Nämä mietteet ja keskustelut Laatikaisen toiminnasta ja pätevyydestä (tai ennemminkin pätemättömyydestä) ovatkin jo aika vanhaa ja kaluttua aihetta, enkä itse enää osaa keksiä mitään uutta ja ennen lausumatonta sen sekaan. Silti aina voidaan tehdä yhteenvetoja, jossitteluja ja vaihtoehtoisia ajatusleikkejä kuinka kaikki olisi voinut mennä jotenkin hyvin toisin, ellei Laatikainen olisi ollut IV AK:n komentajana.
Rokka wrote:Oikeastaan mitä tuossa yritin pohdiskella, olisiko Laatikainen kovinkaan paljon voinut tehdä estääkseen Kannakselle tunkeutumiseen Valkeasaaren helvetin jälkeen, jotain varmaan olisi ehditty tehdä VT asemalle, etenkin Kuuteselässä ja Siiranmäessä, joita Laatikaisen divisioonan komentajat pitivät todennäköisenä hyökkäyssuuntana. Kuuterselässä ei ollut valmisteltu ollenkaan ampuma-alaa Laatikaisen ehdottomalla kiellolla, muiden tehtävien edetessä sen edellä... Kuuterselkä murtuikin heti 14.6.
Ei varmaankaan mitään suurta ja mullistavaa, sen verran Puna-armeijalla oli materiaalista ylivoimaa, samoin kuin parasta kalustoa ja hyvin koulutettua väkeä läpimurtoa varten varattu. Kuitenkin kaiken taktisen pähkäilyn jälkeen VT-asemassa olisi pitänyt voida käydä paljon pidempää taistelua, siitäkin huolimatta että todelliset puolustusasemat olivat pääasiassa vain lähestulkoon viiva kartalla. Laatikaisen komentajuuden suurin henkilökohtainen virhe tapahtui nimenomaan VT-asemassa läpimurron jälkeen. Kuuterselkä oli katastrofi, vaikka sillä olisi erilaisella johtamisella ollut ainakin osittaisen onnistumisen edellytykset. Tämän jälkeenhän Oesch siirrettiinkin ottamaan komento.
Rokka wrote:Siiranmäessä taistellut JR7 onnistui pitää puolustuksen kasassa noin 3 vuorokautta... olisiko näiden alueiden vahvistaminen edesauttanut torjuntan jo VT asemassa, vai oliko Neuvostojoukot vielä selvän suunnitelmansa edessä edennyt tästäkin vaikka puolustus olisi valmistettu VT asemalle jatkosodan asemavaiheen aikana ?
Tämä on taktiikan perusteita. Puna-armeija eteni suunnitelmallisesti kärkijoukkojensa voimalla kahta eri päähyökkäyssuuntaa, joista varsinaiseksi pääsuunnaksi valittaisiin se suunta, joka antaisi periksi ensimmäisenä. Tuolla kertaa Siiramäki kesti ja pysäytti hyökkäävät joukot, jolloin Puna-armeija automaattisesti työnsi pääosat jälkimmäisen aallon joukoista etenemään Terijoki - Perkjärvi - Viipuri -suuntaisesti.
Kokonaisuuden kannalta siis ei valitettavasti ollut loppujen lopuksi kovin merkittävää se asia, että Siiramäki kesti, kun lännempänä jouduttiin jo vetäytymään kovaa vauhtia massojen alta pois. VT-aseman olisi täytynyt kestää sen 2 - 3 vrk:n ajan vihollispainetta, että onnistuneella puolustuksella olisi saatu esimerkiksi aikaan merkittävä taktinen aikavoitto omien joukkojen ratkaiseville siirroille ja vähäisimmillekin valmisteluille.
Rokka wrote:VKT asemassahan neuvostojoukoilla oli ilmeisesti liian kiire ja toiminta oli "suunnitelmatonta" läpi vyörytystä josta seurasi useita virheitä Suomalaisten edulliseen torjuntavoittoon niin Ihantalassa, Vuosalmella ja muualla Kannaksella...
Ei suunnitelmatonta, vaan kylläkin tällaisen Puna-armeijan suuroffensiivin perusmallin mukaista, aloite oli säilytettävä kaikin keinoin ja tappiosta riippumatta. Käytännössä nämä sitten aiheuttivatkin rajuja tappioita, kun suomalaiset viimein alkoivat saada toimintaansa organisoidummaksi, samoin kuin uusia pst-aseita ym. ym. tuli suurin määrin rintamalle. Viipurin nopea murtuminen oli kieltämättä Puna-armeijallekin aikamoinen yllätys, suurin osa kannaksella etenevistä joukoista kun suuntasi nimenomaan kaikkia mahdollisia reittejä pitkin kohti Viipuria. Siinä meni naapurilta pari ratkaisevaa päivää sitä valtavaa sotilasmassojen sumppua selvitellessä...
Sturmmann wrote:Ehkä, ehkä ei, mutta varmasti olisi säästynyt suomalaista verta, jos olisi keskitytty Pajarin mielen mukaan Kuuterselässä linnoittamiseen. Eihän siellä ollut ainuttakaan betonitulikorsua valmiina tms. Keskeneräisiä imubetonikorsuja jotka olivat vain majoitukseen ajateltuja.
Toiseksi Laatikainen töppäsi pahasti viivyttelyllään lähettää Ps.Div. vastaiskuun ajoissa yms.
Tähän en voi muuta kuin yhtyä. Kuuterselän puolustus ja vastatoimet olisi täytynyt toteuttaa aika eri tavoin, ja sitä olisi tietenkin helpottanut se, jos VT-asema ylipäätään olisi ollut todellisestikin olemassa ja edes tärkeimmiltä osiltaan valmis, mukaan lukien että siellä tapahtuvaa taistelua oltaisiin jo ennalta harjoiteltu, ym...
PsDiv:n toiminta on lopulta suorastaan surullista luettavaa, JPr teki siellä suurimman työn ja kärsi valtavat tappiot. Vahvennuksiakin olisi ollut Kuuterselkään tarjolla (ja jopa olisi ehtinytkin sinne ajoissa), mutta Laatikainen ei ottanut niitä vastaan ja jopa Lagus itsekin ilmeisesti uskoi joukkojensa kykenevän annettuun vastahyökkäystehtävään, vaikka tarkkaa tietoa ei enää edes ollut VT-linjan läpi tunkeutuneen vihollisen määrästä ja laadusta.