Hirvet

[1900]

Kuulin tuossa muutama päivä sitten eräänlaiselta historianharrastajalta, että 1600-luvulla ruotsit olisiva kieltäneet hirven, peuran ja ehkä poronkin pidon suomalaisilta..? Hän väitti että varsinkin hirven voimat ja eteneminen on huomattavasti tehokkaampaa hangessa, ja näin pojat on päässeet pakko-ottoja karkuun..? No hivenen tuossa kooklailin niin vielä 1900-l on ruotsissa ja neuvostoliitossa tutkittu tätä asiaa. Ruotsit itse ovat internetin tietojen mukaan yrittäneet kesyttää hirveä sotatoimia varten joko 1600-l tai 1700-l (riippuen lähteestä), ja vielä uudestaan 1900-l ja NL:ssä ihan sodan (ww2) kynnykselläkin oli moinen projekti... siis nämä netistä löytyneitä asioita. Onko kellään tietoa olemassa asian paikkansapitävyydestä?

[igorrock]

Se mikä taidettiin kieltää, oli hirven käyttö ratsastus- tai vetojuhtana. Syyt suunnilleen nuo mainitut.

Hirvi kesyyntyy vasana helposti, asiasta löytyy kokemusperäistä juttua suomalaisestakin kirjallisuudesta.

[Tuomas]

Muistaakseni tämä on tullut vastaan jostain Os.Pennasen historiikista, mutta venäläisten vetoporot olivat melkein kaksi kertaa suurempia kuin suomalaisten. Porot oltiin siirretty jostain Komista tai muualta Uralin seudulta Kuolaan.

Ettei siellä vain oltaisi tehty risteytyskokeita porolla ja hirvellä.

[smokeball]

Jo Kuolan alueella porot ovat suurempia kuin Suomessa. Niitä on tuotu myös meille jalostukseen. Ovat myös tummempia väriltään. Suomen peura on myös kookkaampi kuin tavallinen poro. Uralin takana taitavat porot olla vielä kookkaampia, kuten karibut Kanadassa. Toisaalta Norjan tunturipeura on hieman pienempi ja Huippuvuorten peura peräti persejalkanen.
Onhan tuossa valjastamisessakin eroja. Koltat jo ajoivat kolme, neljä poroa rinnan, joka on yleinen käytäntö Venäjän puolella aukeilla seuduilla.

[igorrock]

Koltat jo ajoivat kolme, neljä poroa rinnan, joka on yleinen käytäntö Venäjän puolella aukeilla seuduilla.

Koltat omaksuivat tuon ajotavan ja siihen käytettävän rekityypin (tunnetaan nimellä sani) Komeilta eli Samojedeilta joita muutti jossain 1800-luvun vaiheessa iso joukko Kuolan niemimaalle. Heillä oli sinne tullessaan isompikokoinen poro kuin kolttien perinteinen joten koltat, jotka harrastivat aktiivisti poronjalostusta, hankkivat heiltä siitoseläimiä ja jalostivat omastakin karjastaan entistä isokokoisempaa.