Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Olen jäljittänyt vuosia nimiä näihin kuvien henkilöihin, mutta jos siellä laajakaistojen toisessa päässä on joku joka tunnistaisi isänsä tai isoisänsä? Joitakin on tunnistettu, mutta vielä monia on pimennossa.

Tämä kuva on otettu Seesjärven Suurlahdessa käsittääkseni 1943 ja kuvassa on monia miehiä Myllykoskelta, mutta myös täydennysmiehiä ympäri maata! Kuvan miehistä monet olivat 11. komppaniasta.



Numeroiduilla miehillä on tunnistus, mutta se voi olla epävarma, joten kaikki tieto kelpaa!

3. tunnistus epävarma, mutta voisi olla Pannula nimeltään ja Pohjanmaalta
8. Voi olla Hakkola niminen alikersantti Hauholta

Tämä kuva on korsusta Seesjärveltä ja myös 11. komppanian miehiä on kyseessä.



Kuvan vasemmasta laidasta keskeltä tunnistettu vain kolme miestä: Lasalahti, Kossila ja takana vasemmalla Renko






Kuvassa korsuidyliä 11. komp. JR25, mutta miehet tuntemattomia!
Huom. Sähkölamput! Oli agrekaatit jo kuulemma sillon ja joka korsulle oli sähköt. Yllättynyt olin tuosta. Piikin miehet vielä kertoivat tehneensä oman voimalan jollekkin pikku joelle...

Ketään en tunnista kyllä kuvasta. Mutta JR25 on siinä mielessä tuttu, että siskon miehen ukki tappeli JR25:sen riveissä. Hänen rintamapalvelus päättyi Seesjärvellä vihollisen tarkka-ampujan luotiin. Ihan huippu ei ampuja ollut, koska onnistui vain haavoittamaan.

Pari vuotta sitten käytiin Seesjärven rannalla ja koluttiin muutenkn Suurlahden paikkoja.

Oliko siellä korsuja tai muita sodanmerkkejä olemassa? Minkälaisien tieurien päässä Suurlahti esim. on?




Tässä nuorempia miehiä JR25 11 komp. voi olla toinen joukkue. Keskellä kypärä päässä EA Tuominen, joka tuhosi ns. aavetykin ja sai siitä rautaristin.



Etuvasemmalla ylik. Lasalahti, joka oli 11 komppanian vääpelinä. Kuvan takana lukee Tst-ryhmän korsulla kevät-43

Maaselän kannakselle saakka vie suora Murmanskin valtatie. Tie Suurlahteen on maastoautolla helposti ajettavissa. Muulla henkilöautolla kuin Ladalla voi olla hankalaa. Suurlahden kylässä yllättävän paljon asutusta huonosta tiestä huolimatta.



Taistelukaivantoja noin kilometri ennen Suurlahden kylää.

Suurlahden kylä alkaa.


Muistomerkki Suurlahden kylässä.


Seesjärven maisemia

Maastossa näkyy taistelukaivantoja ja piikkiölankaestettä. Mutta suurimmaksi osaksi on luonto piilottanut jäljet. Sotaisin viittaus menneisyyteen on Maaselän aseman luona oleva venäläinen tykki muistomerkkina. Putki tietysti länteen päin.


Tykki Maaselän aseman lähellä.


Rakennus Maaselän aseman luona. Onkohan tämä ns. Maaselän hotelli joka mainitaan monissa Maaselän taisteluita kuvaavissa kirjoituksissa?


Krivijärven ympärillä on sitten enemmän taistelukaivantoja ja sotarautaa näkyvillä.


Krivin nykyinen asema. Ei liene käytössä.


krivijärvi.

Minkälaiset matkavalmistelut teillä oli ja tutkitteko kuinka paljon suomalaisten vanhoja asemia? Oliko teillä kokenut matkalainen seurueessa. Venäjänkielen taito varmaan tuolla ehdoton? Viikko varmaan on retkelle minimi aika.

Laitanpa pikkuhiljaa lisää kuvia, jos nämä jotain ilahduttaisivat.



Kuvassa JR25 11 komp. 2 jouk. Seesjärvellä. Etummaisena poikittain istuu edesmennyt Leo Mäkelä Anjalasta, jonka kertomukset toivat tuntuvan lisävalaistuksen moniin asioihin.
Linjasta muutaman kilometrin päässä oli siis tämmöiset lepokorsut, joihin kukin komppania tuli aina vuorollaan huiliin. Mainittakoon, että venäläinen tiedustelu ei ilmeisesti keksinnyt näitä korsuja, koska sinne ei ammuttu häirintää missään vaiheessa.

JR25 eli Piikkirykmentti oli pisimpään armeijamme yhtymistä rintamavastuussa yhtäjaksoisesti, eli 1941 kesästä aina vuodenvaihteeseen 1943/44, jonka jälkeen he pääsivät lepoon Karhumäen lähellä. Kesäkuussa 1944 JR25 oli siirtymässä Syvärille, kun suurhyökkäys alkoi, niin junat veivätkin rykmentin Kannakselle, jonne he päätyivät 14. kesäkuuta.

Mielenkiintoinen valokuva tuli esille selatessani kuvakansioitani. Maaselästä Seesjärvi suurlahti on taas paikkana ja JR25 ukoista on kyse. Kypärät on tsekkiläisiä. Espanjalainen pistooliko roikkuu kotelossa, mutta mikähän voisi olla kypärän logo? Valitettavasti siintä ei tuon kummoisemmin tarkempaa saa.

Aina ei olleet niin vakavia. Soppajonossa Seesjärvellä, mutta muonanjakaja taitaa olla nudisti?
Kumipyöräiset kärryt olivat elinehto, koska tavalliset rautavantaiset hevoskärrit pitivät senverran ääntä, että kranaattia alkoi kuulemma tulla niskaan heti.


Ja sitten keitettiin ponua


Ja herrat upseerit keittivät ja kippasivat pontikkaa 1. pataljoonassa

Vielä kuva-arvoituksia. Tässä etummaisella miehellä onkin olosuhteisiin nähden erikoinen hattu. Suojeluskuntalakki on kyllä kyseessä? Hihoissa heillä vielä vihreästä nauhasta P, joka oli alkuun Piikin tunnus. Edelleen JR25 11. komp.



Ja jalkavaäkimiehelle erikoinen takkiko, jos ei panssarimies, niin autokuskiko? Kuvassa JR25 9. komp.

Sturmmann wrote:Minkälaiset matkavalmistelut teillä oli ja tutkitteko kuinka paljon suomalaisten vanhoja asemia? Oliko teillä kokenut matkalainen seurueessa. Venäjänkielen taito varmaan tuolla ehdoton? Viikko varmaan on retkelle minimi aika.

Valmisteluihin kuului Sota-arkistossa käynti. JR5:den ja JR25:sen sotapäiväkirjojen tutkiminen. Vaimon ukin haastatteleminen. Ko. henkilö toimi tykistöntulenjohtajana Krivillä. Sain häneltä Krivijärven alueen tulenjohtokartan. Se avulla haettiin maastosta tulenjohtopaikat. Veteraanin innostus oli valtava kun matkan jälkeen esittelin kuvia alueelta. Aikaa kannattaa varata 3 - 4 päivää minimissään. Muuten jää maasto tutkimatta. Venäjänkielen taidosta voi olla apua, mutta ilmankin pärjää oikein mainiosti.

Voisiko kartasta saada kopion? Tai niiltä osin missä näkyy Piikin asemat yms.




Yksi yksityiskuva Seesjärveltä, jossa vasemmalla majuri Korhonen, ev Viljanen, evltn Pallari ja tunnistamaton majuri mahd. Piirta? 3 pat. komentaja



Vasemmalla Alvar Rantalahti (mm-hopeamitalisti hiihdossa 1938) joka toimi jääkärikomppanian päällikkönä. Keskellä evltn Pallari ja hänen oikeallapuolen lyhyt luutnantti on Sirviö Myllykoskelta. Sirviö toimi mm. 11. komppanian päällikkönä asemasota-aikana.

Ps. katsokaa kuinka upseerit pitävät kauluksia auki, eli olot on ilmeisen vapaat. Kuva on todennäköisesti vuodelta 1942, koska upseereilla hihassa vielä kangasnauhasta ommeltu vihreä-P. Piikin hihakilpi tuli 1943.

Vartiopaikka Suurlahdessa. Liekö tyttöjen kuvat vieneet liikaa huomiota joskus?

Sturmmann wrote:Voisiko kartasta saada kopion? Tai niiltä osin missä näkyy Piikin asemat yms.

...

Ps. katsokaa kuinka upseerit pitävät kauluksia auki, eli olot on ilmeisen vapaat.

Tässä kuva valokopiosta. Alkuperäinen on edelleen veteraanin hallussa. Tulenjohtopaikat on merkitty kolmioilla karttaan.



Tuosta ylänapin auki pitämisestä sen verran, että eikös noillakin miehillä ole yksi ylimääräinen nappi tuossa rinnuksessa johon kauluksen voi kiinnittää? Vai näenkö väärin. Ainakin Kannaksen armeijalla tuo ylimääräinen nappi oli oikein määrätty. Miten muilla?

Minulla on vaarini kihlajaiskuva vuoden 1942-kesältä, jossa hänellä on tuo nappi. Joku väitti että nappi olisi tullut vasta 1944-kesälle ja pelkästään Kannakselle, voi juosta mäkeen uskomuksineen. Kannaksella varmaan käsketty käyttämään avointa kaulusta, niin on ehkä tunnistaminen hämärässä ja savun keskellä helpottunut.