Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Eikös tähän suomalaisten kannalta surullisen kuuluisaan Kiestingin mottiin pidetä yhtenä pääsyyllisenä maineikasta Talvisodann, Suomussalmen ja Raarreen taistelujen voittajaa kenraaliluutnantti Hjalmar Siilasvuota.

Saksalaisten tavoitteena Kiestingin suunnalla oli Louhi, Muurmannin radan asemapaikka. Siilasvuon armeijakunta alistettiin saksalaisten komentoon. Vienan korpimaastoissa saksalaisten sotataito petti ja everstiluutnantti Jussi Turtolan JR 53 joutui etenemään kärjessä tavoitteena muurmanni.

Kun Muurmannin rata katkaistaisiin, katkeaisi myös Englannin ja Yhdysvaltain sotatarvikkeiden virta rataa pitkin Neuvostoliiton avuksi. Mannerheim ja Ryti huolestuivat tästä, koska eivät halunneet suututtaa Englantia ja Yhdysvaltoja.

Siinä oli sotilaallis-diplomaattista ristiriitaa kerrakseen. Neuvostoliiton joukot torjuivat Turtolan rykmentin hyökkäyksen vähän ennen Louhea. Syntyi kuuluisa Kiestingin motti. Oikeastaan se ei ollut motti, vaan shakkitermein patti: Siilasvuo ei päästänyt Turtolaa vetäytymään, eikä puna-armeijaa etenemään.

Pohjois-Suomen miehet kärsivät viikkotolkulla viluissaan, nälissään ja haavoissaan. Eteneminen Muurmannin rataa kohti oli niellyt miehiä, ja kun motista lähdettiin pois, oli 2800 -miehisestä rykmentistä jäljellä 800. Jussi Turtola oli jo sankarivainaja, kun päämaja ylensi hänet everstiksi 30.9.1941

Siilasvuon asema Mikkelin päämajan ja toisaalta Saksan Norjan-armeijan johdon välissä ollut kadehdittava. Huomattakoon, että Siilasvuo inhosi natsismia. Saksalaiset vaativat Muurmannin radan katkaisemista. Turtola ei taas selvitä, mitä Mannerheim ja Ryti halusivat. Ilmeisestikin suomalaisten etenemisen pysäyttämistä, eli jotakuinkin samaa, kuin neuvostoliittokin.

Siilasvuon armeijakunnan upseereista everstiluutnantti Somersalo tapatti itsensä etulinjassa, Jussi Turtola kaatui "kamikaze-tyyppiseen" hyökkäykseen ja eversti, Mannerheim-Ristin Ritari Verner Viiklaa ampui itsensä divisioonansa komentopaikalla jouluna 1941.

Eikös vielä ollut niin että tuolla "motissa" porskutteli myös nuori Päätalo?

Siilasvuon natsivastaisuus tuli esille mm. saksalaisen komentajan valituksesta, jossa hän pyysi vaikuttamaan siihen, ettei Siilasvuo kutsuisi hänen esikuntapäällikköään siaksi.

Aiheeseen sopii "Lapin divisioonan laulusta" seuraava säepari:

Jos joskus A.Hitler on lyöty maahan saa pikku laivamme uuden kurssin:suunta kotirantaan kohti Saksanmaata:on laulun aika,laulu Lapin kesästä:
Olemme rämpineet sen metsiä ja soita,olemme tappaneet,tulleet tapetuiksi.
Meitä on käsketty:taistelu ja voitto!
Mutta voitto,mikä voitto?
Saksan Lapin divisioona ei tunne sellaista.

Tunnetusti suomalainen sotahistoria on jäänyt harrastelijoiden puuhasteluksi, näin tämän päivän vinkkelistä katsottuna, eikä sieltä ole enää vuosiin tullut mitään uutta ja mielenkiintoista. (Mitä nyt Suvilahti S-32 vähän pikku vihjeitä antaa.)

Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1941 klo 2.30 aamulla Siilasvuon III armeijakunta hyökkäsi Vienan Karjalaan. Miehet purnasivat "vanhan rajan" ylitystä, mutta vain Siilasvuo tiesi tavoitteen: Vienan meren ranta. Hänen oli käskyn mukaan valloitettava puolta Suomea vastaava tuntematon alue. SS-divisioona Nordissa oli 8000 miestä ja 1750 autoa, joista kolmannes hajosi erämaassa muutamassa viikossa. Saksalaiset sotilaat eivät harvalukuisilta teiltä uskaltautuneet maastoon.

Suomalainen jalkaväkirykmentti 53, Ryhmä J, sen sijaan eteni everstiluutnantti Jussi Turtolan johdolla Kiestingin kautta kohti Muurmannin rataa ja Louhea, joka sekin jäi haaveeksi. Tappiot Suur-Suomen tekemiselle olivat raskaat. Kaatuneiden joukossa oli myös 2000 miehen kanssa mottiin jäänyt eversti Turtola. Kaikkiaan Turtolan rykmentistä kaatui tai katosi Kiestingin retkellä 900 miestä, haavoittuneita oli 2200. Siilasvuo sai tehtyjen päätöstensä ansiosta liikanimen "Jalmari Verinen."

Siilasvuon sotilaalliset lahjat kannattaisi laittaa suurennuslasin alle. Kerrotaan hänenkin "ottaneen" kunniaa mm. Susitaipaleelta Talvisodan taisteluissa. Siilasvuo oli ilmeisen vaikea perssonana, jonka kanssa oli hankalaa tulla juttuun. Lapinsodan alun oikuttelut kuvaavat myös hyvin hänen vaikeuttaan, jolloin hän viisveisasi päämajan käskyistä.

Panssarijääkäri wrote:Eikös vielä ollut niin että tuolla "motissa" porskutteli myös nuori Päätalo?

Kalle saikin siipeensä aika pahasti tuola. Liekkejä laulumailla on kirja, joka tästä kertoo.

Kiestingin suunnalla ryhmä J. etenee vanhaa reppurin tietä syvemmälle Karjalaan. Kallen sota on aluksi leppoisaa: hän huoltaa komppaniaa, käy tietöissä ja ui Karjalan kirkkaissa järvissä. Toiveet ovat korkealla, pian saavutettaisiin Kiestinki, Muurmannin rata ja sitten lopullinen tavoite, Valkeanmeren länsiranta. Varmin tae menestyksestä on aseveljien teknillinen ylivoima, sillä tietojen mukaan saksalaiset pystyvät jo valmistamaan vedestä bensiiniä.

Kiestinki vallataan 7.8.1941, mutta sitten alkaakin vihollisen vastarinta voimistua. Rivimiesten vaistot panevat vastaan, kun ryhmä J. etenee uhkarohkeasti pitkin Louhen-Kiestingin rataa. Lopputulos on se mitä monet ovat pelänneet: rykmentti joutuu mottiin.

§Alkaa olla aikaa kun kirjan luin, mutta Kallehan ei kunnolla edes rintamalle ehtinyt, kun haavoittui pahasti. Ehkä hänen onnekseen, koska se mitä minulle on hyvin jäänyt mieleen, että kirjan mukaan hänellä oli näkö ilmeisesti luokkaa ~ -6D.. eikä hänellä ollut silmälaseja.

Käytännössä hänen kuvaamallaan näöllä ihminen on kyllä todella heikoissa kantimissa lähtemään sotaan. Se olisikin mielenkiintoista oliko hänen tilanne vain sattumaa vai eikö tuohon aikaan armeija välittänyt tällaisesta. Pian sitten haavoittumisen jälkeenhän hän sai kyllä hankittua silmälasit.

Saksalaisethan sai tiettävästi prillit armeijasta ns. talon puolesta.
Mikä olis virallinen Suomalaisten totuus? Vai oliko kyse vain Kallen nuoruuden arkuudesta, koska hän oli ilmeisesti aika arka kertomaankaan siitä.

Panssarijääkäri wrote:Eikös vielä ollut niin että tuolla "motissa" porskutteli myös nuori Päätalo?

Lasien pitäminenhän oli tuohon aikaan Taivalkoskella enemmänkin semmosta herrojen hupia. Ei tavallisella pöllintekijällä ollut laseja. Kyllähän Kalle ihmetteli, kun maailma valkeni ja lasit olivat halvat hankkia, ettei tullut aikaisemmin hankittua. Muistattekos, missä lasit sitten menivät rikki?
Menee vähän ulos Kiestingistä juttu jo..