4.D, JR 25, Pallari + muuta dokumenttia kesä-44 vaiheet.

[Sturmmann]

Kun tuo keskustelu Pallarista ja JR 25:stä on esissä taas, niin laitan nyt tämän otsakkeen alle kaiken mahdollisen kesän-44 ajalta. Alan kokoamaan hiljakseen tähän aineistoa, jonka pitäisi tuoda valaistusta kinnostuneille.

Kertauksena: Joulukuusta 1943 kesäkuun alkuun Piikirykmentti oli koulutuksessa ja varustelutöissä Karhumäen eteläpuolella. Rykmentti Sai käskyn siirtyä Syvärille, mutta kesken siirron oli Kannaksella alkanut venäläisten suurhyökkäys 9.6.1944 Valkeasaaressa, jolloin junat käännettiin ja matka päätyikin Kannakselle. Rykmentti purkautui Kämärällä junasta, josta marrsien Summaan 16.6. Rykmentti asettui puolustukseen Kaukjärvi-Mikkeljärvi väliselle kannakselle. Mutta jo 17.6 Kaukjärven pohjoispäässä olevan sillan yli ajoi puna-armeijan panssarit rykmentin selustaan, jolloin rykmentti jäi mottiin. 4D:n komentaja Autti oli antanut Pallarille käskyn räjäyttää ns. Keibelin tai Ryysysilta. JR58:n komentaja oli luvannut räjäyttää Pallarille sillan vetäydyttäessä, kun JR58 tarvitsi siltaa huoltonsa takia. JR58 vetäytyi ja silta jäi räjäyttämättä. Nyt vihollinen pääsi ajamaan vaunuillaan Kaukjärvi-Perkjärvi tielle rykmentin ollessa tien itäpuolella. Rykmentti pääsi hajautuneena vetäytymään Talvisodan Summan linjalle, josta Venäläiset ajoivat läpi panssareillaan 19.6, koska suomalaisilla ei ollut kuin muutama panssarintorjuntatykki, mutta ei vielä kauhuja tai nyrkkejä jaettuna joukoille. Summassa tiet olivat nyt venäläisten panssarien hallussa, jolloin koko rykmentti harhaili metsiä pitkin seuraavalle ilmoitetulle tasalle, joka oli Tali. Rykmentinkomentaja Pallari itse henkilökohtaisesti Summassa oli tiellä rauhoittelemassa ja ohjeistamassa miehiään. Hän oli viisaana miehenä lähettänyt huollon ilman ylempää käskyä Karisalmelle, jonne rykmenti huolto tulisi vetäytymään. Tämä toimi pelasti huollon varmalta tuhoutumiselta. Pallari vetäytyi autollaan aina sitä mukaa kun venäläisten kärkivaunut tulivat näkyviin. Vaunut olivat yrittäneet vielä ampua Pallarin autoa, mutta turhaan. Pallari oli valvonut monta päivää yhtämittaa, kunnes hänelle tuli tilaisuus pieneen lepoon lähellä Viipuria olevassa talossa. Divisioonan komentaja Autti saapuu paikalle ja luulee Pallarin vain lepäilevän sodan keskellä. Pallari saa siirron Savonlinnan suojeluskuntapiirin komentajaksi. Katkerasti hän totesi autonkuljettajalleen: "kaikkensa antaa ja yrittää, niin tässä on tulos."

[Sturmmann]

Kuten aiemmin olen jo tuonnut esiin, niin kenraali Autti oli hyvin äkkinäinen persoona. Yksi tapaus oli, kun hän etsi tiettyä pataljoonankomentajaa, niin hän ensimmäiseltä vastaan tulleelta kapteenilta oli kysynyt, että missä tämä ko. komentaja mahtaa olla. Kapteeni vastasi ettei tiennyt herran olinpaikkaa. Autti tökkäsi kapteenia rintaan ja sanoi, että te olette nyt sen pataljoonan komentaja.

Tässä on nyt lähtökohta mistä aletaan tilannetta hahmottamaan. Tietysti on vielä tuo everstiluutnatti Frey, joka oli saapunut Roista 4.D: esikuntaan. Frey "nukahtamisellaan" aiheutti vetäytymiskäskyn ajallaan menon myöhästymisen Pallarille, jota salattiin Autilta jne. Tämän vuoksi taas Pallari joutui vastatuuleen hieman myöhemmin. JR 25:n esikunassa kapteeni Perttulaa yritettiin jopa painostaa muuttamaan saadun vetäytymiskäskyn ajankohtaa, mutta Perttula oli pysynyt kannassaan ja sanonut Freyn lakeijoille, että käsky tuli myöhässä.. (sodan jälkeen Autti oli Perttulalle myöntänyt virheensä faktojen edessä, mutta pyytänyt häntä vaikenemaan asiasta)

Alla Pallarin Summan taisteluista antama selvitys.

[Sturmmann]

Sitten seuraa Kenraalimajuri Autin näkemys Pallarista:



Huomautuksena voidaan mainita, että Autin tinkimättömyyttä voidaan pitää suurena syynä rykmentin hajaantumiseen. Olisi antanut komentajalle vapauden valita parhaat asemat alun alkaen, niin tulos ei olisi ollut noin katastrofaalinen. Pitää vielä muistaa, että jo 17.6.1944 oli jo selvää että joukot vetäytyvät VKT-linjalle ja Piikin oli määrä alun alkaen vetäytyä Karisalmen suuntaan.

Ps. Komentajan vaihdoksesta Pallari-Kuiri on myös esitetty näkemyksiä, että Autti suosi jotenkin kuiria. Tämä on näyttämättä toteen.

[Sturmmann]

(isot mustat pisteet on Poppius-, Miljoona ja SJ10-linnakkeita)
Tuohon ympyröin parit kohdat. Ylempi on paikka jossa ns. Leiritietä edenneet vihollisen kärkivaunut tuhosivat yliajamalla hevosvetoisen Piikin kolonnan 19.6.1944 samat vaunut tavoittelivat Pallarin autoa kranaateillaan. Oikealle menevä tie on ns. Lähteentie. Tuohon risteykseen jäi vihollisen vaunuja varmistamaan tuolloin. Niistä on monia kertomuksia, kuinka ne ahdistelivat hajanaisia joukkoja, jotka koittivat tielinjaa ylittää.

Alempi ympyrä merkkaa III/JR25 Krh:n tuliasemaa Poppiuksen takana, josta minulla on veteraanihaastattelu. Veteraani kertoi: Ammuimme viimeisiin saamiimme koordinaatteihin kranaatteja, kunnes huomasin katsoa vasemmalle tien suuntaan. Siinä meni ruskien vaunuja jonossa miehiä kansilla ohi. Ihmettelime kun ne eivät ampuneet meitä, sillä me vain konemaisesti laitoimme viimeisiä kranuja heittimeemme. Välimatkaa oli vajaa 100 m.
Heittimen mies jatkaa kertomustaan: Minun vastuulleni oli jätetty koko heitin, joten kranujen loputtua otin putken vastimesta olalleni ja läksimme juoksemaan taakse. Ensimmäistä ojaa ylittäessäni mietin, että perskule tämän kanssa en selviä ja niin se putki putosi sinne suo-ojaan. Harhailimme aikamme, kunnes töräsimme sattumalta III-pat. komentaja majuri Tapanaiseen. Hänellä oli karttat ja kompassit ja osasi luovia meidät ryssien lomitse. Ylittäessämme Leiritietä kohtasimme lentopommin aiheuttaman suuren kuopan ja kuopan reunalla oli kaatunut takaraivoton suomalainen. Tapanainen käänsi kaatuneen ja taittoi tuntolevyn taskuunsa. Oli Mänttäri Sippolasta tämä. Jatkoimme matkaa ruskeanuttuisia väistellen omille linjoille. Kukaan ei siitä heittimestä kysellyt mitään myöhemmin.

[Juha Tompuri]

Kiitoksia mielenkiintoisista dokumenteista.

Tietysti on vielä tuo everstiluutnatti Frey, joka oli saapunut Roista 4.D: esikuntaan. Frey "nukahtamisellaan" aiheutti vetäytymiskäskyn ajallaan menon myöhästymisen Pallarille, jota salattiin Autilta jne. Tämän vuoksi taas Pallari joutui vastatuuleen hieman myöhemmin. JR 25:n esikunassa kapteeni Perttulaa yritettiin jopa painostaa muuttamaan saadun vetäytymiskäskyn ajankohtaa, mutta Perttula oli pysynyt kannassaan ja sanonut Freyn lakeijoille, että käsky tuli myöhässä.. (sodan jälkeen Autti oli Perttulalle myöntänyt virheensä faktojen edessä, mutta pyytänyt häntä vaikenemaan asiasta)

Autin (esikunnan) virhe oli vetätymiskäskyn liian myöhäinen toimittaminen.
Jos JR 25 olisi pysynyt asemissaan (ilman omavaltaista irtautumista) olisi koko rykmentti jäänyt mottiin, ja Autin pää (Pallarin asemasta) olisi joutunut vadille.
Parin sadan (?) vangiksi joutuneen asemasta, kärsijöitä olisi voinut olla moninkertainen määrä.

Huomautuksena voidaan mainita, että Autin tinkimättömyyttä voidaan pitää suurena syynä rykmentin hajaantumiseen. Olisi antanut komentajalle vapauden valita parhaat asemat alun alkaen, niin tulos ei olisi ollut noin katastrofaalinen.

Asiaa tarkemmin tuntematta, Autti mahdollisesti määräsi Piikin paikan osana koko divisioonansa ryhmitystä.

Ps. Komentajan vaihdoksesta Pallari-Kuiri on myös esitetty näkemyksiä, että Autti suosi jotenkin kuiria. Tämä on näyttämättä toteen.

Jos ei Kuiria, niin ainakin kuria.

t: Sven

[Sturmmann]

Olen ymmärtänyt Pallarin halunneen vain katsoa maastossa edullisemmat paikat puolustukseen hieman taaempana. Autti oli räjähtänyt sanoen: että perkele, näissä taisteltiin Talvisodassa, niin näissä asemissa taistellaan nyttekin.
Pallari oli kuulemma käskystä tyrmistynyt. Pallari ymmärsi siitä tulevan suuremmat tappiot, koska asemat olivat niillä kohdin pusikoituneet ja raivaamiseen ei ollut aikaa.
Eino Ojala KK-joukkueesta kertoi, että vihollinen pääsi ihan silmille vesaikon suojissa.

[rahola]

Minulla on Ojalan kirja (v. 2000 painos) jossa on takaselän liitetaskussa sama karttapohja johon on merkitty
III/JR 25 tärkeitä pisteitä Summasta 19.6.44
- III P komentopaikka
- pataljoonan kokoontumispaikka
- PST tykki
- H-vaunuja (ilmeisesti venäläisten läpi päässeitä häiriköitä tai tuhottuja ?)
- Luukkasen pudonnut mersu (MT-hävittäjä)

Onko muilla kirjan mukana tämä sama kartta vai olenko saanut kirjan mukana
jonkun veteraaniporukan kartan Kannaksen matkalta ?

Olisiko Sturmmann kiinnostunut näistä detaljeista ?
En pääse nyt digitoimaan omaa karttaani mutta voisin tietysti piirrellä paikat Sturmannin karttaan.

[Juha Tompuri]

Asiaan liittyvä linkki
http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... it=#p37289

t: Sven

[Sturmmann]

Minä sain nipun niitä kirjoja Ojalalta, kun haastattelin häntä. Tulipa käytyä Piikin kokoontumisessakin Einon kanssa. Rauha hänen muistolleen.
Meidän piti laajentaa kirjan tekstiä koskemaan perusteellisemmin muitakin pataljooia, kuin vain kolmatta. Myös valokuvia oli ajatuksessa siihen laittaa enemmän ja ehkäpä sekin vielä voi toteutua jonain päivänä, mutta olisiko kirjan uudelle ja laajennetulle painokselle kysyntää? Onko Raholalla varhaisempi pieni kirja vai pieniä muutoksia kokenut iso kirja? En nyt saata muistaa kumpi oli 2000 vuodelta.

Itse asiassa karttaan ales piirtämäni rinkulassa sijaitsee myös koelinnake, jonka takana välittömästi tuliasema oli. Matka siintä ei ole tielle edes 100 m.

[Juha Tompuri]

Onko Raholalla varhaisempi pieni kirja vai pieniä muutoksia kokenut iso kirja? En nyt saata muistaa kumpi oli 2000 vuodelta.

Pienempi n. A5 kokoa taitaa olla vuodelta 2000 ja uudempi n. A4, vuodelta 2003.

t: Sven

[rahola]

Onko Raholalla varhaisempi pieni kirja vai pieniä muutoksia kokenut iso kirja? En nyt saata muistaa kumpi oli 2000 vuodelta.

Ilmeisesti tämä on sitten se varhaisempi pieni kirja. Viimeinen sivu (kuva) on 221. Pehmeät kannet.
Kannessa kuva Leijona-tukikohdasta yms.

Niin, se tärkein kysymys: Kuuluko kirjaan irtonainen karttaliite Summasta ?

[Tulenjohtomies]

En pääse nyt digitoimaan omaa karttaani mutta voisin tietysti piirrellä paikat Sturmannin karttaan.

http://mannerheim-line.com/summa/summa20000eng.jpg

http://mannerheim-line.com/list%20of%20sectors.htm

[Sturmmann]

Väkivaltainen tiedusteluhyökkäys Ihantalassa Männikkösuolla 17.7.1944. Tarkoituksena oli saada vankeja ja häiritä vihollista, kun samalla Salojärven yli tulleet ns. Aution talon kohdalla rannassa pesiytyneet viholliset tuhottaisiin.


Tässä peitepiirros ko. hyökkäyksestä Ihantalassa. Stukat möyhivät vihollisen asemia tykistön tukemana. Ensin.

Tappiot olivat raskaat.

Sitten kalusto menetykset.

[rahola]

Väkivaltainen tiedusteluhyökkäys Ihantalassa Männikkösuolla 17.7.1944. Tarkoituksena oli saada vankeja ja häiritä vihollista, kun samalla Salojärven yli tulleet ns. Aution talon kohdalla rannassa pesiytyneet viholliset ........
Tappiot olivat raskaat.

Kilkin kirjan mukaan JR 25 (Osasto Tapanainen) miehistötappiot olivat tuossa Männikkösuon hyökkäyksessä:
- 9 ups.
- 14 aliups.
- 29 miestä
-----------
Yht. 52 miestä

Osasto Luomala: yht. 126 miestä

Menehtyneet-tietokannan mukaan 17.7.44 JR 25 kaatuneet: 38 miestä
[Edit 29.3.2009 klo 23.20:
17.7.44 on Piikin toiseksi suurin määrä kaatuneita/päivä
Ylivoimaisesti pahin on Summa 19.6.44, 91 kaatunutta
]

[Sturmmann]

Eräs 25. lääkintäkomppaniassa palvellut lääkintäau. veteraani kertoi Männikkösuon olleen pahin paikka hänen kohdallaan. Kertoi suolle vihollisen asettaneen panssarivaunuja kaivettuihin asemiin, jolloin vaunusta näkyi vain hieman tornia. Sanoi ristitulen olleen sitä luokkaa, että ihme että selvisi pois elävänä. Hänen vieressään ko. hyökkäyksessä sekosi jokin nuori mies, joka alkoi Suomi kp:n kanssa ampumaan taivaalle. Hullulta oli vain tullut kuohaa suun täydelta, kun oli tanssinut paikallaan luotien piiskatessa maata hänen ympärillään. Lääkintäau. kertoi seuraavaa: Painoin itseäni tiiviimmin maahan ja huusin sille järkensä menettäneelle, että painuisi maahan, koska vetää tulta kovasti puoleensa. Sitten se tärähtänyt lähti juoksemaan ympäröivästä maailmasta mitään tajuamatta ja yksikään luoti tai kranaatti ei tuohon osunut.