Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Lyhyitä luonnekuvia ja arvosteluja minun kannaltani katsoen.

Meretskov, siirrettiin ennen sotaa Leningradin sotilaspiiriin divisioonasta. Kiivasluontoinen, erittäin itsepäinen, tarmokas ja uhkarohkea, mutta ei aina ottanut huomioon kohtuutta, harkintaa ja tilannetta.

Jakovlev, saapui juuri ennen sotaa Valko-Venäjän erillisestä sotilaspiiristä suoraan näyttämölle. Ei tuntenut sotanäyttämöä. Ensi vaikutelma oli, että hän oli sivistynyt, rauhallinen ja harkitseva komentaja. Perusteellisemmin en ollut tilaisuudessa häneen tutustumaan, sillä sodan kestäessä hänet siirrettiin entiseen paikkaansa.

Gorolenko, imperialistisen sodan ja kansalaissodan osanottaja. Yleis- ja sotilaallinen sivistys keskinkertainen. Rauhallinen, harkitseva ja päättäväinen komentaja, mutta minusta tuntuu, että hän useinkaan ei tehnyt sitä mitä halusi.

Starikov, ei kunnostautunut rauhan eikä sodan aikana millään erikoisilla kyvyillä paitsi sitä, että sitoutui mihin tahansa. Hänellä ei ollut arvovaltaa esikunnassa eikä alempien komentajien keskuudessa. Sodan aikana hän ei ollut kertaakaan luonani. Hänellä ei ollut kykyä antaa selviä, konkreettisia käskyjä. Hänen usein käyttämänsä mielimääräys oli: "On saatava aikaan bolshevistinen järjestys". Hän käytti niin usein tätä sanontatapaa, että usein oli käsittämätöntä, mitä hän sillä tarkoitti.

Beshev, surmattiin sodan ensi päivinä salaväijytyksessä. Ottanut osaa kansalaissotaan. Sangen kiivasluontoinen, hätäilevä päätöstenteossa ja toiminnassa. Tarmokas, päättäväinen ja rohkea. Yleinen ja sotilaallinen sivistys riittämätön.

Prochorov, imperialistisen ja kansalaissodan osanottaja. Hänen sotilaallista kykyään ja lahjakkuuttaan en tiedä. Sodan aikana erotettiin divisioonasta.

Kirpitshnikov, ei ottanut osa maailmansotaan ja kansalaissotaan. Armeijan palveluksessa vuodesta 1922. Ei ole saanut muuta sotilaallista sivistystä kuin sotakoulun.

Wittmann wrote:Oliko 6v suolakaivoksissa??? Vai miten on aikansa viettänyt ennen lopullista tälliä???

29/8. Etujoukon vahvistamiseksi otettiin yksi pataljoona, 147 jalkaväkirykmentti sekä 123 jalkaväkidivisioonan kokoonpanoon kuuluneen rykmentin jätteet, mutta tämäkään päivä ei tuonut mukanaan muuta kuin tappioita. Yhä selvemmin kävi ilmi, ettei ollut mahdollisuutta murtautua tielle ja kuljettaa pois materiaalia. Tämän käsitti vihdoin myös divisioonan komissari Feodorov, joka siihen asti oli odottanut jotakin ihmettä, vaikka ei uskonutkaan Jumalaan. Kaiken lisäksi muutamien osastojen elintarpeet olivat loppuneet ja ammukset olivat loppumaisillaan. 30/8 tehtiin päätös kuljettaa elävät voimat metsäpolkuja myösten kompassin mukaan. Tehtiin 3 kolonnaa.

Oikea kolonna, 65 jalkaväkirykmentti ja siihen lisätyt vahvistavat erikoisosastot jotka toimivat Sommeen aseman suuntaan. Toiseksi keskikolonna, 101 haupitsirykmentin joukot. Kolmanneksi vasen kolonna, 147 jalkaväkirykmentti ja 165 jalkaväkidivisioonan jätteet.

30/8 1941 alkoi miehistön siirtäminen Rokkalan joen etelärannalle klo 19. Yhteens kertyi sinne noin 4000 miestä.

1/9 1941 klo 6 suomalaiset joukot ottivat minut ystävällisesti vastaan enkä tunne sitä seuranneita tapahtumia.