Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Kesällä 1944 katosi joltiseenkin otsikon mukaisia määriä suomenruotsalaisia ja osin ihan suomalaisiakin sotilaita Ruotsin puolelle ns. "omin lupinensa".

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla oleva Munsalan Työväenyhdistys perustettiin aikoinaan 1800-luvun lopulla Amerikasta takaisin palanneiden suomenruotsalaisten paluumuuttajien toimesta. Munsalalaisia ryhdyttiin kutsumaan "Munsalan-sosialisteiksi" heidän erilaisuutensa vuoksi. Munsalalaisten ero sosialidemokratiaan ja kommunismiin nähden oli ehdoton pasifismi. Sosialidemokraatithan hyväksyivät oman maan puolustamisen ja kommunistit taas sotimisen omaa maata vastaan. "Munsalan-sosialistit" eivät hyväksyneet kumpaakaan. Luultavasti juuri tästä syystä tuo kesän -44 karkuruus nimettiin Munsalan mukaan. Muita tuon ajan korkean karkuruuden kuntia olivat mm. Kolari Lapissa, jossa ideologisena kannustimena oli ns. korpi-kommunismi.

Nykypäivänä on vaikea ymmärtää, että 1930-luvulla käyty kielitaistelu oli suomalaisten puolelta tasa-arvoisen aseman saavuttamista ja kielivähemmistön törkeän ylimielisyyden alaslyömistä. Herra nimeltä Axel Olof Freudenthal oli nähnyt suuren vaivan levittääkseen ennakkoluulojaan, sekä myös rasistista asennettaan suomenruotsalaisen rahvaan keskuuteen. Hänen uskolliset oppilaansa levittivät 1800-luvun lopulla keksittyjä viikinki-tarinoitaan Pohjanmaan rannikon suomenruotsalaisille vahvistaakseen näiden etnosentrisyyttä, ja nostaakseen vihamielisyyttä suomenkielistä pääväestöä kohtaan.

Freudenthalilais-rkp:läisen vihankylvön seurauksena osa (huom! vain osa) suomenruotsalaisista piti Talvi- ja jatkosotia pelkästään "suomalaisten ja venäläisten sotana". Näin ollen tämä ei voinut olla vaikuttamatta karkurien poikkeuksellisen suureen määrään tämän aloittamani viestiketjun otsikon mukaisissa "ryhmittymissä" ja karkaamisherkkyyteen rintamilla. Suomen-ruotsalaisuuden synkkä puoli paljastui myös sodan jälkeen sotasyyllisyys-oikeudenkäynteihin liittyvissä lehmänkaupoissa kommunistien kanssa. Tämä näkyi myös kieltäytymisenä evakkojen asuttamisesta "pyhälle suomen-ruotsalaiselle maalle" mm. Uudellamaalla ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla.

Uumajan Prikaati ja Munsalan Soutukerho...ai hitto miten tökkäsit arkaan aiheeseen!Kädet rakoilla tuulen vieminä vai moottorilla ylitse.Joka tapauksessa ruotsiin pääsivät.

Lainaukserna tuokiokuvasta Björn,Ruotsiin soutanut:En voi ymmärtää mutta ruotsalainen upseeri sanoi:Arvatkaapa pojat mitä me täällä ajattelemme pelkureista.

Tämä on aihe joka halutaan sivuuttaa kaikilla foorumeilla.

reka65 wrote:Uumajan Prikaati ja Munsalan Soutukerho...ai hitto miten tökkäsit arkaan aiheeseen!Kädet rakoilla tuulen vieminä vai moottorilla ylitse.Joka tapauksessa ruotsiin pääsivät.

Lainaukserna tuokiokuvasta Björn,Ruotsiin soutanut:En voi ymmärtää mutta ruotsalainen upseeri sanoi:Arvatkaapa pojat mitä me täällä ajattelemme pelkureista.

Tämä on aihe joka halutaan sivuuttaa kaikilla foorumeilla.

Eikös tuosta Munsalan soutukerhosta ole ollut jo aiemmin jotain juttua täällä?

smokeball wrote:

reka65 wrote:Uumajan Prikaati ja Munsalan Soutukerho...ai hitto miten tökkäsit arkaan aiheeseen!Kädet rakoilla tuulen vieminä vai moottorilla ylitse.Joka tapauksessa ruotsiin pääsivät.

Lainaukserna tuokiokuvasta Björn,Ruotsiin soutanut:En voi ymmärtää mutta ruotsalainen upseeri sanoi:Arvatkaapa pojat mitä me täällä ajattelemme pelkureista.

Tämä on aihe joka halutaan sivuuttaa kaikilla foorumeilla.

Eikös tuosta Munsalan soutukerhosta ole ollut jo aiemmin jotain juttua täällä?

On ollut siitä vain ei ole saatu keskustelua aikaan niinkuin ei nytkään.Mihinkään muuhun kun ei saa puuttua kuin mahdollisiin suomenkielisten pakoiluihin
Siihen kyllä löytyisi keskustelijoita kun ei tarvitse pelätä fennomaaniksi nimittelyä eikä siis oma kilpi tahriintuisi.Näinhän se menee vai onko kommentointi halukkaita.Aihe on liian arka edelleen vaikka kaikki ruotsinkieliset eivät juosseetkaan.Sen verran kuitenkin ainakin veneili että aihepiiriä riittäisi myös sieltä vetten takaa lihapatojen äärestä.

Jep, kyllä reka 65 puhuu pitkälti asiaa. Olen sen itsekin huomannut, että aina kun keskustelun aihe foorumilla menee jotenkin "aralle alueelle", niin osa takuuvarmoista vakiovastaajista hukkuu aina jonnekin. Olen itse aikoinaan joutunut 22-47 vuotiaana asumaan 25-vuotta eräässä (Remunkin pitämästä) suomenruotsalaisessa kaupungissa, joten tunnen kyllä hyvinkin tarkkaan suomenruotsalaisten ajatusmaailman. Etenkin naapurikunnan Sipoolaiset on tosi omituisia...

Itse en ole mikään fennomaani, mutta haluan kyllä ottaa keskustelun alle sellaisetkin asiat, joista muut eivät tahdo julkisesti keskustella. Odottakaapas vaan, kunhan pääsen aloittamaan viestiketjun Saaren Jallun (Valfrid Jalmari) elämästä. Hänen kartanonsa on tuossa 4,5 km:n päässä, joten todellista asiatietoa paikkakunnalta löytyy 20-30 vuoden takaa, kun silminnäkijöitä oli vielä elossa.

Mutta mennäänpäs takaisin Munsalaan, ettei aihe pääse jäähtymään. Suomen armeijalla on taipumusta yrittää pimittää asioita vaikenemalla ne olemattomiksi. Kun mitään ei myönnetä, niin mitään ei tapahtunutkaan. Mutta ei ne asiat Suomen kansalaisten ajatusmaailmassa nyt ihan noin mene. Siispä toivoisinkin tähän viestiketjuun reilusti näkyviin kaikenlaisen tiedon, mitä noista "ylisoutajista" on kansan keskuudessa liikkeellä. Tuossa seuraavassa vielä hieman lisää taustatietoa Munsalalaisista.

Munsalan radikalismi on monisyinen ja epäyhtenäinen ilmiö, johon kuului sekä poliittista idealismia että vaikuttamista, joka yhdisti erilaisia poliittisia radikaaleja. Munsalan radikalismiin liittyi voimakasta pasifismia, raittiusaatetta ja kansankasvatuksen merkityksen korostamista, sekä erityisesti, Pohjanmaan oloihin poikkeuksellisen voimakkaita vasemmistolaisia näkemyksiä. Vielä 1960-luvulla Pietarsaaressa tunnettiin sanonta "Munsalassa ruohokin on punaista".

Toisena vaikuttavana tekijänä Munsalan radikalismissa olivat erilaiset herätyskristilliset suuntaukset. Pohjalainen herätyskristillisyys oli ensimmäisessä vaiheessa erityisesti pietististä, myöhemmin baptistista ja 1900-luvulle tullessa nousivat puolestaan helluntalaisuus ja muut suuntaukset. Munsalan rauhanyhdistys (Munsala fredstörening) oli yksi maan suurimmista sotia edeltäneinä vuosina. 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla vapaat suunnat tavoittelivat uskonnonvapautta ja itsenäisten seurakuntien sallimista. Tämä sai aikaan sen, että muutoin yleisesti uskontokielteinen vasemmistolaisuus ja herätyskristillisyys kietoutuivat erikoisella tavalla yhteen.

Tuo on tuntematonta asiaa mulle. Munsala on ollut tunnettu nautakarjastaan, lähinnä kai hyvistä sonneista. Kirjoititko piruuttas (Munsala fredstörening) - tarkoittaa kutakuinkin Munsalan rauhanhäirintä - pitäisi olla fredsförening

Eiköhän niitä suomenruotsalaisia sotilaskarkureita ollut Ruotsin rajavartiolaitoksen mukaan kesällä -44 sellaiset alle 1000 karkuria. Suomenruotsalaisia siviileitä sitten 3000-4000 henkeä. Maaliskuun alussa 1945 heitä sitten Ruotsin viranomaiset kehoittivat palaamaan takaisin Suomeen. Eihän tuo määrällisesti ole paljoa suomalaisiin sotilaskarkureihin verrattuna, joita oli Talvi- ja Jatkosodassa tuomittavina yli 30 000 karkuria. Ottaen huomioon suomenruotsalaisten osuuden Suomen väkimäärästä siihen aikaan, niin taitaa kuitenkin mennä karkurit aikalailla tasan molempien kansallisuuksien kesken. Jos taas lasketaan karkureiden määriä alueellisesti paikkakunnittain, niin kyllä sanonnalle "Munsalan soutukerho" löytyy ihan oikeastikin perusteita.

Haudankaivaja wrote: sanonnalle "Munsalan soutukerho" löytyy ihan oikeastikin perusteita.

Enempi taitaa olla halventavassa tarkoituksessa tehtyä uustuotantoa.
Eiköhän pysytä tässä asialinjalla.

t: Sven

Merenkurkun yli tehtiin sotien aikana ja muutenkin paljon retkiä mitä moninaisimmissa tarkoituksissa. Jopattiin tarpeellista tavaraa ja erityisesti 1944 vietiin inkeriläisiä ja muita uhanalaisiksi itsensä tuntevia ihmisiä. Stella Polaris porukkaa meni perheineen suuremmillakin aluksilla yli. Pitäisi olla viralliset tilastot nähtävänä, että voisi mitään varmempaa sanoa.

Voisi olettaa, että esimerkiksi huhut miehityksestä ovat joillakin paikkakunnilla saaneet väen liikkeelle enemmän kuin toisaalla. Niin - moniko Ruotsiin mennyt oli asevelvollinen tai reserviläinen ja moniko oli siviili. Moniko oli varsinaisesti sotilaskarkuriksi nimitettävä?