Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Oliko monia ammatteja joista ei joutunut rintamalle sota-aikana? Ja oliko rintamalle joutuvilla jokin tietty yläikäraja? Asemasotavaiheessa taisi olla eri kriteerit kuin vaikkapa 44 kesällä?

Olihan niitä, etunenässä nyt vaikkapa poliisin, palokunnan ja VR:n tehtävät.
Alaikäraja rintamapalvelukseen on sodan aikana ollut se 18 vuotta, mutta olihan niitä nuorempiakin mitä erilaisimmilla syillä ja keinoilla. Varsinkin talvisodassa palveli monia alle 18-vuotiaita, jotka olivat valehdelleet ikänsä.
Myös ilmatorjunnassa toimi mukana mm. alaikäisiä sotilaspoikia.
Yläikaraja kulki aina sen mukaan, mitkä ikäluokat oli kulloinkin kutsuttu rintamapalvelukseen. Toki iäkkäämpääkin väkeä oli sotapalveluksessa mm. vapaaehtoisina, varsinkin jos he olivat jonkin erityisalan osaajia - ei kuitenkaan pääasiassa varsinaisissa taistelutehtävissä.

Tämäkin kysymys on taas melkoisen laaja, ja siitä saisikin oikein pitkän oman tutkimusaiheensa...

Metallimiehillä oli kysyntää kotirintamalla.

Sukulaismiäs oli veturinkuljettajana, ei tavinnu rintamalle mutta väittivät että olisi juna jäänyt lapinsodassa väärälle puolelle. Tuli sitten rataa pitkin saksalaisten kamppeissa omalle puolelle. Tiedä sitten mikä oli totuus mutta näin kertoivat.

Itse asiassa edesmennyt pappani, isän puolelta, työskenteli sota-ajan VR:n konepajalla.

Näin on pappani myöskin kävi sotimassa talvisodan Summassa ja meni poliisiin töihin välirauhanaikana, eikä enää ottanut rintamalla osaa taisteluihin, harmittaa sinänsä tuo tieto, kun pappa ehti kuolla jo kohta 10 vuotta sitten, ettei tullut hänen elinikänään puheeksi nämä Huhtiniemet ja muut, kun hänellähän olisi voinut olla "ensikäden" tietoakin tapahtumista Viipurinläänissä ?

- j o n i -

No tuosta tuli nyt sitten mieleen, että isäpuoleni isä oli Oulussa sotapoliisina(kersantti tai vääpeli, tarkistan asian), kun oli sairastunut syvärillä reumakuumeeseen. Siis sairauden takia siirretty kotirintamalle.

Äitini isä on Petsamon evakko, oli lapsi sota-aikana. Meinasi evakkoretkellä jäätyä auton lavalle, oli muistaakseni jo säikähdetty että hän menehtyi.

Äidin isä osallistui Talvisotaan lääkintä-au:na, mutta oppi välirauhan aikana automonttöörin ammattiin ja jatkosota kului Fordin V8-moottoreita peruskorjatessa. Työnantaja oli muistaakseni Viipurin linja-auto Oy - joka kyllä niiltä osin taisi silloin toimia Imatran tienoilla.

Tein tuossa pikatilaston Kansallisarkiston kaatuneiden tietokannassa. 1900 syntyneitä kaatui n. 1000, vanhempaan päin mennessä määrä alkaa aika pian laskea, viimeinen vuosi, jonka katsoin oli 1895 - kaatuneita n. 120. Pienellä selauksella näki, ettei kyseessä ollut pelkät esiupseerit yms. - ihan tavallisia sotamiehiä enimmäkseen. Tästä voinee vetää johtopäätöksia armeijan yleisestä ikärakenteesesta. Eli ei ne kaikki olleet nuoria poikia..

Sota-arkiston lopettamisen jälkeen linkki tuonne kaatuneiden tietokantaan on muuttunut, tässä uusi: http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php

yksi tuttava mies oli sota-aikana vankilassa töissä-ei siis vankina.

loogisesti seuraavat paikat:
poliisit, palomiehet, kaupunkien7kuntien johtajat, osa lääkäreistä, ja sotatuotantoon vaikuttavien tehtaiden henkilöstöstä (asealan ammattilaiset, moottoripuoli, ilma- ja merialan ammattilaiset)

tuossa se looginen kaava siihen ketkä lähtivät ja ketkä eivät (toki paljon otettiin nuorempia rintamalle ja korvattiin naisilla tai vanhemmilla työntekijöillä)

Nyt en ole selvillä, missä mitassa nykyistä henkilöstön varausjärjestelmää vastaava systeemi oli voimassa ennen sotaa ja sodan aikana. Pakkohan yhteiskunnan rattaat oli pitää jollakin lailla pyörimässä ja tarvittiin kaikenlaista tuotantoa ja kuljetuksia myös taistelevan armeijan tarpeisiin.

Siitä sitten johtuikin mieleen, että melkoinen osa merimiehistä sai olla ainoaansa kaupalla "siviilityössä". Satamiin tarvittiin tietysti työväkeä purkamaan laivojen lastia..

Tuli mieleen yksi ammattiala, jonka voisi kokonaan lähettää palvelukseen: puhelinmyyjät

AkuK wrote:Metallimiehillä oli kysyntää kotirintamalla.

Oy Veljekset Kulmala Ab

Kyselin vähän lisää isäpuoleni isästä, oli siis vääpelinä Oulussa jonkinlaisessa asemakomennuskunnassa. Oli ollut tekeminen järjestyksen säilyttämisessa kun oli sattunut (en tiedä monesti näin kävi) saksalaisia kuljettava juna ja suomalaisia kuljettava juna yhtä aikaa asemalle, suomalaiset olivat pyrkineet kovasti saksalaisten kimppuun.

wee wrote:

AkuK wrote:Metallimiehillä oli kysyntää kotirintamalla.

Oy Veljekset Kulmala Ab

Taisi Kulmalan Veljesten metallimiehet olla Syvärillä....

AkuK wrote:

wee wrote:

AkuK wrote:Metallimiehillä oli kysyntää kotirintamalla.

Oy Veljekset Kulmala Ab

Taisi Kulmalan Veljesten metallimiehet olla Syvärillä....

Juu, kunnes vapautettiin palveluksesta syksyllä -41 Sk.Y:n tarkastuksen jälkeen kun hommat ei edistyneet.

Kulmalan tuotteet on tuttuja.. Vaikka Esa-30..