Taskupistoolit, pistoolit ja revolv. Talvi- ja Jatkosodassa.

[Haudankaivaja]

Olisin halukas kuulemaan tarinoita siitä, että minkä merkkisiä taskupistooleita, pistooleita ja revolvereita on ollut miehillä mukanaan Talvi- ja Jatkosodassa. Varmaan oli miehet ottaneet mukaansa jopa 6,35mm. pistooleitakin.

Kyllähän minäkin olen kuullut jonkin verran sellaisia tarinoita, että miehet on nukkuneet korsussa 6,35mm. pistooli valmiiksi viritettynä ja varmistettuna rukkasen sisällä. Tämä sen vuoksi, että jos vihollinen onnistuu pääsemään korsun ovelle, niin nukkumasta yllätetty sotilas voi ampua suoraan rukkasen läpi kohti vihollista.

Siis kertokaa tarinoita ja myös kaikki erikoisimmatkin pistooli- ja revolverimerkit kiinnostaa, mitkä on olleet sotatoimialueella mukana.

[jylhä]

Talon rengin lähtiessä sotaan antoi isäntä saksalaisen Jäger merkkisen, 7,65 kaliberisen pistoolin rengille turvaksi. Renki ja Jäger palasi sodasta ajallaan ehjinä, rengistä on aika jättänyt, mutta Jäger on tallessa.

[H-D]

Kyllähän noita back uppeja oli sota-aikanakin varmaan useimmat ennen sotia valmistetut mutkat on toimittaneet tuota virkaa.

[1st Sergeant]

Appiukon isällä oli ainakin koko Jatkosodan, ehkäpä jo talvikahinassakin, mukanaan 6,35 Suhl Haenel Schmeisser. Vanhasta rakuunasta kun aikanaan aika jätti ja palvelukodista hänen tavaransa haimme, niin kirstusta, missä oli muutakin sota-ajan tavaraa, löytyi ko. pistooli ja tottakai patruunat lippaassa. Oli sanonut joskus hoitajillekin, että jos ryssä tai joku muu pentele tulee, niin hänellä ainakin on kättä pidempää... Olivat kai ajatelleet tarkoittavan kävelykeppiä? Nyt on tuokin ase varmassa tallessa minulla.

Omalla taatavainaallani oli sota-aikana, ensin rintamalla ja sittemmin oman SK-piirin alaisena heti kohta jatkosodan alettua, mukanaan (ilmeisesti?) Vapaussodan aikana saamaansa/ottamansa "joku pieni kirkas revolveri" ja jossain vaiheessa ihan vyöaseena myös Nagant. Taata, vanha vapaussoturi, ei Jatkosotaan enää kelvannut, kun oli jo pikkuisen henkilaita, raskaan työn kuluttama ja jo aika iäkäskin mies sotatoimiin, syntynyt 1896, eli oli jo liki viidenkymmenen. Mutta vanhin tyttärensä ja vanhin poikansa olivat mukana Jatkosodassa, toinen rintamalottana koko ajan ja toinen 17-18-vuotiaana poikasena viimeisen vuoden. Kummatkin heti sodan jälkeen kuolivat rintamalla saamiinsa tauteihin. Punatauti (ihan sitten monessakin merkityksessä!) ja keuhkotauti olivat kuolinsyyt.

Onkohan muuten selvitetty, että paljonko sodan jälkeen, vaikkapa juuri ensimmäisten parin kolmen vuoden aikana kuoli rintamalla olleita tauteihin ja vammoihin? Näitä ei kuitenkaan ole laskettu ymmärtääkseni koskaan sodan uhreihin? (Tästä voisi vaikka oman topikinkin tehdä...?)

Yksi rintamalla mukana ollut ja viholliselta besorkattu ase myös löytyy kaapista, nimittäin vuoden 1912 Nagant koteloineen. Tämän aseen liikkeistä on säilynyt tarinakin mukana. Ase on tullut minulle perikunnalta ja vainaja oli ollut polioinvalidi ja sotavaltiolle kelpaamaton raakki. Oli sitten työskennellyt Jatkosodan ajan Helsinkiläisessä tupakkakaupassa ja sillä nagaanilla oli joku jermu vaihtanut itselleen kartongin Saimaata tai Työmiestä.

[smokeball]

Isä-vainaalla oli isänsä FN 10 matkassa. Se toimii edelleen luotettavasti
Beretan m 33/34 6,35 saattoi olla myös, mutta en ole siitä varma - tuskin kahta pientä pyssyä on tarvinnut. beretta oli vaarillani joskus mukana, kun olivat Blickin kanssa liikkeellä, ehkä asekätkennän aikaan. "Oli rouninki hatun alla" sano äijä ja taputteli kriminahkaista karvalakkiaan. Eipä ukko niistä mitään kertonut...

[HL/A]

Minulla on isävainaan 1940 hankkima 7,65 Trust. Osti sen kun välirauhan aikana kuljetti Osuuskaupan rahoja Rovaniemen ja Petsamon väliä. Jatkosodan alkupuolella oli siviilitehtävissä Äänislinnassa ja ase oli sielläkin mukana.

[jaska]

Taatavainaalla oli sodissa mukanaan Mauserin m10 ja ase tuli kotiin kantajansa mukana.Eräällä jo aikaa edesmenneellä sukulaismiehellä oli Mauserin C96.n,joka oli uudestaan piiputettu ja kaliberi oli muutettu 9mm.si.Kuinkahan paljon tuotakin tehtiin?

[1st Sergeant]

Lainaan itse itseäni:

Mutta vanhin tyttärensä ja vanhin poikansa olivat mukana Jatkosodassa, toinen rintamalottana koko ajan ja toinen 17-18-vuotiaana poikasena viimeisen vuoden. Kummatkin heti sodan jälkeen kuolivat rintamalla saamiinsa tauteihin. Punatauti (ihan sitten monessakin merkityksessä!) ja keuhkotauti olivat kuolinsyyt.

Onkohan muuten selvitetty, että paljonko sodan jälkeen, vaikkapa juuri ensimmäisten parin kolmen vuoden aikana kuoli rintamalla olleita tauteihin ja vammoihin? Näitä ei kuitenkaan ole laskettu ymmärtääkseni koskaan sodan uhreihin? (Tästä voisi vaikka oman topikinkin tehdä...?)

Ja nythän se sitten viimein ilmaantui: http://www.pkymasehist.fi/phpBB2/viewto ... =11&t=8155