Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Olen pitkään miettinyt vuonna 1942 toteutettuja vanhimpien ikäluokkien kotiutuksia. Netistä en löytänyt kovinkaan tarkkaa tietoa, mutta ilmeisesti ainakin Rukajärvellä vuonna 1912 ja sitä vanhemmat miehet ilmeisesti koottiin ns. "joulupukkipataljoonaan" ja porukkaa kotiutettiin. Suunnitelmissahan oli juurikin koota vanhimpia ikäluokkia erillisiin pataljooniin ja kotiuttaa, tässä huomioitiin myös mahdollinen palvelukseen uudelleenkutsuminen. Kuinka laajamittaisesti vanhempien ikäluokkien kotiuttamista harjoitettiin, ja minkä ikäiset miehet pääsivät kotiin?

Suurin osa näistä kotiutetuista miehistä kutsuttiin takaisin kesällä -44, mitkä muuten olivat tuolloin vanhimmat takaisin palvelukseenkutsutut?

Samoin ohimennen voisi kysyä, mitkä olivat vanhimmat ikäluokat, jotka kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin syksyllä -39?

Onko kellään tietoa?

Ukkini näyttäisi päässeen kotiin joulukuussa 1941, muutamaa päivää vaille 31-vuotiaana. On kutsuttu kuitenkin takaisin jo heinäkuussa 1942?

Ei kai nuo aivan johdonmukaisia ole olleet nuo ikävuosien mukaan kotiutukset ?

Eräskin sukulaismies syntymävuodelta 1907 on päässyt reserviin huhtikuussa 1943 merkinällä "täysin palvelleena", mutta sitten kuitenkin tammikuussa 1944 olikin jo kutsuttu takaisin TKK 4:ään eikös tuo TKK ole juuri Täydennyskoulutuskeskus 4. Sieltä sitten kevytpatteristo 20:een noin kuukauden kuluttua.

Rokka wrote:Ei kai nuo aivan johdonmukaisia ole olleet nuo ikävuosien mukaan kotiutukset ?

Eräskin sukulaismies syntymävuodelta 1907 on päässyt reserviin huhtikuussa 1943 merkinällä "täysin palvelleena", mutta sitten kuitenkin tammikuussa 1944 olikin jo kutsuttu takaisin TKK 4:ään eikös tuo TKK ole juuri Täydennyskoulutuskeskus 4. Sieltä sitten kevytpatteristo 20:een noin kuukauden kuluttua.

TKK 4 tarkoittaa 4. Tykistön koulutuskeskusta. Ukkini sai siirron sinne 9.1.1944, missä toimi kersanttina jonkinlaisena apukouluttajana / ryhmänjohtajana. Koulutuskeskus sijaitsi Kouvolassa ja siellä perustettiin Raskas Patteristo 40 ja Kevyt Patteristo 20. Nämä kaksi patteristoa muodostivat yhdessä 20.Prikaatin tykistön. Patteristot siirtyivät Syvärille helmikuussa. Varsinaiset rintamatehtävät alkoivat toukokuun puolessavälissä. Ja sotataivalhan jatkui sitten sinne "kiisteltyyn" Viipurin puolustukseen.


Sen verran vielä näistä vanhempien ikäluokkien kotiutuksista, että nehän koskivat 1942 pääsääntöisesti jalkaväen joukkoja.

Pappani veli, näyttää komennetun TKK 4 9.1.1944 kuten ukkisi, josta sitten 15.2.1944 1./Kev.Psto 20.

Näyttä tosiaan olleen Kempin 20 pr. miehiä. Kortissa lukee Syvärinsillanpääaseman torjuntataistelut, Viipuri, Viipurin lohkon torjuntataistelut, Tolvajoki, sitten en saakkaan selvää Hy**ysyrjä ?

Ettei olisi Hylkysyrjä? Tämä paikka mainitaan isäni kantakortissa ajalla 5.8-5.9-44.

Sehän se on, Hylkysyrjä ? en ole ennen kuullutkaan, jostain motista mainittiin siellä, mutta täytyy alkaa kartoittaa

Hylkysyrjän talo sijaitsee/sijaitsi Vieksijärven itärannalla. Ilomantsin mottitaisteluiden jälkeen venäläinen Jv Div. 289 asettui puolustukseen linjalle Leppäkoski-Majaniemi-Pastojärvi-Hylkysyrjä. Linja on nykyisen rajan takana Möhköstä itäkaakkoon n 15km.

20. prikaatin veteraani Tapani Haarjärvi kertoo mm. näin:

"- - Aikanaan tuli heinäkuun puolenvälin paikkeilla tieto palata Nurmin asemalle ja äkkiä. Juna oli odottamassa ja matka vei Värtsilään, jossa pataljoonamme purettiin. Sieltä marssittiin Kokkariin, Tolvajärven maastoihin ja lähelle Ilomantsia. Ilomantsissa oli silloin suuret keskitykset. Ryssällä oli siellä kaksi divisioonaa ja suomalaiset panivat niitä mottiin. Mutta ennenkuin ehdimme sinne, oli motti jo lauennut, emmekä joutuneet kuin turhan verran olemaan siellä motin reunassa. Paikka oli nimeltään Hylkysyrjä. Se oli oikein täyspimentometsää. - -
Hylkusyrjässä oli toimintaa sen verran, että mm. väliaikainen komppanianpäällikkömme kaatui siellä. Myös muutama muu kaveri kaatui tai haavoittui. Se oli niin synkkää paikkaa, että kun olin lähettinä ja komppaniasta määrättiin ottamaan yhteyttä pataljoonaan, niin piti kulkea pitämällä tapsista kiinni ja kaksi yhdessä mennen. Toinen piti tapsista kiinni ja toinen oli turvallisuussyistä mukana. Ilman tapsia ei olisi löytänyt perille. - - "

http://www.salonseudunsotaveteraanit.fi ... tapani.htm

Kyseinen herra kertoo myös muutamia tarkkoja kuvauksia Viipurista irtautumisesta 20.6. -44, kannattaa siis lukaista koko kyseinen juttu.

Minulla on sellainen käsitys, että 1911 syntyneet ja vanhemmat on kotiutettu hyökkäysvaiheen päätteeksi. Hallussani on JR 25:n vääpelin muistio ts. vahvuusluettelo vuodelta 1944 ja tässä kirjassa on kaikki yhden komppanian miesten tiedot. Vuonna 1912 syntyneiden kohdalla lukee poikkeuksetta: astunut palvelukseen 18.6.1941, kun taas <1911 syntyneillä se vaihtelee 11.11.1942 - kesäkuu-1944 välillä. Eli nämä olivat kotiutettuina tämän välisen ajan. Teollisuus piti pitää kuitenkin tuotannossa. Varmaan koulutus, upseeriarvo ja siviiliammatin tärkeys on olleet ratkaisevia, jolloin poikkeuksia on tehty suuntaan jos toiseen.

Sturmmann wrote:Minulla on sellainen käsitys, että 1911 syntyneet ja vanhemmat on kotiutettu hyökkäysvaiheen päätteeksi.

Tuo pitää paikkansa, 1897 syntynyt isoisäni on kotiutettu 2.5.1942. Loppukahinoihin 1944 häntä ei enää kutsuttu.
Mikä muuten oli vanhin jatkosotaan kutsuttu ikäluokka? Oliko se juuri tuo 1897?

Kauko Partio wrote:Mikä muuten oli vanhin jatkosotaan kutsuttu ikäluokka? Oliko se juuri tuo 1897?

Ei, vaan 1896. Kyseinen ikäluokka sai myös lkp-kutsun, mutta se kotiutettiin jo heinäkuun 19. päivä -41.
Ikäluokat 1897-1911 kotiutettiin osittain vv. 1941-42 aikana, mutta jalkaväestä kotiutuneet ikäluokat 1909-1911 saivat jälleen kutsun takaisin palvelukseen vuoden -42 aikana.

Selasin Suomen Sota kirjoista v.-42 uudelleenjärjestelyjä, ei ollut helppoa pysyä kärryillä, mitä kaikkea tehtiin. Tutkin etupäässä 6D:n joukkoja, siellä tehtiin paljon suunnitelmia, nitä ei sitten vaan pystytty toteuttamaan kentällä.
Suunnitelma tehtiin Päämajan järjestelyosastolla jo 6.9.-41 !!
Suunnitelman mukaan palvelukseen olisi jääneet reserviläiset 1918-1919, sekä varusmiehet 1919-1922, sekä ne joilla oli asevelvollisuus kesken.
Joukkojen järjesteleminen oli sellainen sillisalaatti, ettei sen kirjoittamiseen tämä päivä riitä, esim kelirikon takia oli Rukajärven -Paatenan -Karhumäen joukot mikä missäkin, helppohan niitä on kotiuttaa sieltä soitten takaa.
Yritän vielä laittaa kirjoista valmiit kaaviot joukoista.(tai kuka kerkeää)
Sturmmanilla on varmaan enemmän tietoa, miten esim. 4D:n joukoissa sotamoraali oli koetuksella keväällä -42 kotiuttamisperusteiden takia.

Komendantti wrote:mutta jalkaväestä kotiutuneet ikäluokat 1909-1911 saivat jälleen kutsun takaisin palvelukseen vuoden -42 aikana.

Suurkiitokset tästä tiedosta, ukkini (s. 1910) kotiutettiin loppuvuodesta -41 ja kutsuttiin takaisin jo heinäkuussa -42. Mikä muuten oli syynä takaisinkutsumiseen, rintamatilannehan oli varsin rauhallinen tuohon aikaan?

TeeJii wrote:Mikä muuten oli syynä takaisinkutsumiseen, rintamatilannehan oli varsin rauhallinen tuohon aikaan?

Ilmeisesti jonkinlaista uudelleenarviointia joukkojen kotiutusten ja uudelleenjärjestelyiden johdosta; kun vanhemman pään väki oltiin vähitellen kotiutettu pääosiltaan, tarvittiinkin mitä ilmeisimmin taas lisää tätä "nuorempaa" joukkoa paikkaamaan kotiutuksissa tyhjentyneitä rivejä...
Juurikaan tämän tarkemmin tarina ei tunnu asiasta kertovan.