Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Lentokenttiä perustettiin 30-40-luvulla melko raskaille koneille vesijättömaille.
Mistä johtui järvien vedenpinnan lasku???
Laatokan perukoilla Lunkulan kenttä on nykyään veden alla. Samoin Joensuussa.
Nämä vesistöt eivät ole suurissa määrin yhteydessä toisiinsa, verrattuna vesimassan häviämisen määrään.
Normaali haihdunta ei tule kysymykseen. Laatokastakin saa jonkun kuution juoksettaa, että lentokentällinen maata ilmestyy kartalle.

Itselläni on kokemusta lähinnä vain Inarijärvestä ja sen tiedän että siellä vedenpinta nousi sotien jälkeen aika reippaasti kun sen päälasku-uomaan ts. Paatsjokeen silloisen Neuvostoliiton puolelle valmistuivat suomalaisten rakentamina muutama voimalaitos. Olisikohan Neva-joessa, joka on Laatokan suurin lasku-uoma tehty sodan jälkeen jotain patoja tms. joka nostaisi järven veden pintaa....

Aivan. Mutta mikä aiheutti suurien järvien pintatason laskun 30-luvulla toisistaan riippumatta?
Nostaminen on helpompaa kuin laskeminen. Tongin arkistoja, mutta asioista vastaavia instansseja ei tuolloin ollut olemassa. Eikä liioin suurempaa sisävesistöjen tarkkailuakaan.
Mutta jostain ilmiö kuitenkin johti juurensa.

Voisikohan po. asian kanssa olla mitään tekemistä sillä että 30 -luvulla oli eteläisessä suomessa useita lumettomia talvia ja useana kesänä rikottiin siihenastisia lämpöennätyksiä. Tuolta löytyy tarkempaa tietoa asiaan liittyen: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja ... uosikirjat