Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Tuli eilen teknisenlautakunnan kokouksessa esiin itselle uusi asia.
Muinaisjäännös Härkäojantien varrella Härkäojantien ja valtatie 6:n välissä sijaitsevalla metsäisellä selänteellä on käyty Kustaan sodan (1788-1790) aikana taisteluita ja paikka on myöhemmin ensimmäisen maailmansodan aikaan toiminut puolustusasemana. Alue on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäännösalueeksi. Museovirasto on inventoinut Pohjois-Kymenlaakson sotahistoriallisia muinaisjäännöksiä vuonna 2008. Muinaisjäännöksien suojelusta vastaa museovirasto, joka mm. antaa kaavaprosesseissa lausunnot arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja muinaismuistolain nojalla ja ne otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa. Suunnittelussa hyödynnetään olemassa olevia selvityksiä ja tietoja sekä tarvittaessa tehdään lisäselvityksiä tai –tutkimuksia. Härkäojantien ja valtatie 6:n välissä sijaitseva muinaisjäännös on nimeltään ’Utti, Salmela’. Sitä on kuvattu seuraavasti: ”Kohde koostuu Kustaan sodan (1788 – 1790) aikaisesta taistelupaikasta ja sotaväen leirialueesta sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisesta puolustusasemasta. Kohteet sijaitsevat valtatie 6:n ja Härkäojantien välisellä harjulla noin 900 m Kouvolan ja Valkealan rajasta itään. Alueen maaperä on hiekkamoreenia, jossa kasvaa mäntymetsää. Kustaan sodan aikana 28.6.1789 harjulla käytiin nk. Utin taistelu, jossa ruotsalaiset saivat voiton venäläisistä. Kirjallisissa lähteissä ei ole mainintoja taistelupaikalle rakennetuista varustuksista eikä maastosta löydy silmämääräisesti siihen liittyviä ilmiöitä. Sen sijaan harjulla on 23 kuoppaa, jotka ovat ulkoasunsa perusteella tyypillisiä sotaväen leirialueen majoituskuoppia. Oletettavasti ne liittyvät myös Kustaan sodan tapahtumiin. Kuopat ovat muodoltaan nelikulmaisia sekä soikeita. Niiden keskimääräinen koko on 2 x 3 m ja syvyys vaihtelee välillä 0,6 – 1,5 m. Tihein kuoppakeskittymä on 180 m matkalla, mäen länsipäässä, lähellä Salmelan tilaa. Härkäojantien vierellä on lisäksi 6 x 6 m kokoinen kuoppa, jonka syvyys on 1 m mutta se saattaa liittyä maanottoon. Mäen itäpäässä, Kujansuussa on neljä erillistä kuoppaa. Mäen poikki on kaivettu kaksi ensimmäisen maailmansodan aikaista taisteluhautalinjaa. Ulompi linja on aivan mäen länsipäässä. Maahan kaivettua taisteluhautaa on 70 m. Torjuntasuuntana on länsi. Taisteluhaudassa on kaksi traverssia, joista toisen kyljessä saattaa olla konekiväärille tehty tuliasema. Taisteluhaudan pohjoispäässä on tuliaseman kuoppa (P= 6752943, I= 3489869), jonka koko on 3 x 3 m ja syvyys 0,5 m. Torjuntasuunta on 300º. Asemassa ei ole nähtävissä ampuma-aukkoa tai raivattua ampumasektoria. Taisteluhaudan keskiosassa, taustalla on suojahuoneen kuoppa, jonka koko on 4 x 4 m ja syvyys 1,8 m. Siihen ei johda yhdyshautaa. Ulommaisesta linjasta 160 m itään on toinen taaempi linja. Mäen poikki on kaivettu maahan 110 m pitkä hauta, jonka yläosan leveys on 1,5 m ja alaosan 1 m. Sen syvyys on 0,8 m. Hauta on ilmeisesti keskeneräinen eikä siitä pysty päättelemään onko se tarkoitettu taistelu- vai yhdyshaudaksi. Kuutostien pohjoispuoli tarkastettiin inventoinnin yhteydessä mutta sieltä ei löytynyt lisää majoituspainanteita tai ensimmäisen maailmansodan linnoitteita.” Lisätietoja: Muinaisjäännösalueen ’Utti, Salmela’ rajaus museoviraston karttapalvelussa: https://kartta.museoverkko.fi/?zoomLeve ... pLayers=17+ 100+default,135+100+N%C3%A4yt%C3%A4%20nimet&showMarker=true Muinaisjäännöksen ’Utti, Salmela’ tiedot museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunassa: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjre ... 1000012957 Pohjois-Kymenlaakson sotahistoriallisten muinaisjäännösten inventointi 2008: https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjha ... ansio_id=0 Maankäyttö ja arkeologiset kohteet: https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuur ... arkeologis

Moro,

Viime tammikuussa majuri evp Jyri Korhonen piti Utin Ilmakillan kokouksen yhteydessä erittäin mielenkiintoisen esitelmän Utin taistelusta, johon osa Härkäojan seudun varustuksistakin liittyy.
Asiasta myös täällä:

Aimo Lindfors, sodan 1788-90 historian harrastaja
RUOTSIN JA VENÄJÄN SOTA 1788-1790
TAISTELUT KYMENLAAKSOSSA

...Venäläiset olivat ryhmittäneet armeijaosastonsa siten, että Mäki-Kouvolan ja Utin väliseen maastoon oli ryhmitetty Velikie Lukin pataljoona vahvennettuna jääkärikomppanialla sekä kasakkarykmentin eskadroonalla. Vahvennetun komppanian vahvuiset tukikohdat oli perustettu Mäki-Kouvolaan ja Ristikankaalle. Pääosa armeijaosastosta oli ryhmitetty Utin kankaalle, jota reunustivat suot ja järvi. Kapeahko kangas katsottiin helpoksi puolustaa ja joka hallussa pitämällä voitiin katkaista eteneminen kohti Taavettia.

Armeijaosaston joukot oli ryhmitetty Utin kankaalle seuraavasti: Uloimpana nykyisen Härkäojan tasalla olivat kenttävartiot asemissaan. Etummainen puolustusasema sijaitsi muutaman sadan metrin päässä Härkäojasta. Siihen ryhmitettiin Velikie Lukin toinen pataljoona vahvennettuna jääkärikomppanialla ja kasakkaeskadroonalla. Pääpuolustusasema sijaitsi Jyrääntien risteyksen ja Vennan tien välisessä maastossa. Sinne oli ryhmitetty Izmailovin kaartinrykmentin pataljoona, Velikie Lukin rykmentin osat tykkipatteri mukaanlukien, jääkäripataljoonan komppania sekä kasakkarykmentin pääosa.
Varsinaista reserviä ei ollut, mutta etummaisina olleet joukot vetäytyivät nykyisen leirialueen maastoon, jonne oli ryhmitetty myös armeijaosaston huolto sekä kuormasto.

Savon rintamalta venäläiset siirsivät joukkojaan Kymen rintamalle estämään ruotsalaisjoukkojen etenemistä kohti Taavettia. Joukot eivät kuitenkaan ehtineet Utin kankaalle, vaan vahvaa puolustusasemaa perustettiin Kaipiasten risteykseen. (Ryhmityspiirros)

Tykkimäen itäpuolella olevan Härkäojan tasalla syntyi kohtaamistaistelu etenevän armeijaosaston törmätessä venäläisten kenttävartioon. Etuosasto tuhosi kenttävartion, ja tykistö jatkoi etenemistään parisataa metriä ja pysähtyi tienhaaraan. Lähestyessään venäläisten asemia armeijaosasto levittäytyi kuninkaan käskystä taisteluryhmitykseen (Ordre de Bataille) ja jatkoi etenemistään noin klo 7.30. Hyökkäysryhmitys muodosti polveilevan rintaman venäläisten ensimmäisen puolustusaseman eteen. Senjälkeen venäläisten komentaja kenraalimajuri Rek aloitti hyökkäyksen kohti ruotsalaisten vasenta sivustaa osastolla, johon kuului kaksi Velikie Lukin rykmentin kaksi komppaniaa vahvennettuna kahdella tykillä, sekä osasto (400 jääkäriä) suomenmaalaisesta jääkäripataljoonasta. Ruotsalaisten etuosasto pystyi kuitenkin tulellaan ja Västmanlandin rykmentin krenatööripataljoonalla torjumaan venäläisten sivustahyökkäyksen ja suojaamaan pääosaston taisteluryhmitykseen siirtymistä. Venäläisten sivustahyökkäysosasto vetäytyi taistellen pääjoukkonsa yhteyteen. Ruotsalaisten taisteluryhmitykseen siirtymistä jatkettiin. Ryhmityksessä vasen sivusta oli ruotsalaisjoukkojen ja oikea sivusta suomalaisjoukkojen vastuulla. (Tilannekartta) Venäläiset hyökkäsivät toistamiseen ruotsalaisten taisteluryhmitystä vastaan, mutta joutuivat taas vetäytymään pääjoukkonsa yhteyteen.. ...

http://finnicakymenlaakso.fi/blogs/stor ... ipiaisiin/

Muistini (!) mukaan Utin taistelussa kaatui 800 sotilasta. Ottaen huomioon taistelun ajankohta v. 1789 ja kapea harjanne, jolla taisteltiin, on ollut aika iso ja verinen taistelu. Tykkimäki on saanut nimensä taistelun alkamispaikasta. Utin leirialueen länsipäässä, pyörätien varressa, lähellä Vennan risteystä on muistomerkki ja opastaulu aiheesta.

Kävin eilen noilla paikoilla miinaharavaa heiluttamassa. Aikasemmin oon siinä Utin kankaalla, mistä intin uimarannalleki mennään käynny, mut ne seudut on niin hylsysiä...Nyt olin siinä Jyränkoskentien haarasta vähän itään, mut hylsyjä vaan sieltäki löyty, vanhin oli 1925...Elikkäs siitä kieltoalueesta jatkuvan harjun päällä, kutostien toisella puolella...Kyl nykyihminen on melkonen roskaja "löytöjen" perusteella... Joku muuki siellä oli kyllä käynny piipparoimassa, näki jäljistä...