Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Bunkkerin edestä Virolahdella.



Tässä ollaan jo tiukassa tulitoiminnassa olikohan vuosi 1944... Taitaa olla kumminkin 2007.



Kuka tunnistaa tykin?

Bunkkerin sivustaa suojaa Pak40 mukavasti, mutta...



Haluaisin keskustella näytteilleasettajan kanssa, koska tästä ei tykkiä kovin helposti vedettäisi pois, jos olisi pakko? Mikäli aikomus on kuvata todellista pst-pesäkettä, niin ihmettelen. Matkassamme ollut saksalainen kyseli, että onko suomalaiset tykkiasemat olleet tämmöisiä.
Varmaan jonkun paikallisen marttakerhon tekosia, oli vastattava.

Bunkkerimuseolla on näköjään tullut käytyä. Itse kävin viime keäsnä. Kyseinen bunkkerissa oleva tykki on 45 K/40-k korsutykki. Sen suunnittelu aloitettiin tarkoituksella muuntaa käyttöön sotasaaliiksi saatuja 45-mm psv-tykkejä, mutta lopuksi sotasaalistykeistä ei ollut jälkellä paljon muuta kuin tykin putken reikä. Testasitko tähtäämistä tuolla tykillä? Sillä oli eräitä ongelmia suuntaus-koneistonsa kanssa ja tykin hinnan sekä pienen kaliberin huomioon ottaen olisi suunnittelu kannattanut ehkä aloittaa alunperin nollasta isomman kaliberin kanssa.

Muistiinpanoni (ilmeisesti Risto Erjolan opuksesta "Aseiden valmistus Suomessa vuosina 1939 - 1945"):

45 K/40-k maksoi 92.000 markkaa/kpl
Vertailukohtana esim 20 Pst.Kiv/39 VKT eli "norsupyssy" maksoi vain 40.000 markkaa/kpl.

Tätä korsutykkiä valmisti Valtion Tykkitehdas (VTT). Epäilykset rakenteellisista heikkouksista syntyivät sen jälkeen kun kahdessa tapauksessa betonirakenteisesta asemasta ammuttaessa oli tykin sokkanaula katkennut, jolloin korkeus-suuntaus järjestelmän käsipyörä irtosi. Koe-ammunta järjestettiin 10.2.1944

Testitulokset:
- Tulinopeus:
----liikkuvaan maaliin: 15 - 20 ls/min
----sulkutulta ammuttaessa: 30 ls/min
- Pysty- ja sivuhajonta: noin 2 piirua
- Ammuttaessa tykki pyrki muuttamaan suuntaansa (pidettävä käsipyöristä kiinni koko ajan
- Tasaimen asteikot pyörivät joka laukauksella - ehdottettu tilalle korkeussuuntaus-asteikkoa.
- Korkeussuuntaus-koneisto jäykkä ja ei kestä pidempiaikaista ammuntaa (kiinnityssokka rikki 61. laukauksella). Varasokat hajosivat yleensä saman tien. Sokan hajoaminen irroittaa käsipyörän akselin.
- Tykkiä käyttämään tarvitaan vähintään 2 miestä. Liikkuvaa maalia tähdättäessä suuntaaja ei voi laukaista tykkiä vaan tarvitaan tehtävään 2. mies.

Parannuksia esitettiin tehtäväksi tykkeihin. 1.3.1944 VTT:ltä tuli päätös seuraavista korjauksista ei vielä tehtyihin tykkeihin:
- Korkeussuuntauskoneiston käsipyöräakselin ja ruuvikierukkain välinen välitys vahvistetaan. Välitön korjaus kaikkiin ei vielä toimitettuihin tykkeihin.
- Korkeussuunta-asteikko lisätään tykin vasemman puolisen tasaajan suojalieriöön.
- VTT suunnitelee laukaisukoneiston suuntaajaa varten. Se tulee korkeuskoneiston käsipyörään.

Jo toimitettuja tykkejä ei varmaan ehditty enää korjata ennen kesän 1944 taisteluja?

Jarkko

Sturmmann wrote: Haluaisin keskustella näytteilleasettajan kanssa, koska tästä ei tykkiä kovin helposti vedettäisi pois, jos olisi pakko? Mikäli aikomus on kuvata todellista pst-pesäkettä, niin ihmettelen. Matkassamme ollut saksalainen kyseli, että onko suomalaiset tykkiasemat olleet tämmöisiä.
Varmaan jonkun paikallisen marttakerhon tekosia, oli vastattava.

Noh, eipäs nyt ruveta pikkuasioista. Enemmän kyllä häiritsee nuo pikku "risut" bunkkerin edessä.

Itsekin olen tuota linjaa kiertänyt aika paljon: Virolahti, Miehikkälä, Hostikka, Luumäki, Raikuu, Puumala ja muutama muu, jonka tarkkaa paikkaa en nyt muista. Etenkin tuosta miehikkälän museosta eteläänpäin pikku hiekkatien varrella on uskomaton määrä bunkkereita, pallokorsuja ja kiviestettä. 2004 kertausharjoituksemme oli tuolla ja tuli täytenä yllätyksenä, miten paljon pesäkkeitä metsässä oli! Eli ainakin tuo miehikkälän kohta olisi ollut aikoinaan kohtalainen lukko...

Asiaan liittyvä kysymys :

Onko salpalinja suojeltukohde ? meinaan alkaa näyttä pahasti siltä että Lappeenrannan kaupunkin meinaa jyrätä yhden tai jopa kaksi kalliobunkkeria Rutolassa !

Olen lapsena leikkinyt noilla paikoin paljonkin, vein vähän aikaa sitten omat lapset katsomaan ko. paikkoja ja kauhukseni sinne on linjattu uusi Mikkelintie !

- j o n i -

Mielestäni Salpalinja on suojelukohde. Hallinta taitaa olla museovirastolla, joten jos jotain tehdään tai tuhotaan, niin pitää ainenkin varmaan jotain lupia anoa. Henkilökohtaisesti ihmettelen jos pitää päälle rakentaa, siis on meillä täälä varmasti tilaa rakentaa muuallekkin.

Kuva vielä Virolahdelta.

Salpalinja on suojelukohde ja epäilen, että Lpr kaupunki ei jyrää bunkkereita.

Täytyy mennä ottaan pari kuvaa ! Aika hurjalta näyttää !

Mikkelintien linjaus on hyväksytyssä kaavassa merkitty kulkemaan myllylammen ja kärjenlammen väliselle kannakselle, täytyy hieman selvittää asiaa, ennen kuin käydään hutkimaan. Kuitenkin kannas ei ole kuin noin sata metriä leveä ja siinä on paljon panssariestetttä ja kaksi bunkkeria, kolmas ei ole enää varran vyöhykkeessä ! mutta nyt on tuo raivaus tehty tuon toisen suuremman yli, ainakin hakkuu linjalla toinen sisäänkäynti kallion päällä oleva sisäänkäynti jäisi tielinjan alle ! Jos rakennelmat eivät nyt jää aivan tien alle, vaan muutaman metrin päähän, tuohoaa se mielestäni jollain taapaa aika erikoista kokonaisuutta !

- j o n i -

muutaman kilometrin säteellä Miehikkälän museosta on todella paljon bunkkereita ja juoksuhautoja jotka ovat sota-aja asussa.siellä on jopa bunkkeri jossa on kaikki tavarat paikallaan,kaminasta lähtien.liekö unohtunut korjata tavarat pois... sekä vanha sotavankileiri,tai paremminkin jäänteet siitä.nämä eivät kylläkään kuulu museon alueeseen,mutta paikalliset tietävät.olen monesti kiertänyt noita miehikkälän metsiä,ja seuraillut juoksuhautoja.

Olisihan se mukava käydä mutta täältä on reilusti matkaa tuonnekkin. Mitä mainitsemisen arvoisia kohteita löytyy kajaanin ja kuusamon väliltä lähempänä itärajaa?

76253r wrote:Mitä mainitsemisen arvoisia kohteita löytyy kajaanin ja kuusamon väliltä lähempänä itärajaa?

No tämä nyt ainakin:
http://www.raatteenportti.fi

Joskus 80-luvulla pidettiin näytöstä veteraaneille Salpalinjalla...sillon tuli tutustuttua varustuksiin...eräässä bunkkerissa oli erinomainen kk-miehen paikka, oli istumatyötä sisätiloissa ampuja istui kk:n takana ja käänteli asetta ja penkkiä veivistä, lisäksi ampuma-aukon yläpuolella oli osoitin ja kaareva pelti johon piirretty edessä näkyvä maisema, sen mukaan oli helppo ampua pimeässä tärkeisiin kohtiin, olisko ollut sama bunkkeri kun ensimmäisessä kuvassa...

[quote="Sturmmann

Haluaisin keskustella näytteilleasettajan kanssa, koska tästä ei tykkiä kovin helposti vedettäisi pois, jos olisi pakko? Mikäli aikomus on kuvata todellista pst-pesäkettä, niin ihmettelen. Matkassamme ollut saksalainen kyseli, että onko suomalaiset tykkiasemat olleet tämmöisiä.
Varmaan jonkun paikallisen marttakerhon tekosia, oli vastattava.[/quote]

Vaikeuttaahan tuo ainakin rosmoa, jos meinaa nyysiä tykin. Ei ihan onnistu pistää peräkärriin ihan käsivoimin. Eikös jostain Salpa-linjan bunkkerista vohkittu muutama vuosi sitten konekivääri

Kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa

Onko salpalinjasta saatavilla minkälaisia karttoja, josta kulkua voisi seurailla paremmin?
Muualta kuin eteläisimmästä päästä, sieltä googlekin löytää kyllä.

Mitä linnoituksia lienee Ristiinan ja Suomenniemen välillä, joskus meinasin tippua jumalattoman syvään tykkiasemaan juoksulenkillä (kts. karttalinkk)
ja tarkemmin kun kävin katselemaan, niin koko mäkihän on linnoitettu.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/link ... 75&lang=FI

EDIT:
Lienevät 1 ms. aikaisia : http://www.novision.fi/viapori/kentta.htm