Kuka vaalii esim. JR 29:n ja ErP 21:n perinteitä???

[suppo1]

Tuli tässä mieleen kun tuo "oma" Jääkäriprikaati Sodankylässä vaalii Jääkäripataljoona 1:n ja nyttemmin myös Pohjan Prikaatin ja lappilaisen JR 11 perinteitä sekä Utin Jääkärirykmentti puolestaan ErP 4:n perinteitä, että onko olemassa jotain vaalivaa tahoa 11 divisioonalle, eli muiden yksikköjen muassa jalkaväkirykmenteille 8, 29 ja 50? Voisiko kyseeseen tulla Kokkolan sotilaspiiri, ja sittemmin Vaasan sotilaslääni tai peräti jokin olemassa oleva joukko-osasto???
Edelleen, onko joku joukko-osasdo kelpuuddanud esikuvakseen ja perindeen vaalimisen kohdeekseen Nikke Pärmin legendaarista Erillinen Padaljoona 21:sdä? Voisi sopia vankeinhoidolaidokselle esikuvaksi määräväsdä periaaddeesda "uskosda ihmisen kykyyn sidoudua muudokseen"...

Mutta oikeasti.. Onko noille em. joukoille olemassa perindeen vaalijoita?

[Eki]

Tuli tässä mieleen kun tuo "oma" Jääkäriprikaati Sodankylässä vaalii Jääkäripataljoona 1:n ja nyttemmin myös Pohjan Prikaatin ja lappilaisen JR 11 perinteitä sekä Utin Jääkärirykmentti puolestaan ErP 4:n perinteitä, että onko olemassa jotain vaalivaa tahoa 11 divisioonalle, eli muiden yksikköjen muassa jalkaväkirykmenteille 8, 29 ja 50? Voisiko kyseeseen tulla Kokkolan sotilaspiiri, ja sittemmin Vaasan sotilaslääni tai peräti jokin olemassa oleva joukko-osasto???
Edelleen, onko joku joukko-osasdo kelpuuddanud esikuvakseen ja perindeen vaalimisen kohdeekseen Nikke Pärmin legendaarista Erillinen Padaljoona 21:sdä? Voisi sopia vankeinhoidolaidokselle esikuvaksi määräväsdä periaaddeesda "uskosda ihmisen kykyyn sidoudua muudokseen"...

Mutta oikeasti.. Onko noille em. joukoille olemassa perindeen vaalijoita?

Perinteiden hoidossahan on aina runsaudenpula.

Puolustusvoimien joukot tietysti etsivät juuriaan edeltäjistään, sodan aikaista "sukulaisistaan" ja nykyiseen sijoituspaikkakuntaansa liittyvistä joukoista.

Jääkäriprikaatin tilanne tässä perinnehommassa on harvinaisen selkeä. Terijoella toiminut JP 1 on aito edeltäjä ja myös aito sodan ajan sukulainen, koska JP 1 kävi sodat läpi sellaisenaan perustamatta lisää joukkoja tai vaihtamatta nimeään. Jatkoipa vielä eloaan nimellä JP 1 monta vuotta sodan jälkeenkin. Pulmia selkeyteen tuo se, että vuosikymmenet Oulussa toimineen Pohjan Prikaatin ei haluta poistuvan näyttämöltä noin vain. Sen perinteet on lisätty JPr:n perinnereppuun. Ilman muuta halutaan myös, että JPr ymmärtää kunnioittaa jänkäjääkärien perinnettä - reppuun lisätään JR 11. Toki on selvää, että Sodankylässä pitää osata puhua myös Lapin sodasta, vaikkei tuohon sotaan osallistuneita joukkoja liene prikaatin perinnereppuun niminä ja numeroina lisättykään.

JR 8:n eli tuntemattoman sotilaan rykmentin sanotaan kuuluvan nykyään Vekaranjärvellä toimivan Karjalan Prikaatin perinteeseen. Varmaan loogista, koska JR 8 tuli sodasta ja jatkoi eloaan tällä nimellä monia vuosia vielä rauhan aikanakin. Ja siitä muodostui lopulta KarPr. No KarPr:n tunnustettu isä on Viipurin Papulassa toiminut Karjalan Kaartin Rykmentti. Lienee selvitetty, että Ylämyllyn Paloaukealla kesäkuussa 1941 perustettu JR 8 oli tuon Papulan porukan rinta- tai ainakin sivuperillinen.

On paljon joukkoja, jotka eivät perinnemielessä "kuulu kellekkään." Ei ole niiden perinnettä hoitavaa Pv:n joukkoa, ei kiltaa tai perinneyhdistystä. Mutta ainahan idetiteettiä löydetään: mikä suojeluskuntapiiri perusti, mistä tuli päällystö jne.

[Matti 1]

JR 11:sta tuli sodan jälkeen JR 1 josta -57 PohPr.
JR 12 taas on ne jänkäjääkärit.

[Eki]

JR 11:sta tuli sodan jälkeen JR 1 josta -57 PohPr.
JR 12 taas on ne jänkäjääkärit.

Kiitos, oleellinen korjaus. SINUA ymmärrän hyvin.

Sen sijaan KOKONAISUUTENA en enää ymmärrä mitään. Luin nimittäin juuri JP 1:n historiikin. Hieno selkokielinen teos alkaen Terijoelta ja päättyen Sodankylään. Arvelinkin olevani hyvässä iskussa keskustelemaan JPr:n perinteistä kuten kunnon turkulaisen kuuluu.

Tämän päivän Jääkäriprikaatin virallisella sivustolla lukee näin

"Jääkäriprikaati vaalii kaikkien jääkärijoukkojen tavoin Kuninkaallisen Preussilaisen JP 27:n, joukkoyksiköidensä ja talvisodan aikaisen Jalkaväkirykmentti 27:n, jatkosodan aikaisen 6.D:n perinteitä sekä Jalkaväkirykmenttien 11 ja 12 jänkäjääkäreiden ja Erillisosasto Savukosken (Er.OS.Sau) perinteitä."

Eli siis ainakin JPr:n tapauksessa kuvittelemani "aito" edeltäjäjoukko JP 1 ei paljoa merkkaa.

[Komendantti]

Eli siis ainakin JPr:n tapauksessa kuvittelemani "aito" edeltäjäjoukko JP 1 ei paljoa merkkaa.

JP 1:llä ei nykyään ole olemassa varsinaista perinnejoukko-osastoa, vaan perinnejoukkoyksikkö, joka on Jääkäriprikaatissa toimiva Lapin Jääkäripataljoona.

Lapin Jääkäripataljoonan perinnejoukko on Polkupyöräpataljoona 1, joka perustettiin vuonna 1921 Karjalan kannaksella Terijoella.

Talvi- ja jatkosodassa joukko taisteli Jääkäripataljoona 1:nä. Vuonna 1945 joukko siirrettiin Vaasaan ja nimettiin Pohjanmaan Jääkäripataljoonaksi vuonna 1956.

Vaasasta joukko pyöräili vuonna 1964 nykyiseen sijoituspaikkaansa Sodankylään. Nimi muutettiin Lapin Jääkäripataljoonaksi 1966.

Pataljoonan perinnepäivä on 11.3. Joutselän taistelun päivä vuodelta 1555.

Lapin Jääkäripataljoona jatkaa perinteikästä toimintaansa vuonna 1979 perustetun Jääkäriprikaatin joukkoyksikkönä.

http://www.mil.fi/maavoimat/joukot/jpr/jpr_lapjp.dsp

Edellämainitulla tavalla on muidenkin sodanaikaisten Jääkäripataljoonien 1 - 4 osalta:
JP 2 -> UudJP / Kaartin Jääkärirykmentti
JP 3 -> KymJP / Karjalan Prikaati
JP 4 -> HämPsP / Panssariprikaati

- Eli sodanaikaisten jääkärijoukkojen perinteitä vaalivat joukot löytyvät nykyisin joukko-osastoissa toimivista joukkoyksiköistä.

[Eki]

Edellämainitulla tavalla on muidenkin sodanaikaisten Jääkäripataljoonien osalta:
JP 2 - UudJP / Kaartin Jääkärirykmentti
JP 3 - KymJP / Karjalan Prikaati
JP 4 - HämPsP / Panssariprikaati

- Eli Jääkäriperinteitä vaalivat joukot löytyvät nykyisin joukko-osastoissa toimivista joukkoyksiköistä.

Kiitos!

Eli juttu on oikeastaan aika selvä. Mutta selvyyden selville saaminen vaatii salapoliisityötä.

No, nykyiset rauhan ajan joukot on parsittu kokoon erilaisista aineksista. Eivätkä prikaateihin ja rykmentteihin ahdetut entiset itsenäiset joukot tietysti anna periksi omista perinteistään. Niinpä perinteiden luettelokin on kuin haulikolla ammuttu. Siis juuri vastoin selkeän maanpuolustustiedottamisen periaatteita.

Perinneähkyä on kyllä ollut aina. Palvelin aikoinani Turun Rannikkorykmentissä. Sen perinnejoukko-osasto oli Laatokalla toiminut RT 3, talvisodassa nimellä Laatokan Meripuolustus, jatkosodassa Laatokan Rannikkoprikaati. Selvä kuin mikä.

No, TurRR:n vuosipäivä määräytyi ensimmäisen itsenäisen edeltäjän eli Turun Lohkon perustamisen mukaan ja oli 10.9. Samoilla syyskylmillä 1939 perustettiin kyllä myös Satakunnan Lohko ja Ahvenanmaan Lohko. Mutta näitä ei passannut perinneähkyn välttämiseksi juhlapuheissa eikä prosyreissa mainita. Jatkosotaan mentiin rannikkoprikaatikokoonpanossa. Näitä silloinen TRT perusti kaksi, numerot 5. ja 7. toinen Saaristomerelle, toinen Ahvenanmaalle. Pian 5. Rannikkoprikaatin esikunta siirrettiin kuitenkin Ääniselle, lounakulmalle jäi vain 7. RPr, joka muuttui pian Saaristomeren Rannikkoprikaatiksi. Yleensä perinteenä mainittiin kutenkin vain SaaRPr ähkyn välttämiseksi. Äänistä ei noteerattu monestikaan.

[Komendantti]

Eli juttu on oikeastaan aika selvä. Mutta selvyyden selville saaminen vaatii salapoliisityötä.

- Kyllä vain, etenkin jos ei ole mitenkään kovin läheistä kosketuspintaa kyseisiin joukkoihin ja niiden perinteisiin.
Maavoimien joukkojen vaalittavista perinteistä voidaan ehkä jonkinlaisena nyrkkisääntönä tiivistää vaikkapa niin, että kullekin joukko-osastolle on määritelty omat vaalittavat perinteensä, ja aivan samalla tavalla myös kyseisen joukko-osaston jokaisella joukkoyksiköllä on olemassa myös omat vastaavat perinteensä.
Ja luonnollisestikin - ettei asia tulisi aivan liian selväksi - , on tähänkin perussääntöön olemassa monia eri poikkeuksia - varsinkin jos on kyse jonkin joukko-osaston joukkoyksiköstä, joka on sulautettu tai muodostettu kahdesta eri joukkoyksiköstä, joilla on ollut omat täysin erilaiset perinteensä (Eräänä hyvänä esimerkkinä mainittakoon vaikkapa Hämeen Panssaripataljoona, joka muodostettiin vuonna 2003 yhdistämällä Panssaripataljoonan ja Hämeen Jääkäripataljoonan valitut perusyksiköt ja joukko-osaston Ps-pioneerikomppania yhdeksi täysin uudeksi joukkoyksiköksi - ja samalla myös "sulautettiin" valikoidusti kyseisten perus- ja joukkoyksiköiden perinteet keskenään. Tuon kyseisen "keitoksen" lopputulosta voikin sitten kukin silmäillä vaikkapa täältä: http://www.panssarikilta.fi/Lehti/Panss ... vu_11.html ).

[suppo1]

Itsehän en pidä amerikkalaisia jenkkejä juuri minään, mutta siellä ainakin esimerkiksi "Big Red One", "Tropic lightning", "Screaming eagles", "All American" jne. divisioonissa palvelevat tepastelevat samoissa tunnuksissa kuin esi-isänsäkin. Selväähän se, että jääräpäisesti joistain merkkilöistä tahi joukon nimestä kiinni pitäminen ei ole eikä tulekaan olla sotavoimien päätehtävä, mutta olis se jotenki niin komiaa.. Ja perinteiden kannalta mitä mainiointa...?

[Komendantti]

- - Selväähän se, että jääräpäisesti joistain merkkilöistä tahi joukon nimestä kiinni pitäminen ei ole eikä tulekaan olla sotavoimien päätehtävä, mutta olis se jotenki niin komiaa.. - -

Panssariprikaatissa palvelevat kantavat nykyään sodanaikaista Ps-divisioonan Laguksen nuolitunnusta oikeassa hihassaan.

[76253r]

Laitetaas nyt tännekkin:
Historia

Lapin Jääkäripataljoonan perinnejoukko on POLKUPYÖRÄPATALJOONA 1 , joka perustettiin vuonna 1921 Karjalan kannaksella Terijoella.

Talvi- ja jatkosodassa joukko taisteli Jääkäripataljoona 1:nä. Vuonna 1945 joukko siirrettiin Vaasaan ja nimettiin Pohjanmaan Jääkäripataljoonaksi vuonna 1956.

Vaasasta joukko pyöräili vuonna 1964 nykyiseen sijoituspaikkaansa Sodankylään. Nimi muutettiin Lapin Jääkäripataljoonaksi 1966.

Pataljoonan perinnepäivä on 11.3. Joutselän taistelun päivä vuodelta 1555.

Lapin Jääkäripataljoona jatkaa perinteikästä toimintaansa vuonna 1979 perustetun Jääkäriprikaatin joukkoyksikkönä.

[Komendantti]

Historia

Lapin Jääkäripataljoonan perinnejoukko on POLKUPYÖRÄPATALJOONA 1 , joka perustettiin vuonna 1921 Karjalan kannaksella Terijoella.

Talvi- ja jatkosodassa joukko taisteli Jääkäripataljoona 1 :nä. Vuonna 1945 joukko siirrettiin Vaasaan ja nimettiin Pohjanmaan Jääkäripataljoonaksi vuonna 1956.

Vaasasta joukko pyöräili vuonna 1964 nykyiseen sijoituspaikkaansa Sodankylään. Nimi muutettiin Lapin Jääkäripataljoonaksi 1966.

Pataljoonan perinnepäivä on 11.3. Joutselän taistelun päivä vuodelta 1555.

Lapin Jääkäripataljoona jatkaa perinteikästä toimintaansa vuonna 1979 perustetun Jääkäriprikaatin joukkoyksikkönä.

Historiaa: http://personal.inet.fi/koti/nykanen/jari/valo-pp.html

"Vuonna 1936 toukokuun 16. päivänä muutettiin polkupyöräpataljoonat jääkäripataljooniksi. PPP 1:stä tuli näin JP 1."

- Ja kuten kaikki tiedämme, tuo sama "ketju" (eli PPP # => JP # => XxxJP) koskee näin ollen kaikkia em. jääkäriperinteitä vaalivia joukkoyksikköjä.
Eli sama asia (vielä kerran) kääntäen: Jääkäripataljoona 1:n nykyinen perinnejoukkoyksikkö on Lapin Jääkäripataljoona.

[suppo1]

Historiaa http://personal.inet.fi/koti/nykanen/jari/valo-pp.html

Voisikohan tuollaisen kastetodistuksen ansaita vaikka Jeesiöjoelle nykyään

[Komendantti]

Voisikohan tuollaisen kastetodistuksen ansaita vaikka Jeesiöjoelle nykyään

Kyllä sieltä Jeesiöjoen laidalta saatava "todistus" on nykyisin tämän mallinen: http://upload.wikimedia.org/wikipedia/f ... spassi.jpg

[76253r]

Komendantti: Laitoin tuon polkupyöräpataljoonan koska siitä ei mainittu aikaisemmin keskustelussa. Onhan hyvä muistaa mikä Jp1 on ollut alunperin

[Komendantti]

Komendantti: Laitoin tuon polkupyöräpataljoonan koska siitä ei mainittu aikaisemmin keskustelussa.

No juu, selvä juttu. Asia on kyllä täälläkin ilmennyt muutamissa eri yhteyksissä, mutta eihän se kertaus pahaakaan tee.
Itse asiassa PPP 1:n - tai oikeammin alunperin "I Polkupyöräpataljoonan" - perineet kantavat vielä aavistuksen kauemmaksi: Käkisalmen läänin rykmenttiin ja sen ensimmäiseen pataljoonaan, joka jäi itsenäisenä pataljoonana ainoana elämään rykmentin hajottamisen jälkeen keväällä -21, kunnes se liitettiin saman vuoden syksynä osaksi 2. divisioonaa.