Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

eversti kempin komennossa antoivat viipurin 1944 pst-aseiden ja tykistön puutteessa lähes taistelutta puna-armeijalle.
eversti yw.sora johdolla prikaati taisteli urheasti myöhemmin 1944 tolvajärvellä.
ikävää että eversti kempistä tehtiin "syyllinen" päämajan taholta viipurin menetykseen.

Tämä on jälleen yksi niistä kesän -44 ikuisuusaiheista.
Jokuhan täytyi saada virallisesti tilille tapahtumista Viipurissa, ja kukapa se muukaan olisi ollut kuin ev Kemppi (vaikkei hänellä todellisuudessa ollut mitään mahdollisuutta pysäyttää Viipuriin etenevää täydellisen ylivoimaista vihollista omilla täysin valmistatumattomilla joukoillaan).

Mainitsin vasta toisessa topicissa tuosta lauri Jäntin kirjasta Viipurin viimeinen päivä, siinä esitetään aika tyhjentävästi syyt tapahtumiin. Tykistön ammusten puute oli varmasti suurin puute. Seuraavana syynä heittimien ja jv aseiden ammuspula. Lisäksi joukot tuotiin suoraan kuljetuksesta jokseenkin sekaisessa järjestyksessä pahasti keskeneräisiin asemiin. Katastrofi tietysti poiki jo Valkeasaaren heikoista asemista ja väärästä joukkojen ryhmittelystä. Helvetillinen paine esti uudelleen ryhmittelyn ja kunnollisen viivytyksen, jolloin joukot perääntyivät osittain epäjärjestyksessä juuri asemiin tulleen 20Pr läpi aiheuttaen paniikkia.

Mainitsemani kirja onkin erikseen julkaistu osa tuosta laajemmasta teoksesta.

mulla on jäntin kirja "kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944" jossa hyvä pitkä aiheen käsittely.siis viipurin menetyksestä ja syistä.

Juu eversti Kempillä 20.pr oli aika suuri tehtävä Viipurin puolustamisessa, olihan prikaati ottanut viipurin puolustamisen vastaan hieman yli vuorokausi ennen neuvostojoukkojen tuloa (mikäli muistan oikein) ja Kemppikin oli informoinut että joukot eivät ole valmiit torjumaan/puolustamaan Viipuria. Kempille oli luvattu kaksipäivää aikaa järjestää joukot johon hän siis sai aikaa vain tuon vuorokauden...

Syksyllä seisottiin ristimäellä vanhan hautausmaan jäänteillä ja ihmeteltiin miten olisi torjuttukaan motoroitu vihollinen "linnoittamattomasta" linjasta...

- j o n i -

Silmäilin muuten tuossa yhden melko mielenkiintoisen artikkelin.
Sen mukaan (kuten moni tietääkin) kenrmaj Ruben Lagus esitti 18. 6. -44 (kaksi päivää ennen Viipurin menetystä) Viipurin luovuttamista ilman taisteluja, jonka Päämaja kuitenkin ymmärrettävästi tyrmäsi.
Kuitenkin A. Airo oli sotien jälkeen kertonut kaiken menneen "nuottien mukaan" kesän -44 taisteluissa.
Oliko Airo ottanut Laguksen idean toteutettavakseen, hänhän kun käytännössä vastasi hyvin paljosta Päämajan sodanjohtamisessa? Olisiko hän voinut järjestää asioiden kääntyvän nimenomaan niin, että Viipuria ei edes yritettäisikään pitää, vaan vihollisen annettaisiin murtautua läpi ja sumppuuntua kaupunkiin? Se selittäisi jo, miksi 20. Pr käytännöllisesti katsottuna jätettiin lähes täysin oman onnensa nojaan puolustamaan kaupunkia valtavan ylivoiman edessä, vaikka jo talvisodassa samaa tehtävää suoritti kokonainen divisioona (3. div), lisänään Tammisuon alueella toiminut divisioona. Päämaja olisi saattanut voida olla osittain tai jopa täysin tietoinen tällaisesta asiasta, vaikkei siellä sitten virallisesti näin oltaisi toimittukaan. Kaikki asiathan eivät useinkaan ole aivan niin, kuin ne jälkeenpäin kirjoihin kirjoitetaan.
Eli edelleen elää tuo ikuisuuskysymys: uhrattiinko A. Kempin vajaassa taistelukyvyssä ollut prikaati Viipurissa? Ja jos uhrattiin, niin kenen ajatukset olivat päätöksien ja toteutusten takana...? Vai oliko syynä lopulta vain yksinkertaisesti valtava kiire ja kankea byrokratia?
No, tätä asiaahan on tutkittu jo yli 60 vuotta, niin että...

Täällä oli mainitsemani artikkeli: http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Viipu ... SI1KU048oj

Erikoista, tuo 20.prikaatihan on ollut tapetilla viimeiset pari vuotta, etenkin Lappeenrannassa, noiden teloitushuhujen johdosta, nyt viimeisen vuoden aikana olen törmännyt tähän väittämään monessa eli lähteessä. En tiedä kuinka vahva ja vanha tuo huhu Viipurin luovuttamisesta on ollut historiassa, koska olen vasta itse siihen törmännyt...

Mutta kuitenkin Kannakselle oli vasta tulossa ja tullut lisää joukkoja, kun Viipurista ryhdyttiin taistelemaan, olisiko syytä kuitenkin ollut näissä asioissa, toisaalta erikoista kuitenkin on se että oltiin selvillä vihollisen voimistuvasta painostuksesta Viipurin suuntaan.

- j o n i -

Rokka wrote:Mutta kuitenkin Kannakselle oli vasta tulossa ja tullut lisää joukkoja, kun Viipurista ryhdyttiin taistelemaan, olisiko syytä kuitenkin ollut näissä asioissa, toisaalta erikoista kuitenkin on se että oltiin selvillä vihollisen voimistuvasta painostuksesta Viipurin suuntaan.

- j o n i -

Taktiikan perusoppien ja jo olemassa olevien tietojen mukaan olisi Päämajan kesäkuun 9. - 10. päivien tapahtumien johdosta pitänyt voida olettaa Viipurin olevan yksi kaikkein todennäköisimmistä ja tärkeimmistä välitavoitteista suurhyökkäykselle, se tieto siis ei ainakaan voinut olla minkäänlainen yllätys. Se ehkä puolestaan oli jonkin asteinen yllätys, miten huimalla nopeudella suurin osa länsi- ja keski-Kannaksella hyökkäävistä joukoista eteni VT-aseman tasalta Viipuriin.
Ei sitä aikaa todellakaan suuremmin ollut minkäänlaisen tehokkaan puolustustaistelun järjestämiseen Viipurissa, joten Päämajassa voitiin jopa tulla sellaiseenkin kylmään johtopäätökseen, että kaupunkia ei edes yritetä pitää sinne täysin hätäisesti työnnetyilla suurilla lisävoimilla, vaan järjestetään tilanne siten, että siellä jo olevat pienehköt joukot (valmistautumaton 20. Pr) joutuvat vetäytymään pikaisesti vihollisen alta pois, ja kaikki kaupungista eteenpäin johtavat sillat ainoastaan tuhotaan. Sillat olikin jo ehditty hyvissä ajoin panostaa täysin valmiiksi, eli mistäköhän tuollainenkin käsky oli jo 20. päivän aamuksi tullut ja keneltäköhän...?
Aihetta voisi spekuloida vaikka miten, enkä siltikään jaksa oikein uskoa, että totuus Viipurin nopeasta menetyksestä koskaan täysin selvenee.

jännä juttu sinänsä että 6./20.Pr lohkolla josta ensin tultiin läpi, olivat tappiot kaksi vangiksi jäänyttä, joista toinen menehtyi vankina...tää tieto on kirjasta "viipuri 1944,miksi viipuri menetettiin"

Ehkäpä tuossa Komendantin jutussa onkin perää... Tuli mieleen seuraavaa. Stalin oli asettanut ensimmäiseksi välitavoitteeksi Viipurin, joten sen puna-armeija olisi varmasti ottanutkin. Paljonko puolustus olisi suomalaisille maksanut epäedullisissa asemissa? Ajateltiinko päämajassa näin, jotta edullisempaa puolustaa vesistön takaa. Varmasti myös tiedettiin hyökkäyksen kärjen kääntyvän Talin ja Ihantalan suuntaan, jossa maasto ei ole niin tasaista, kuin etelämpänä Kannaksella. Eli haluttiinko mahdolliseti ohjata vihollisen massat puolustuksen kannalta suotuisammalle alueelle?

Tuossa on ajatusta, mutta ketkä tällaista olisi päättäneet, Mannerheim tuskin, koska mitä virkaa olisi ollut saattaa pätevä Eversti Kemppi syytteeseen Viipurissa tapahtuneista virheitä, jos koko sodanjohto olisi hyväksynyt strategian...

...ja miksi ylipäätänsä olisi tapatettu 20.pr miehia Viipurin valleilla, kun ne olisi ensi kosketuksen jälkeen voitu vetää ne parempaan puolustukseen järjestyksessä esim. tienhaaraan...

- j o n i -

20.prikaatin tappioluetteloa viipurin jälkeen:kaatuneita (1,2 ja 4 pataljoonassa) 12 ja haavoittuneita 79.kk ja krh-komppanioissa oli vain pari haavoittunutta miestä.kadonneita mainituissa yksiköissä 593.
kadonnut lisäksi 600 päällystakkia,600 selkäreppua,100 telttakamiinaa,76 hevosta,1000 lapiota ja 800 paria saappaita.
eversti kempiltä vietiin sotilaskunnia, mutta 2.pataljoonan komentaja majuri bäckman otti 8kk:den kuritushuonetuomion vakavasti.ennen tuomiota hän teki itsemurhan.hänen tuomionsa nousi vielä korkeimmassa oikeudessa yhdeksi vuodeksi.eversti kemppi sai 12.3.1945 korkeimmassa oikeudessa 25 vuorokauden arestirangaistuksen.
(nämä on melkein suoraan lainattu lauri jäntin kirjasta "kannaksen suurtaisteluissa kesällä 1944)

Rokka wrote:Tuossa on ajatusta, mutta ketkä tällaista olisi päättäneet, Mannerheim tuskin - -

Ei varmastikaan Mannerheim. Oma arvaus voisi olla vaikka sellainen, että ylipäällikkö on lyhyesti Airolle & kumppaneille käskenyt: "Hoitakaa homma, millä keinolla hyvänsä."

Rokka wrote:- - , koska mitä virkaa olisi ollut saattaa pätevä Eversti Kemppi syytteeseen Viipurissa tapahtuneista virheitä, jos koko sodanjohto olisi hyväksynyt strategian...

Kemppi oli erittäin osaava ja kunnioitusta omaava komentaja, enkä ainakaan itse millään muotoa osaa löytää pienintäkään syytä hänestä. Hän vain kohtalon sanelemana sattui olemaan juuri sen prikaatin komentaja, joka siirtyi pikavauhtia Viipuriin valitettavan myöhään. Saadessaan siirtokäskyn ei Päämaja tai ev Kemppi kyenneet varmasti kunnolla arvioimaan, kuinka täpärästi koko tuo nopea siirtomanööveri tuli toteutumaan. Päämajassa (tai joillan henkilöillä siellä, samoin kuin Kannaksen sodanjohdolla) ei varmastikaan lopulta ollut enää kuin kaksi vaihtoehtoa valittavana: ryntäytetään pikamarssia valtavat joukot Viipurinlahden, Tienhaaran, Talin, jne. suunnilta Viipurin epätoivoisiin, kuluttaviin, valmistelemattomiin ja organisoimattomiin kaupunkitaisteluihin, jättäen samalla kaikki sivustat heikennetyiksi - tai niellä vain katkera kalkki ja piirtää kartalle uusi VKT-linjan viiva kulkemaan Viipurin linnan salmen kohdalta niin, että tuo luontainen este viimeistään pysäyttää ainakin päiväksi tai kahdeksi etenevät panssarimassat. Jos ajateltaisiin, että jälkimmäinen vaihtoehto oli valittu ja se toteutettiin, niin silloin voidaan vain todeta Airon sanoin, että asia hoitui kuten oli ajateltukin. Mannerheim saattoi pahimmillaan mahdollisesti vain saada lopuksi kuulla tiivistetyn ja tyhjentävän tilanneilmoituksen siitä, mitä Viipurissa oli tapahtunut. Ja samalla Airo on voinut helpottuneena ilmoittaa vihollisen etenemisen pysähtyneen.
Tällainen on sitä kylmän laskelmoivaa sodanjohtamista, eikä siinä silloin yhden everstin menetetty kunnia paina paljoakaan, jos vaakakupin vastapuolella on vihollisvoimien onnistunut pysäyttäminen.

Rokka wrote:- - ...ja miksi ylipäätänsä olisi tapatettu 20.pr miehia Viipurin valleilla, kun ne olisi ensi kosketuksen jälkeen voitu vetää ne parempaan puolustukseen järjestyksessä esim. tienhaaraan...

- j o n i -

Kempin prikaati oli juuri saapunut Viipuriin, eikä se ehtinyt saada juurikaan minkäänlaisia selkeitä käskyjä tai ohjeita taistelusuunnitelmasta, poislukien pataljoonien vastuualueet. Ehkä kukaan ei tiennyt, millainen valtava panssarivyöry kaikkia teitä pitkin tuona 20. päivän aamuna Viipuria kohti oikein eteni, jolloin ylemmissä johtoportaissa arveltiin kai, että olisi varmasti aikaa antaa riittävät ohjeet 20. Pr:n puolustuksen ja/tai viivytyksen toteuttamisesta. Sitä aikaa ei ollut, ja Puna-armeijan panssarit yllättivät lopulta jopa itse ev Kempin Punaisenlähteentorin laidalla, jossa sijaitsevan pankin holvitiloissa olleesta prikaatin esikunnasta joutui sen väki pakenemaan vain lähes kivenheiton päästä torille rynnänneistä vihollispanssareista.
Juuri mikään ei ollut organisoitua tai hallittua tuona päivänä Viipurissa, korkeintaan joukkojen nopea irtautuminen (ja osittain jopa pakeneminen) kaupungin keskustan läpi, joka sekin tapahtui pataljoonien tietämättä juurikaan toistensa toimista. Kemppi ei voinut komentajan ominaisuudessa tilanteen viimein valjetessa juuri muuta kuin antaa kaikille välittömän irtautumiskäskyn, vaikka suuri osa joukoista olikin jo jättänyt tai jättämässä asemansa. Tulee väkisinkin vielä sekin pieni asia mieleen, että kuka lopulta antoi sen "väärän irtautumiskäskyn", josta kaikki joukot puhuvat? Sen johdostahan suurin osa joukoista pääsi turvallisesti vetäytymään pois kaupungista. No, ilmeisesti kyse oli yksinkertaisesti pakokauhusta ja perättömistä huhuista, mutta...

Lopulta 20. prikaatin tappiot sen kohtaamaan tilanteeseen nähden olivat lähes uskomattoman tai suorastaan käsittämättömän pienet. Prikaati olisi yhtä hyvin voinut tuhoutua lähes täydellisesti, "viimeiseen mieheen".