Kertokaapas tuosta suomen heimosoturipataljoonasta... kirjoissa siitä monesti mainitaan
Keitä siinä oli mitä teki jne.
Sain käsityksen että joku ressujoukko Liekkö sen ajan maakuntakomppania
Heimosoturipataljoonia voisi vapaasti tulkiten ajatella olleen jopa neljä.
Edellisten lisäksi. Suomalaisugrilaisista sotavangeista koottu HeimoP3 ja saksalaisten luovuttamista inkeriläisistä muodostettu Er.P6.
Pari kirjaa, jotka valottavat aihetta virolaisista vapaaehtoisista kootun JR200:n osalta, ovat; Jalkaväkirykmentti 200 / Jorma Mutanen ja Suomen poikien tie / Raul Kuutma.
Molemmat kirjat ovat käsittääkseni saatavilla, kunhan googlettelet ne.
Näitä ns heimosotureita oli jatkosodan aikana neljää eri lajia
1. Suomen armeijaan liittyneet vapaaehtoiset Neuvostoliiton kansalaiset. Suurin osa inkeriläisiä, jotka olivat ensin palvelleet Saksan armeijassa ja jotka siirrettiin v 1943 Suomeen. Näistä muodostettiin Erillispataljoona 6. Inkeriläisiä ja karjalaisia vapaaehtoisia palveli kyllä muissakin joukoissa.
2. Suomen armeijaan liittyneet vapaaehtoiset suomensukuiset sotavangit. Näistäkin suuri osa inkeriläisiä, osa myös karjalaisia aina Tverin alueelta asti sekä vepsäläisiä. Näistä muodostettiin Heimopataljoona 3.
3. 1920-luvun ns heimosotien veteraanit. Suomen kansalaisia kylläkin. Näistä muodostettiin joukkoyksiköt nimeltä Vienan Heimosoturipataljoona ja Aunuksen Heimosoturipataljoona. Käytännössä näissä pataljoonissa itäkarjalaistaustaisia oli vain osa. Pataljoonat nimettiinkin pian erillispataljooniksi.
4. Virolaiset vapaaehtoiset. Eli JR 200 sekä merivoimissa palvelleet.
unohtamatta 1918-22 tapahtumien varsinaisia heimosotia. aikoja jolloin suomi toimi kuin suurvallat nykyään eli varustivat ja nostattivat sissi/vapautusliikkeitä inkeriin ja karjalaan.
tuon ajan kuvauksista tulee päälimmäiseksi mieleen eri retkikuntien karjakaisväestön osalta kohtaama välinpitämättömyys.koskapa ei neuvostovallan raakuuksia oltu vielä tuohonaikaan ehditty maistaa oli heille melkoisen sama aktivisteja lukuunottamatta minkä lipun alla sitä sukkia kulutellaan.toinen suuri pettymysen aihe retkeläisille oli suomen valtion väistyminen näppärästi lupauksestaan miehittää se minkä herrat vapaaehtoiset valloittavat.
noilla retkillä suomalaisia vastassa olivat suurelta osin punaiset vuonna 1918 venäjälle siirtyneet suomalaiset mm toivo antikainen.
vieraissa käytiin vastavuoroisesti myös suomenpuolella 1922 toimeenpantiin neuvostoliiton ruokaine ja tavarapulan takia vallankumousyritykseksi naamioitu läskikapina jota suomenpuolella johti frans myyryläinen joka milloin milläkin nimellä seikkaili pitkin suomea vallankumoustyössä
pukeutuneena varmuuden vuoksi suojeluskuntaupseerin pukuun.kantaen nylands södran hihakipeä ja asiapapereita.