Kirjeitä Talvisodasta (puhtaaksi kirjoitettuna)

[Sturmmann]

Siskoni kirjoitteli puhtaaksi Vaarini sodanaikaisen kirjeitä, joita hän lähetteli veljelleen ja äidilleen kotiin. Valitettavasti näistä puuttuu varmasti paljon, ainenkin hänen saamansa kirjeet ovat kadonneet jonnekin. Kuitenkin näissä välittyy ajan henkeä ja kulloisiakin tuntemuksia YH:n ajalta, TS alusta - lopuun ja sodan päättymisen tuoma helpotus.

Ps. toivon että joitakin edes kiinnostaa tämä.

Kirjeitä

1939
Kannaksella 14.11.1939 (Alpolle)
En ole sinulle vielä aikaisemmin tainnut kirjoittaakaan. Kiitoksia paljon paketista ja kortista. Sano Inkerille, että olen saanut sen rahan, minkä hän lähetti. Poispääsystä ei tällä kertaa ole tietoakaan. Onkos ne, jotka sinne ovat pois tulleet reserviläisinä vai nostomiehiä. Oletko sinä kuullut, minkä verran ne maksavat meille palkkaa. Toiset puhuvat, että saadaan koko palkka ja toiset taas, että vain 15 % palkasta. Onkos ollut kovasti töitä verstaalla? Sano Jormalle ja Allanille ja kaikille tutuille paljon terveisiä. Minä täällä vain ajelen hevosella joka päivä eikä se hullumpaa hommaa olekaan. Ensin se tahtoi olla aika hankalaa, kun en osannut edes valjastaakaan. Tämä paikka on lähellä sitä paikkaa, missä olin linnoitustöissä, noin 15 km:n matka täältä on sinne. Onkos Pekkolaiset vielä sotaa paossa vai joko ovat uskaltaneet tulla kotiin. Sano Eerolle ja terveisiä, hänhän laittoi minulle jo kortin. Jos taas lopettaisinkin tähän. Monin terveisin Olavi (osoitteeseen tulee postikonttori No 4)

2.12.1939
Äiti hyvä!
Olet ollut kai huolissasi kun en ole aikaisemmin kirjoittanut sinulle. Mutta täällä on ollut tällä haavaa niin kova touhu ja kiire että ei ole edes kerinnyt kynää käteensä ottamaan. Minä olen täällä melko lähellä rajaa. Vihollinen on kyllä pommittanut aika ahkerasti tykistöllään mutta ei täällä välitöntä vaaraa ole. Pommikoneillaan se myöskin on meitä häirinnyt. Älä vaan ajattele laittaa mitään paketteja tänne, sillä siitä on vain vastusta kun on tavaraa paljon kannettavana. Onkos Myllykoski vielä saanut olla rauhassa vihollisen pommeilta. Me täällä kierrellään ja vaihdetaan paikkoja tämän tästä. Kai minä tämän tähän lopetankin. Toivotaan ettei tämä vielä ole viimeinen kirje.
Isänmaan vapautta kaipaavin terveisin poikasi Olavi
Kotiväelle kaikille paljon terveisiä.

12.12.1939 (Alpolle)
Kirjoitan tässä sinullekin kun sattui olemaan aikaa. Tai enhän tiedä vaikka olisit sinäkin armeijan rivissä, johan sinä ikäsi puolesta taitaisit siihen kelvata. Täällä on nyt aika hiljaista, ryssäkään ei ole uskaltanut liikoja rynnistellä. Laita sinä minulle se piippu jos satut löytämään sen, sillä me olemme saaneet täältä piipputupakkaa. Mitään vaatetavaraa minä en nyt tarvitse, sillä näissä entisissäkin on aika kanteleminen.
Lähetän tässä ohessa sen todistuksen, mitä se Äiti on pyytänyt. Sain ne molemmat kirjeet kyllä. Paljon terveisiä ja Hauskaa Joulua toivottaa Olavi

Juoksuhaud. 20.12.1939 (Alpolle)
Hei taas!
Ei minulla tässä mitään tärkeätä asiaa ole, mutta en malta olla kehumatta, että meidän rintamaosalla pudotettiin 6 vihollisen lentokonetta. Kyllä se oli jännää katsella, kun kone syttyi palamaan ja syöksyi maahan.
Kai niitä pörriäisiä oli sielläkin liikkeellä, koska oli niin hyvä ja kirkas ilma. Minä sain sinulta jo joulukortin tänään. Lähettäisin mielelläni sinne kortteja, mutta täältä ei saa jos 2 kpl korkeintaan. Sano Allanille, että olisin lähettänyt kortin, jos olisin saanut. Minä olen täällä kerännyt jonkun postimerkin. Lähetän ne tässä mukana.
Sano Allanille ja kaikille tutuille paljon terveisiä. Hauskaa Joulua, tavataan Olavi

23.12.1939
Äiti hyvä!
Kiitän paketista, jonka laitoit minulle. Rahaa minä en olisi tarvinnut, sillä täällä se on melkein arvotonta ja meille on vielä maksettu 5 mk päivältä palkkaa. Tupakkaakin jaetaan silloin tällöin ilmaiseksi. Hätäilet ehkä liian paljon minusta, ei täällä mitään hätää ole. Me olemme täällä maahan kaivautuneina, kuin jotkin alkuihmiset, jottei vihollisen granaatit pääsisi tuhoa tekemään. Terveys minulla on ollut erittäin hyvä, ei yskää eikä nuhaa ole ollut ollenkaan. Jouluhan se on ovella, toivoit ehkä poikaasi kotiin jouluksi tässä aikaisemmin, mutta niinhän se ei nyt voi käydä, sillä Isänmaamme tarvitsee kaikki poikansa vapauttamme varjelemaan. Alpo kai on vielä tehtaalla töissä niin kuin ennenkin, tai enhän tiedä vaikka siellä olisi tehtaat pommitettu hajalleen? Kai minä lopetan tämän tähän. Toivotan onnellisempaa uutta vuotta, ehkä tämä aika tästä vielä selkenee ja sota loppuu, joten pääsemme seuraavaa Joulua yhdessä viettämään. Monin terveisin toivoo: Olavi

30.12.1939 (Alpolle)
Terve taas!
Käyn tässä taas väsäämään kirjettä vaikka ei minulla mitään erikoista asiaa ole. Kirjoitan vaan, kun sattui olemaan sopivaa aikaa. Ummeljoen poikia on täällä muutamia kaatunutkin. En tiedä vieläkö sinä heitä tunnet, sillä heissä ei ollut minullekaan tuttuja muita kuin yksi Tikka. Toisien nimet ovat: Helenius, Tuomala ja Valo. Sano Mairelle ja muille jotka ovat minua kortilla muistaneet paljon kiitoksia. Täällä on rajoitettu määrä, joka annetaan miehelle kortteja eikä niistä kaikille riitä lähettää vaikka kuinka mieli tekisi.
Nyt minä asun korsussa (korsu on syvälle maahan upotettu hirsinen rakennus, jonka päälle on pantu paljon maata ja kiviä) Tämä on melko turvallinen kortteeri. Maksaakohan tehdas vielä minulle palkkaa? Eipä silti, että minä täällä sitä tarvitsisin, kysyn vain huvikseni. Älä nyt enää lähettele niitä lehtiä, sillä ne olivat 2 viikkoa vanhoja kun minä ne sain. Täytynee kai lopettaa tähän. Monin terveisin. Olavi (Sano Allanille ja kaikille tutuille paljon terveisiä)

1940

Rintamalla 20.1.1940 (äidille)
Heipä vaan!
Terveisiä täältä rintamalta. Kuinka te siellä kotona nyt jaksatte, oletteko olleet terveinä vai onko sairaus käynyt kotona vierailemassa? Terveenä minäkin olen ollut, pikkuisen on yskää ollut, mutta eihän se mikään ihme ole tämmösessä pakkasessa, täällä oli nimittäin jo 46 c° astetta pakkasta, mutta onhan se jo vähän hellittänyt. Asuntona meillä on nyt lämmin korsu, kyllä täällä tarkenee ja muutenkin on oikein hyvät olot. Me aletaan luultavasti saamaan jonkinlainen kuukausipalkka täältä tavallisen päiväpalkan lisäksi, sittenhän sitä riittää lähettää sinne kotiinkin. Maksaako tehdas minulle nyt ollenkaan palkkaa? En ole Alpolta muistanut kysyä, vieläkö hän niitä joululehtiä viime vuonna tilaili tai onhan hänellä tietysti muutakin kiireellisempää hommaa ollut joulun alla. Minä olen kuullut, että sinne kirkon tykö on kaivettu sankarihauta, onhan siihen kai jo muutamia jo haudattukin – täällä sankarillisesti taistellaan ja isänmaan puolesta henkensä annetaan. Olet ehkä usein huolissasi minusta, ei minulla vielä ainakaan tähän mennessä mitään hätää ole ollut, sillä tämä komppania missä minä olen on aina vähän rintaman takana joten ei tämä suurimpaan tulikasteeseen joudu. Joskus ryssät vähän kyllä granaateillaan muistavat, mutta meillä on kaivetut suojat, mihin pääsemme sirpalesuojaan. Tietysti te siellä kotona joudutte käyttämään harva se päivä suojahautoja hyväksenne, onhan se hyvä, että niitä on sinne kaivettu. Mutta mielestäni on turhaa mennä kovilla pakkasilla niihin tuntikaupalla vilustuttamaan itseään. Olkaa vain kotona, sehän on tarpeeksi syrjässä muista taloista, joten luulisin, etteivät ne ryssän ryökäleet sitä pommita. Toivotaan nyt vain, että kotimme säilyisi vahingoittumattomana ja että tämä sota loppuisi edes kesäksi. Täällä muistuu mieleen aina, että: ei mikään maailmassa oo kodin vertaa, sen täällä muistaa niin monta kertaa. Lopetan tähän ja toivotan onnellisia ja rauhallisia oloja teille kaikille. Monin terveisin toivoo: Olavi

Rintamalla 5.2.1940 (Alpolle, läh. Res Olavi S. III/JR5 Esik.k.)
Paljon kiitoksia paketista. En minä tänne tarvitse mitään kenttälakanaa, enkä termospulloa. Paljon terveisiä toivoo Olavi



Rintamalla 13.2.1940 (Alpolle)
Terveisiä täältä rintamalta. Huusarin Antti sanoi, että lähetitte paketin minulle, mutta se viipyy väärässä asemapaikassa, joten en ole sitä vielä saanut. Olavi

25.02.1940
Terve Alpo,
Kiitos kirjeestäsi, jonka sain nyt lauantaina. Kävin Mäkelän O:n kanssa postissa ja sain tämän kirjeesi. Täällä on Mäkelä, Pylkkänen, Lillman, Kärkkäinen ja Kyykkä. Kaikki muuhan täällä menee hyvin, mutta tupakka täällä tekee kiusaa, lakko tulee väkisin. Olette tainneet juosta pommisuojassa vähän väliä. Onko se pommisuoja muuten lämmin. Lomalle ei ole toivoakaan ennen Juhannusta, älkää turhaa varttuko. Meillä on parhaillaan käynnissä apu mekaniikka kurssit, joten ei ole aikaa kirjoittamaan. Mutta kirjoittakaa te sieltä päin sillä ne ovat aina tervetulleita. Vai on Inkerikin sorvarina verstaalla. Olisipa hauska nähdä Inkeri lastua laskemassa. Kaikkeahan täytyy ihmisen tottua ja oppia. Käskekää Kähköstä ja Uttia kirjoittamaan tänne, on niin hauska saada tänne kirjeitä joskus. Hauskaa täällä olisi kirjoittaa mutta kun ei saada. Ehkä kahden viikon päästä voin kirjoittaa taas enemmän. Inkerille täytyy kirjoittaa myöskin nyt kun on aikaa näin lauantai-iltana. Tähän lopetan tämän töherryksen.Terveisiä kaikille tutuille. Olavi

Rintamalla 4.3.1940 (Alpolle)
Heipä taas!
Terveisiä täältä rintamalta. Täällä onkin jatkunut kiivaita taisteluja vaihtelevalla onnella jo pitkän aikaa. Parin viikon aikana on ollut niin kiire, ettei ole ollut puhettakaan kirjeen kirjoittamisesta. Kyllä ryssä on pommia kaatanut meidän leirimme päälle eri käskystä, sitä ei semmoinen usko joka ei ole kuullut millainen rytinä siinä on ollut noin 6 m:n päähän minustakin tuli eräs lentopommi, mutta ei vaan sirpalekaan osunut. Korvat kyllä olivat sen päivän aivan tukossa sen kun humisivat vaan. Eilen kävi vieläkin ihmeellisempi tapaus. Olimme eräässä kivinavetassa, meitä oli siin monta poikaa ja hevoset kuormineen, toisissa kuormissa oli vielä paljon räjähdysaineita, kun sen sisälle tuli granaatti ja muuta vahinkoa se ei tehnyt kuin, että yksi hevonen vähän haavoittui. Ajatteles, siinä olisi voinut käydä kohtalokkaamminkin, jos ne ammuskuormat olisivat räjähtäneet. Allaniltahan minä sain jo sotaväestä kirjeen, täytynee kai tänään kirjoittaa hänellekin, kun on taas paremmin aikaa. Mitäs sinä olet meinannut, kun et ole sinne mek. kouluun mennyt, hauskahan siellä varmasti olla on ja sitä paitsi kohtahan ne sinut ikäsi perusteella kumminkin määräävät johonkin sotapalvelukseen. Jos vain nuoria poikia sinne otetaan, niin mene sinä vain jo pyrkimään, vaikka tarpeenhan sinä taidat olla korjaamollakin, koska sinne ovat jo Inkerinkin laittaneet, missähän sorvissa hän siellä mahtaa olla? Kivikosken Heikki kaatui äskettäin täällä ja sanovat Rinnen Alpon jo olevan kaatuneen. Kai minä lopetan tähän. Näkemiin vain Olavi (osoite on muuttunut, katso kirjeen takaa)

Rintamalla 7.3.1940
Äiti hyvä!
Paljon kiitoksia kirjeestä. Sinä olet tietysti kovin huolissasi, kun en ole saanut sitä pakettia, jonka lähetit minulle, mutta jätetään ne huolet pois, sillä tämä sota on sotaa. Täällä täytyy hävittää ihmisten asuntoja kaikkine karjoineenkin ja omaisuuksineen. Mitä tämä nyt on pieni paketti. Se Antti jätti sen eräälle asemalle (nimeä en luonnollisesti voi mainita), kun hänellä oli säkillinen niitä kannettavana, että olisi saanut sieltä hevosella hakea. Mutta se paikka on joutunut pommituksen kohteeksi ja ne ovat siellä luultavasti tuhoutuneet, no se siitä. Aika on kulunut taas aika hyvin, ei suurempia taistelujakaan ole ollut näinä päivinä ja lentokoneita ei vielä ainakaan ole näkynyt yhtään tänään. Lopetan tähän. Näkemiin vain. Olavi


Omalla maalla 18.3.1940 (Alpolle)
Heipä vaan!
Sota se sitten on jo loppunut ja monen ihmisen hartain toivomus toteutunut. Kyllä se oli meille ilosanoma kun tykkien jyrinä taukosi ja saimme tietää että rauha on tehty. Tosin tämä rauha on Suomelle kallis mutta kyllä tämä kansa kestää, on se kestänyt ennenkin. Nyt olemme jo uuden rajan Suomen puolella ja luultavasti pian pääsemme kotia. Varmasti sielläkin on jo paljon helpompi olla kun ei tarvitse pelätä ryssän pommikoneita. Näkemiin vain. Olavi

Savitaipale 3.5.1940 (Alpolle)
Terve taas!
Lähetän tässä tämän lapun, jos satutte sitä tarvitsemaan minun tiliä nostaessanne. Muutahan tänne ei kuulukaan. Pois täältä ei taida päästä koskaan? Kirjoita nyt joskus, jos sattuisi jotain erikoista asiaa olemaan. Sano Allanille ja muille tutuille paljon terveisiä. Olavi

[JR33]

Tiedätkö, onko IIIP:n veteraaneja enää elossa, minulla ei ole yhtään valokuvaa, eikä muutakaan muistoa isäukon reissusta siellä.

[Komendantti]

Sturmmann, voisitkohan kenties vielä valaista sitä, missä joukko-osastossa & rintamalohkolla vaarisi palveli (olisiko se tuo JR 25, josta noita kuvia olet laittanut?) - se antaisi hiukan pientä lisäväriä noille kirjeiden tarinoille.

[smokeball]

Kiitos Sturmmann!
Nuo kirjeet ovat tärkeitä dokumentteja. Vaikka salassapitomääräykset ovat rajoittaneet sanottavaa, niin silti niistä välittyy sodan kokeminen ja huoli omaisten olosta niin rintamalla kuin kotirintamallakin.

[Sturmmann]

Sturmmann, voisitkohan kenties vielä valaista sitä, missä joukko-osastossa & rintamalohkolla vaarisi palveli (olisiko se tuo JR 25, josta noita kuvia olet laittanut?) - se antaisi hiukan pientä lisäväriä noille kirjeiden tarinoille.

Et tainnut lukea kovin tarkasti!

Yhden kirjeen loppuun oli laittanut: Rintamalla 5.2.1940 (Alpolle, läh. Res Olavi S. III/JR5 Esik.k.)

JR 5 taisteli mm: Valkjärvellä, Punnuksessa, Sikniemessä, Heinjoella, Laitsalmessa ja Summassa. Olivat kaiketi sodan loppuessa jossain Ihantalan-Karisalmen ja Kuparsaaren välissä, siis näin on minun käsitykseni.
Ja kaikkihan tietää että nuo ko. ts.paikat on Kannaksella.

Ps. JR 25 eli Piikki oli 4.D:n Kymenlaaksolaisten joukko-osasto vain Jatkosodassa. Talvisodan JR 25 taasen oli pohjoisen miehiä käsittävä joukko.

[Sturmmann]

Tiedätkö, onko IIIP:n veteraaneja enää elossa, minulla ei ole yhtään valokuvaa, eikä muutakaan muistoa isäukon reissusta siellä.

Ei vaariltakaan Talvisodasta kuvia tullut, mutta yhden tietosanakirjan oli ottanut jostain kartanosta ennen kuin olivat pistäneet sen palamaan.

Luulen yhden olevan Myllykoskella (97 v-ikänen) joka asuu vielä omassa rivitalo-osakkeessa. On pitännyt pyytää haastattelua, jos kiireiltä ehtisi ennen viimeistä iltahuutoa.