Lapin Sota

[väärtti]

Lapin Sodan aloituksesta taitaa olla 66 vuotta.Mitä mieltä,olisiko sota voitu välttää mitenkään jos Saksalaiset esim.olisi poistuneet maasta ennen määräaikaa.

[rocky86]

onhan siitä aikaa kulunut.
itse ihmettelen miksi tästä ei ole tehty yhtään kunnon dokumenttia tai elokuvaa.
ja jos elokuva tai dokumentti tehdään käsitelläänkö siinä ollenkaan valvontakomisiion painostusta jolla ajettiin suomalaiset avoimeen sotaan saksalaisten kanssa.

[Seppo Jyrkinen]

Lapin sota on kieltämättä hieman hankala asia. Se oli sotaa, mutta sitten kuitenkaan se ei sitä ollut.

Se on muuten sota, jonka Suomi kiistatta aloitti ja vieläpä sodan lakeja rikkoen. Sotatoimet tulivat ensin ja sodanjulistus vasta paljon myöhemmin. Luin aiheesta hiljakkain, mutta en enää muista, että oliko sodanjulistus "virallinen" vaiko vain hallituksen / eduskunnan toteamus. Ja peruttiinko sitä koskaan vai onko Suomi vieläkin sodassa Saksan kanssa...

Neukut vaativat, että sotaa oli käytävä, mutta samaan aikaa Suomen armeija oli saatettava rauhan kannalle. Eli hekään eivät vaatineet sotilaallista sodankäyntiä tosissaan vaan ainoastaan poliittista tointa, Suomen nöyryyttämistä. Saksalaiset puolestaan poistuivat Suomesta täsmälleen oman aikataulunsa mukaisesti eikä sodalla ollut siihen vaikutusta. Sotatoimien aloittaminenkin tapahtui hiemankuin varkain olkoonkin että siitä oli Suomelle hyötyä.

Suomalaiset olivat käyvinään sotaa ja yksittäisten taistelijoiden kohdalla se sitä olikin. Vaan kun vertaa talvi- ja jatkosotaan, niin voi sanoa, jotkut joukko-osastot kyllä kävivät sotaa, mutta Suomi, kansakuntana, ei käynyt sotaa.

Stalin janosi verta. Lapin sota ei ollut sota, vaan Stalinille annettu uhri. Se vastasi muissa Saksan puolesta taistellessa maissa toimeenpantuja omien kansalaisten teloituksia. Jos sitä ei olisi käyty, olisi puna-armeija miehittänyt maan ja seuraukset ymmärtää jokainen.

[smokeball]

Saksalaiset tekivät ensin hyökkäyksen Suursaareen.

[Seppo Jyrkinen]

Totta turiset. Suomen ja Saksan väliset sotatoimet aloitti Saksa.

Vaan ovatko ne yhtä ja samaa sotaa?

Suursaaren taistelut päättyivät samana päivänä kuin alkoivatkin eli 15. syyskuuta. Eikä niillä ollut suoraa sotilaallista kytköstä Lapin sotaan. Eikä tainnut olla poliittistakaan. Moraalinen yhteys oli: nostatti saksalaisvastaista mielialaa Suomessa. Mikäli Lapissa ei olisi lainkaan taisteltu, olisi Suursaaren yhteenotto jäänyt historiaan yksittäisenä taisteluna, ei sotana.

Itse katsoisin, että Lapin sota alkoi "oikeasti" Tornion maihinnoususta 1. lokakuuta.

[JR33]

Pohjan Prikaatin sivulla on aika hyvin kerrottu Lapin Sodan alkuvalmistelut, harmi että on jäänyt loppuosaltaan ikäänkuin kesken.

http://www.pohjanprikaatinkilta.fi/PohP ... 945%29.htm

Sodan alkamispäivästä voi olla montaa mieltä, joukot siirrettiin varsin nopeasti rauhanteon jälkeen uusille rintamille, sotaahan voi käydä myös ampumatta laukaustakaan.

Niille pohjoisen miehille, jotka olivat tehneet kolmen vuoden kierroksen Petsamon, Sallan, Kiestingin, Rukajärven, Karhumäen, Ihantalan kautta ja tulivat kotinurkille haavoittumaan ja kuolemaan entistä "pakkiparia" vastaan taistellessa Lapin Sota oli varmaan kaikkein turhin komennus.

[CampTaipale]

Muistan kun aikoinaan puhuttiin, että saksalaisten pitää maksaa Suomelle Lapin poltto. Saksalaisia raakalaisia on haukuttu epänormaaleista sodankäynti tavoista. Jokainen sotahistoriaan vähänkin perehtynyt tietää, että meidän oma armeija käytti täsmälleen samaa periaatetta, kuin saksalaiset. Paska keissi oli, mutta hoidettiin kunnialla läpi. Jokainen uhri on turha, mutta sen ajanmittakaavassa softi keissi.

[Mangrove]

Jokainen sotahistoriaan vähänkin perehtynyt tietää, että meidän oma armeija käytti täsmälleen samaa periaatetta, kuin saksalaiset.

On eri asia polttaa omaa kansallista omaisuuttaan (Karjalankannas) kuin toisen (Lappi). Siinä on vissi ero!

[kalju]

On eri asia polttaa omaa kansallista omaisuuttaan (Karjalankannas) kuin toisen (Lappi). Siinä on vissi ero!

Mikäs se ero noin niinkuin pragmaattisesti ottaen on? Omaisuus on molemmissa tapauksissa tuhkana, eikä siitä ole hyötyä niin hyökkääjälle, kuin omistajallekaan. Moraalisessa mielessä ymmärrän eron toki.

[TPTK]

On eri asia polttaa omaa kansallista omaisuuttaan (Karjalankannas) kuin toisen (Lappi). Siinä on vissi ero!

Mikäs se ero noin niinkuin pragmaattisesti ottaen on? Omaisuus on molemmissa tapauksissa tuhkana, eikä siitä ole hyötyä niin hyökkääjälle, kuin omistajallekaan. Moraalisessa mielessä ymmärrän eron toki.

Omaa omaisuuttaan saa jokainen hävittää (nykyään huomioiden tuhannet asetukset ja säädökset), mutta toisen omaisuuden hävittäminen on de-jure tuhotyö.

[Seppo Jyrkinen]

Jos saksalaisilta sopii vaatia korvauksia suomalaisten siviilien omaisuuden hävittämisestä, niin kaiketi saksalaiset voivat sitten vaatia briteiltä korvausta Hampurista ja Dresdenistä ja Kölnistä ja ja ja... Huomionarvoista myös on, että se oli Britannia kun julisti sodan Saksalle. - No joo.

Poltetun maan taktiikka on raakaa, mutta sota on sotaa. Lapin olosuhteissa, talven lähestyessä, myös asutuksen hävittäminen oli sotilaallisesti erittäin perusteltua. Suomalaissiviileitähän saksalaiset eivät vainonneet, vaan auttoivat heitä Ruotsiin.

Itse asiassa liikenneyhteyksien hävittämisestä hyötyivät molemmat osapuolet. Se näet hidasti todella merkittävästi suomalaisten etenemistä ja vähensi siten verenvuodatusta. Kun silta oli poikki, niin suomalaisten panssarit olivat taatusti jumissa eivätkä neukut voineet muuta kuin todeta, että noin on.

Itse asiassa hieman ihmettelen panssareiden lähettämistä Pohjois-Suomeen, jossa maasto-olosuhteet eivät niiden käyttöä suosineet. Puuttomalla tunturialueella pitkälle kantava tykki oli toki kätevä, mutta kun maanteitä oli vain nimeksi. En ole aivan varma, mutta jatkosodan alkaessa Rovaniemeltä Norjaan taisi olla vain yksi tieura joka erkani Petsamon tiestä. Vuoden 1944 tilannetta en tiedä, mutta ei niitä montaa ole ollut. Ja valtaosa Pohjois-Suomea oli metsää ilman panssareille kelvollisia aukeita tai etenemisuria.

Ei tarvitse paljoa antaa siimaa mielikuvitukselle kun tulee mieleen ajatus, että Suomen sotilasjohto käytti panssareita juuri siksi, että ne hidastaisivat etenemistä.

[Mangrove]

Suomalaissiviileitähän saksalaiset eivät vainonneet, vaan auttoivat heitä Ruotsiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tornion_va ... nttivangit
"Siinä saksalaiset ilmoittivat, että elleivät suomalaisjoukot perääntyisi Röyttään ja vapauttaisi kaikkia vankejaan seuraavan päivän keskipäivään mennessä, ammuttaisiin saksalaisten käsissä olevat panttivangit ja Kemin Karihaaran tehtaat varastoineen poltettaisiin".

[Psjääkäri]

Miten se korvauskiista Lapintuhoista menikään. Muistini mukaan vuonna -56 maisemissa sovitiin Suomen ja Länsi-Saksan kanssa tämä Lapintuho asia. Se oli jotakuinkin samaa luokaa rahaa, mtä Suomi oli velkaa aseista, mitä se Saksalta osti. Suomi soti pitkälle velaksi Jatkosodan ajan. Erikoista oli myös, ettei NL hoksannut vaatia näitä "saksansaataviaan" koskaan Suomelta. Kaiken muun Saksalaisomaisuuden ne veivätkin, yksityisomaisuutta myöden.

[JR33]

Itse katsoisin, että Lapin sota alkoi "oikeasti" Tornion maihinnoususta 1. lokakuuta.

Tässä vielä tarkennuksena siihen sodan aloituspäivän pohdintaan.

http://www.kirjastovirma.net/muistomerkit/pudasjarvi/02

Lisäksi vielä Lapin Sodasta käytävään muminaan ja vähättelyyn toisarvoisesta sodasta toivoisin hieman kunnioitusta sotaan osallistuneita kohtaan.
Tällä areenalla on muitakin, kuin allekirjoittanut, joiden sukulaisia oli mukana.
Tai kortto iskee pahan silmän epäilijöihin.

[Seppo Jyrkinen]

Suomalaissiviileitähän saksalaiset eivät vainonneet, vaan auttoivat heitä Ruotsiin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Tornion_va ... nttivangit
"Siinä saksalaiset ilmoittivat, että elleivät suomalaisjoukot perääntyisi Röyttään ja vapauttaisi kaikkia vankejaan seuraavan päivän keskipäivään mennessä, ammuttaisiin saksalaisten käsissä olevat panttivangit ja Kemin Karihaaran tehtaat varastoineen poltettaisiin".

Vaan ainuttakaan ei tapettu. Lapin sodan aikana suomalaisiin siviileihin suhtauduttiin asiallisesti vielä sotatoimien alettuakin tuota Rendulicin määräämää panttivankiselkkausta lukuun ottamatta.

Yksittäisiä väkivallantekoja sen sijaan varmasti tapahtui, kuten tapahtui jo jatkosodan aikana. Talvella 1943-44 oli suomalaisten ja saksalaisten välillä satakunta raportoitua yhteenottoa joissa menehtyi 5 suomalaista ja yksi saksalainen.

Suomalaiset ja saksalaiset olivat tehneet salaisen sopimuksen sodan välttämiseksi. Sen mukaisesti saksalaiset ja suomalaiset kulkivat samassa aikataulussa kohti pohjoista, mitä neukut eivät sulattaneet. Syyskuun lopussa oli muutamia aseellisia yhteenottoja, mutta sodaksi se eskaloitui vasta Tornion maihinnousun myötä.

Veteraanien kunnioitus ja sodan luonteen käsittely on syytä pitää erillään.