakunnallisesti vai vain joillakin alueilla?
- Ilmasuojeluyksikköihin ei juuri saatu aliupseereita armeijan reservistä, siksikö niitä alettiin kouluttaa itse ?
- Armeijan koulutuskeskuksillako ei ollut ohjeita ennen varusmiesaikaa saadun sotilaskoulutuksen huomioon ottamiseksi? Vai toimittiinko asiassa välinpitämättömästi, taitamattomasti vai vastoin ohjeita?
Olisiko aiheesta tutkimusta tai kirjallisuusajatelmia?
Yksi erikoisuus oli palvelus ennen varusmiesaikaa ilmasuojelukomppaniassa.
Veteraani kertoo saaneensa jossain vaiheessa vuotta 1942 palvelukseenastumismääräyksen ilmasuojelujoukkoihin. Kutsunnat olivat Impilahdella, peruskoulutus Pitkärannassa. Peruskoulutuksen jälkeen hän toimi sotavankileirillä vartijana. Sen ohella partiointia, vartiointia ja desantintorjuntaa. Veteraanimme kävi myös ns miinanpoistokurssin ja osallistui vaarallisiin räjähteiden raivauksiin mm Petäjäsaaressa.
Veteraanimme yli vuoden pituinen ilmasuojelupalvelus huipentui Johanneksessa pidettyyn aliupseerikurssiin, johon hänen lisäkseen osallistui n 200 miestä. Ylennys korpraaliksi. Pian tuli kutsu varusmiespalvelukseen. Jämä pois ja alokkaaksi.
OLIKO NIIN, ETTÄ
- Ilmasuojelukomppaniat eivät kuuluneet vakinaisen armeijan kokoonpanoon (vaan Suojeluskuntaan??)
- Ilmasuojeluykskköjen henkilöstönä olivat alunperin ne suojeluskuntalaiset, joita ei ollut määrätty rintamapalvelukseen? Tehtävien laajennuttua ja varsinkin suurten sotavankimäärien takia henkilöstöä oli saatava lisää, siksi sitä hankittiin kutsuntojen kautta? Mistä alkaen, ketä kutsunnat koskivat? Pidettiinkö kutsuntoja valtakunnallisesti vai vain joillakin alueilla?
- Ilmasuojeluyksikköihin ei juuri saatu aliupseereita armeijan reservistä, siksikö niitä alettiin kouluttaa itse ?
- Armeijan koulutuskeskuksillako ei ollut ohjeita ennen varusmiesaikaa saadun sotilaskoulutuksen huomioon ottamiseksi? Vai toimittiinko asiassa välinpitämättömästi, taitamattomasti vai vastoin ohjeita?
Olisiko aiheesta tutkimusta tai kirjallisuusajatelmia?