Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Olen tutkimassa isoisäni taistelutaipaleen historiaa ja kaipaan organisaatiotietoja parista jutusta.

Löytyisikö joltakulta organisaatiopiirros tai määrävahvuussivu tms. seuraavista yksiköistä:

1) Talvisodan aikainen Konekiväärikomppania
2) Jatkosodan aikainen Jalkaväkipataljoonan Kevyt Kranaatinheitinjoukkue

Joukkue/ryhmä tasoisia esityksiä olen löytänyt kirjallisuudesta, mutta kiinnostaisi saada tietoa miehen tarkkuuteen asti. Samoin kiinnostaa kalustovahvuudet (aseet, ajoneuvot, viestivälineet jne.)

Onkohan näistä täällä ollut juttua aikaisemminkin - muistelen kaivelleeni samaa lähdeteosta (P.Huhtala: Reservinupseeri - WSOY 1940).

Ihan toivomaasi tarkkuuteen en taida tässä päästä, mutta yritetään:

kk-komppania:
- komppanianpäällikkö
- komentoryhmä:
- tj-au
- etäisyydenmittaus-au
- et.mittaaja 2
- mittaus-au
- mittausmies 4
- viesti-au
- viestimies 3
- kss-au
- kaasutiedustelumies 3
- tst-lähetti 3
- 3 kk-joukkuetta
- jj
- puolijoukkuenjohtaja 2
- tst-lähetti 2
- kk-ryhmä 4:
- ampuja
- ampumajan apulainen
- tähystäjä
- patruunankantaja
- ajoneuvo: kk-ajoneuvo
- toimitusjoukkue
- komppanian vääpeli
- kirjuri
- lääkintäryhmä:
- lääk-au
- sairaankantaja 2
- a-tarvikeryhmä:
- ase-au
- aseseppä
- patruunankantaja 24 (melkoinen määrä "muuleja!)
- ajoneuvot: 3 patruuna-ajoneuvoa
- toimitusryhmä:
- talous-au
- kuormasto- ja eläinlääk.-au
- muonittaja
- keittäjä 2
- suutari
- räätäli
- ajoneuvot: kenttäkeittiö, keittiöajoneuvo, 2- muona- ja rehuajoneuvoa, tavara-an
Kokonaisvahvuus 4 + 30 + 120, 25 hevosta, 20 ajoneuvoa ja 2 polkupyörää
Konekivääreitä olisi yllä olevan mukaan 12 kpl.

Jatkosotaa ja krh:ta varten pitää kaivaa saman tekijän "Upseeri"-kirja - palaan asiaan, jollei joku toinen ehdi ensin.

Canet wrote: - ajoneuvot: kenttäkeittiö, keittiöajoneuvo, 2- muona- ja rehuajoneuvoa, tavara-an
Kokonaisvahvuus 4 + 30 + 120, 25 hevosta, 20 ajoneuvoa ja 2 polkupyörää

Kiitokset nopeasta vastauksesta! Tiesin, että täällä jossain se tieto piilee.

Yllä olevaan osuuteesi yksi tarkennus pyyntö: "tavara-an"? Onko tavara-ajoneuvo?

Ja sitten yleisempi kysymys totemusmuodossa: ajoneuvoilla tarkoitettanaan hevoskärryjä?

Ja vielä irtohavaintona: räätäli ja suutari komppaniassa! On ajat muuttuneet - on.

Juu, ajoneuvoa sillä tarkoitin. Ja kyllähän ne pääsääntöisesti olivat hevosvetoisia kärryjä - siksi noita konejakin on noin paljon. Onhan siinä muutama ratsukin..

Tuollaista erityistä jv-pataljoonaan kuuluvaa krh-joukkuetta ei lähteistä löytynyt - mutta jv-rykmenttiin kyllä kuului krh-komppania.

Jos mennään sen verran pakkia, että aloitetaan tuosta rykmentistä:
rykmentin täysi kirjavahvuus: 100+450+2400, 500 hevosta, 400 ajoneuvoa, 130 ppyörää, 2mpyörää, 1 h-auto
Komentaja
Esikunta
- komentotsto
- adjutantti
- tied.ups
- lähettiups
- kss-upseeri
- huoltotsto
- huoltopääll
- rahastonhoit
- kuormastonpääll
- aseups
- asemestari
- lääkäri
- eläinlääkäri
- pastori
Esikuntakomppania
- komentojoukkue
- komentoryhmä
- kevyt ryhmä (pp-ryhmä 1+9 ja ratsuryhmä 1+9)
- viestijoukkue
- 3 rakennusryhmää (1+8)
- asemaryhmä (1+4)
- 2 C-asemaa (radio), 3+6
- merkinantoelin 1+3
- 2 puhelinajoneuvoa
- pioneeri- ja liikennejoukkue
- 4 ryhmää (1+8)
- 8 ajoneuvoa
- toimitusjoukkue
- 2 toimitusryhmää
- 12 ajoneuvoa
Yllä mainittujen elinten vahvuus 15+30+140, 60 hevosta, 30 ajoneuvoa, 35 ppyörää, 2 mpyörää, 1 h-auto

Jv-pataljoonia rykmenttiin kuului 3:
komentaja
esikunta
- adjutantti
- lähettiupseeri
- kss-upseeri
- lääkintäupseeri (2 kpl)
- talousupseeri
esikuntakomppania
- komentojoukkue
- komentoryhmä (kirjuriau, kirjuri, tähystäjäau, tähystäjä 3, upseerinlähetti 4
- kevyt ryhmä (rj + 7 pp-miestä, 2 viestiratsastajaa)
- kss-ryhmä (kss-au, kss-mies 7, kss-ajoneuvo)
- viestijoukkue
- 2 rakennusryhmää ( rj + 8 puh.miestä, puh.ajoneuvo)
- asemaryhmä (rj + 4 puh.miestä, puh.ajoneuvo)
- radiohenkilöstöä (rad.au + 3 rad.miestä)
- toimitusjoukkue
- jj = talousau
- lääk.ryhmä (2 lääk.au, 4 sairaankantajaa, 2 sairasajoneuvoa, 2 lääk.ajoneuvoa)
- a-tarvikeryhmä (ase- ja ampuma-au, 2 aseseppäau, aseseppä, 4 patr.ajoneuvoa, käsikr.ajoneuvo, työaseajoneuvo, 2 savutarvikeajoneuvoa)
- 1. toimitusryhmä (kuormasto- ja eläinlääk.au, huoltoau, 2 keittäjää, kenttäkiettiä, keittiöan, teltta-an, hlöan)
- 2. toimitusryhmä (kirjuriau, kengityssepäau, kirjuri, 2 kengitysseppää, suutari, satulaseppä, kanslia-an, kengityspaja-an, kengitystarvikean, rautaisannosan, 2 muona- ja rehuan, tavara-an)
Pataljoonan e:n ja k:n vahvuus 8+20+95, 45 hevosta, 30 ajoneuvoa, 15 ppyörää
Pataljoonan täysi kirjavahvuus 27+130+690, 100 hevosta, 80 ajoneuvoa, 30 ppyörää

Kiväärikomppania:
päällikkö
- komentoryhmä: (rj= tstlähau, tstläh 1+4, 1 upseerinlähetti)
- kiväärijoukkue (3):
- jj
- j-varaj
- 2 tstläh
- 2 kivääriryhmää (rj + 9 miestä, sis. vararj ja kp-mies)
- 2 pk-ryhmää (rj + 6 miestä, sis pk-mies, ampujan apulainen, 4 patr. kantajaa - yksi patr.kantaja voi olla samalla tarkka-ampuja - aseistettu t-kiv.)
- toimitusjoukkue
- jj = komp.vääp.
- lääkintäryhmä (lääk.au, lääkkorpr, 4 sairaankantajaa)
- a-tarvikeryhmä (ase-au, 2 patruuna-ajoneuvoa)
- toimitusryhmä (talousau, muonittaja, 2 keittäjää, suutari, räätäli, kenttäkeittiö, keittiöajoneuvo, selkäreppuajoneuvo, 2 muona- ja rehuajoneuvoa, tavara-ajoneuvo)
Kiväärikomppanian kirjavahvuus 5+25+160, 10 hevosta, 9 ajoneuvoa, 5 ppyörää

kk-komppania (eritelty edellisessä viestissä)

krh-komppania
- päällikkö
- komentoryhmä (kss-au, 2 ks-tiedustelumiestä, 2 tstläh)
- heitinjoukkue (2)
- jj
- tstläh
- tulenjohtue (2) (tj, suuntakehäau, 3 viestimiestä)
- krh-ryhmä (2) (rj, sivusuuntaaja, korkeussuuntaaja, apusuuntaaja, lataaja, 3 ammusmiestä, heitinajoneuvo, ammusajoneuvo
- toimitusjoukkue
- jj = komp.vääp.
- talousau, viestiau, lääk.au
- 1. toimitusryhmä (kirjuri, muonittaja, 2 keittäjää, kenttäkeittiö, muona- ja rehuajoneuvo, tavara-ajoneuvo)
- 2. toimitusryhmä (suutai, muona- ja rehuajoneuvo, tavara-ajoneuvo)
Krh-komppanian kirjavahvuus oli 3+17+65, 15 hevosta, 12 ajoneuvoa, 5 ppyörää - niin ja tietysti niit heittimiä - 2/joukkue - eli vain 4.

Rykmentin komentaja voi tuosta alistaa toisen krh-joukkueen jollekin kiväärikomppanialle..

Lähteenä tässä oli P.Huhtalan "Upseeri", WSOY 1942 - edellisen reserviupseerikirjan täydennetty laitos - sivuja yli 550. Molemmat ovat hyviä lähdekirjoja viime sotien historiasta kiinnostuneille - Huhtala on oman aikansa tietokirjalijakyky. Divaareista, huutonetistä, messuilta jne. saattaa löytyä - ei pitäisi olla kovasti kalliita.

[quote="Canet"]Onkohan näistä täällä ollut juttua aikaisemminkin - muistelen kaivelleeni samaa lähdeteosta (P.Huhtala: Reservinupseeri - WSOY 1940).

Hyvä on teos, minulla sama, on ollut opp. J. Grönroosilla, RUK47, 22,VI-40.

Kiitokset taas!

Mutta joku ei nyt täsmää, sillä Jatkosodan historia (olikohan 1 osa) kertoo jalkaväkipataljoonassa olevan vuoden 1941 organisaatiossa KvKrhJ. Lisäksi on JR:ssä se KrhK.

Tiede ja Ase nro 7 näyttää 1944 organisaatiosta saman asian.

Palaan tarkemmin töissä käytyäni ...

Olen joskus ohittanut nuo molemmat Huhtalan kirjat, hieman harrastuskohteeni ohittavina - siis tarpeettomina. Pitänee tarkentaa ajatusta ja ryhtyä toimiin. P.Huhtalan ExLibrix:llä varustettu nahkaselyssidottu versio Ryhmänjohtajasta sen sijaan "oli pakko" poimia taannoin divarista romaanien ja novellien seasta "talteen"

Voi olla, että Huhtala on joutunut käyttämään jatkosotaa edeltänyttä määrävahvuuslistaa - uudempi on saattanut olla vielä laajemman julkaisutoiminnan ulkopuolella. Uskon kyllä noitten historiakirjojesi kertomaan. Pitää vielä katso omaa kirjahyllyä, olisiko muuta "autenttista" lähdettä.

Tämä "Upseeri" on kuulunut op. Tihveräiselle kurssilla 57. "Reserviupseeri"-kirjani on leimattu "Suojeluskuntain päällystökoulu".

Epäilyksesi "peitetystä" organisaatioesittelystä Huhtalan kirjoissa on sangen uskottava selitys.

Tarkemmin Tiede ja Ase nro 7:stä luettuna (Yleisesikuntamajuri V. Koppinen: Jalkaväkirykmentin organisaatio sotakokemustemme valossa tarkasteltuna.):

- Talvisota JR (n. 3000 miestä, 500 hevosta):
- E
- EsikK
- 3 x JvP (á E, EsikK, 3 x KivK, KkK (3 x KkJ á 4 Kk)
- KrhK (3 KrhJ á 2 x 81 Krh)
- Rykmentin kolonnat

- JR:n muutokset "kesään 1941 mennessä" (-> miesvahvuus 3600)
- perustettiin TykkiK (3 x TykkiJ á 2 x 37 mm PstK, LähitorjJ)
- Rykmentissä ja pataljoonissa esikunta ja esikuntajoukkue yhdistettiin esikunnaksi
- Rykmentin ja Pataljoonien esikuntaan liitettiin Jääkärijoukkue
- KrhK muutettiin kaksijoukkueiseksi, joista toisessa 3 x 120 Krh ja toisessa 3 x 81 Krh
- rykmentin kolonnat liitettiin yhdeksi kolonnaksi
- pataljoonaan lisättiin KrhJ (3 kpl 81 Krh)
- KivK.aan lisättiin ps.lähitorjuntaryhmä (aluksi 4 x 8 mm PstKiv, myöhemmin 2 x 20 mm PstKiv)
- KkK:aan lisättiin pst.joukkue (4 x 20 mm PstKiv)

- JR 1941 - 1944
- aseistusmuutoksia: lisää konepistooleita (rykmentissä 180 -> 440 -> 600), KrhK -> 3x 120 Krh + 3x 120 Krh, lähipst.osastoille uusi aseistus, TykkiK:n aseistus parannuksia.

JvP:n KrhJ:sta selviää Tuokon Pataljoona sodassa kirjasta joukkue seuraavasti:

JJoht
Tst lähetit
3 KrhR á
- RJoht
- Tulenjohtue 1 + 3
- Puhelinmiehet 1 + 4
- HeitinR 1 + 7
- Ammusajoneuvo 0 + 1
Joukkueen vahvuus yhteensä: 1 + 12 + 50 = 63
Ratsuhevosia 2
Vetohevosia 6
Ajoneuvoja 6
Suksia 56
81 Krh 3

Joukkueen organisaatio on nykysilmin katsottuna omituinen. Jokaisessa kolmessa KrhR:ssä on heitinryhmän lisäksi tulenjohtue ja puhelinryhmä! Teoriassa se voisi tarkoittaa alistamista heittimittäin jv-komppanioille!

Olen edelleen kiinnostunut erityisesti KvKrhJ:n organisaatiosta, jollaisen riveissä isoisä kaatui alikersanttina.

Puolustusvoimien manuaali "Muutokset ja lisäykset JO I:een ja JO II2:een" vuodelta 1941 antaa jalkaväkipataljoonan kevyelle krh-joukkuelle täsmälleen saman organisaation kuin edellä mainittu, mutta kertoo enemmän yksityiskohtia.

Eli sen mukaan kevyt kranaatinjoukkue v. 1941:

- Joukkueenjohtaja
- 2 taistelulähettiä
- 3 kevyttä krh-ryhmää

Kussakin krh-ryhmässä miehet ja varusteet:
- Ryhmänjohtaja (sukset, kivääri, kenttäkirves, kiikari, nestekompassi ja tuliasemalaukku)
- Tulenjohtue 4 miestä (4 sukset, 4 kivääriä, kenttäkirves, 2 kenttälapiota, kenttähakku, käsisuuntakehä, etäisyysmittari * (yleensä 0,5 metrin), kiikari ja jv:n tuliasemalaukku)
- Puhelinmiehet 5 miestä (5 sukset, 5 kivääriä, kenttäkirves, 2 kenttälapiota, kenttähakku, vesuri ja nestekompassi)
- Heittimenjohtaja (sukset, kivääri, vesuri ja asemasuuntakehä**)
- Ykkönen (sukset, kivääri ja kenttälapio)
- Kakkonen (sukset, kivääri ja kenttälapio)
- Kolmonen (sukset, kivääri ja kenttähakku)
- Nelonen (sukset, kivääri ja kenttäkirves)
- Viitonen (sukset, kivääri ja kenttälapio)
- Kuutonen (sukset, kivääri ja kenttälapio)
- Seitikko (sukset, kivääri ja kenttäkirves)
- Ajomiehet 2 miestä (2 kivääriä)
- Ryhmäase: kevyt kranaatinheitin (yleensä 81-mm krh, myös sotasaaliiksi saatuja 82-mm heittimiä oli vastaavassa käytössä vähemmissä määrin)

* Yhdellä joukkueen kolmesta ryhmästä ei ollut etäisyysmittaria.
** Yhdellä joukkueen kolmesta ryhmästä ei ollut asemasuuntakehää.

Hevosajoneuvo oli tietysti hevonen ja olosuhteista sen vetämänä joko kärryt tai reki. Tuo Huhtalan "Upseeri" on huono opas jatkosodan organisaatioiden osalta - itselläni on siitä myös vuonna 1941 painettu 3. painos - jossa on edelleen talvisodan aikaiset organisaatiokaaviot.

KIITOS!

Selviääkö ohjesäännöstä käyttöajatusta? Tuo optiikan määrä saattaa viitata yhden itsenäisen heitinryhmän alistamismahdollisuuteen.

Jukka Purhonen wrote:KIITOS!

Selviääkö ohjesäännöstä käyttöajatusta? Tuo optiikan määrä saattaa viitata yhden itsenäisen heitinryhmän alistamismahdollisuuteen.

Sulkeisjärjestys ja harjoituksissa käytettävät liikkumis-muodot löytyvät, mutta ei mitään taktisesta käyttötavasta. Käsitykseni on kuitenkin että yksittäisiä heitinryhmiä ei oltu yleensä tarkoitettu alistettavaksi. Käyttöajatus lienee ollut muodostaa krh-joukkueelle 2 - 3 tulenjohtopaikkaa, joilta käsin tulenjohtueet johtivat joukkueen tulta. Kuten puhelinmiehien nimi vihjaa tulenjohto tapahtui kenttäpuhelimien välityksellä, joten tulenjohto-paikkoja ei voitu vaihtaa kovin kätevästi - niille kun piti aina vetää puhelinkaapelit, joita oli rajallisesti.

Aivan hyvin käyttöajatus voi olla esittämälläsi tavoin - loogista ainakin. Toisaalta ihmetyttää tulenjohtovoiman organisoiminen heittimittäin , kaippa tämäkin joskus selviää.