Ilves, menisi varmaan hyväkuntoisena n100-300 väliin, riippuen ostajan tarpeesta. Outo rihlakko voi jo maksaakin, kun selviää kuka teki ja mikä kunto.
Tikkakoski (H-45?) max 100.
Bellumi 200-350 , pieni sarjanro ei merkkaa oikeastaan mitään tuossa pistoolissa.
Bellumissa taitais olla Nagantin kotelo, mutta sekin muutettu
Keräilyaseitako?
Re: Keräilyaseitako?
Si vis pacem, parabellum...
Re: Keräilyaseitako?
Kaikki on, jotain joku kuitenkin kerää. ongelma on löytää ostaja,ja kerääjä kuka ostaa,ja jos molemmat on kauppaan osapuilleen tyytyväisiä nii kaikki on OK. Ilman kusetuksia kummaltakaan kaupan osapuoleltaKeräilyaseitako?
Re: Keräilyaseitako?
Joko sukulaismies on luopunut aseista?
Tässä joitakin hajatietoja liittyen Valmet Leijona haulikkoon:
1.5.1946 VKT nimestä luovuttiin ja käyttöön otettiin VMT (Valtion Metallitehtaat Tourulan tehdas)
Ensimmäinen Valmet Leijona valmistettiin 1948 sn: 1001
sn. 1001-noin 2000
Aseen rungossa vasemmalla puolella on leijonan pää ja sen alla VMT ja taas tämän alla Helsinki, Suomi teksti.
VMT teksti esiintyy vuoteen 1951 asti, jolloin nimi vaihtui Valmetiksi (1.1.1951).
sn. noin 2000-noin 5000
Aseen rungossa esiintyvä teksti ja kuva (Leijonan pää ja Valmet Helsinki, Suomi) ovat vielä vain vasemmalla puolella runkoa.
sn. noin 5000-noin 22000
Aseen runkoon molemmille puolille tuli leijonan pää sekä teksti Valmet. Tekstistä Helsinki, Suomi luovuttiin.
Valmet Leijonien valmistus lopetettiin kun mallin 212 valmistus aloitettiin 1967/68 sarjanumerosta 22001.
Leijonaa on valmistettu:
- kahdessa kaliperissa 12/70 ja 16/70
- koivuisella ja pähkinäpuisella tukilla, poskipakalla tai ilman
- 68 tai 70 cm piipuilla
- 1 tai 2 liipasimella
sekä monella pienemmällä yksityiskohdalla toisistaan eroavalla tavalla.
Helsinki, Suomi teksti ei liity mitenkään vuode 1952 kisoihin. Teksti on haulikossa kuin pääkonttori löytyy Helsingistä.
Leijonia valmistettiin noin 22000 kappaletta, sisältäen rihlakot ja tuplaluodikot.
Tässä joitakin hajatietoja liittyen Valmet Leijona haulikkoon:
1.5.1946 VKT nimestä luovuttiin ja käyttöön otettiin VMT (Valtion Metallitehtaat Tourulan tehdas)
Ensimmäinen Valmet Leijona valmistettiin 1948 sn: 1001
sn. 1001-noin 2000
Aseen rungossa vasemmalla puolella on leijonan pää ja sen alla VMT ja taas tämän alla Helsinki, Suomi teksti.
VMT teksti esiintyy vuoteen 1951 asti, jolloin nimi vaihtui Valmetiksi (1.1.1951).
sn. noin 2000-noin 5000
Aseen rungossa esiintyvä teksti ja kuva (Leijonan pää ja Valmet Helsinki, Suomi) ovat vielä vain vasemmalla puolella runkoa.
sn. noin 5000-noin 22000
Aseen runkoon molemmille puolille tuli leijonan pää sekä teksti Valmet. Tekstistä Helsinki, Suomi luovuttiin.
Valmet Leijonien valmistus lopetettiin kun mallin 212 valmistus aloitettiin 1967/68 sarjanumerosta 22001.
Leijonaa on valmistettu:
- kahdessa kaliperissa 12/70 ja 16/70
- koivuisella ja pähkinäpuisella tukilla, poskipakalla tai ilman
- 68 tai 70 cm piipuilla
- 1 tai 2 liipasimella
sekä monella pienemmällä yksityiskohdalla toisistaan eroavalla tavalla.
Helsinki, Suomi teksti ei liity mitenkään vuode 1952 kisoihin. Teksti on haulikossa kuin pääkonttori löytyy Helsingistä.
Leijonia valmistettiin noin 22000 kappaletta, sisältäen rihlakot ja tuplaluodikot.
Re: Keräilyaseitako?
Pahoittelen pientä viivästystä...tässä tarinaa ja parempia kuvia.
Ja se Barella olikin sitten drillinki loppujen lopuksi. "H. BARELLA GEWEHRFABRIK BERLIN SUHL" sanoo leima piipun päällä.
Kivääripiippu on leimojen perusteella 7.8x57 Mauser. Haulikonpiiput kai 16?.
Takatähtäin muuten kääntyy veikeästi ylös/alas varmistimen ohjaamana. En tiedä oliko yleistä, ei vaan ole itselleni tullut moista keksintöä ennen vastaan.
Aseella ei ole ammuttu laukaustakaan muutamaankymmeneen vuoteen, ja ennen sitäkin erittäin, erittäin vähän. Piiput ovat kuin uudet ja öljytty. Historiasta on varmistunut sen verran että ase todellakin tuli saksasta liikelahjana eräälle suurelle suomalaiselle kauppahuoneelle.
Leimoja löytyy seuraavasti:
- Iskupohjasta, ts kivääripiipun iskuripiikkireiän yläpuolelta ja haulikon iskuripiikkireikien välistä "K.&F." Sama leima on monoblokissa.
Nämä kaikki ovat ikäänkuin kivääripiipun patruunapesän ylimenon kohdilla, eli monoblokin alapuolella.
- "7.8mm" ja heti sen alapuolella "57" (7.8x57?)
- Erillinen "U"
- Erillinen "W"
- Erillinen "B"
- "N" jonka päällä kruunu
- "15gr"
- (sarjanumero?) 175X, ja tämän perässä se sama "K.&F."
- "S.t.m.G."
- Kaunokirjoituksella, ei stanssatun vaan (tehdas)kaiverretun näköisesti kirjaimet "R Y"
Siinä tais tulla enimmät.
Tuolla kaikki drillinkikuvat isolla resoluutiolla:
http://img37.imageshack.us/g/21012011386.jpg/
Tässä yksi maistiainen:
Ja sitten vielä Sauer & Sohn -haulikon kuvia. Tästä ei tainnut olla puhetta avausviestissä:
http://img222.imageshack.us/g/22012011396.jpg/
Kunto hyvä, piiput kuin uudet. Ei ammuttu tälläkään kymmeniin vuosiin. Nykyisen omistajan toimesta ei laukaustakaan kuten ei drillingilläkään.
Ja pari kuvaa vielä pistoolista. Lähinnä siksi että asia kiinnostaa yleisesti. Mitähän leimat kertovat?
http://img13.imageshack.us/g/22012011399.jpg/
Ja se Barella olikin sitten drillinki loppujen lopuksi. "H. BARELLA GEWEHRFABRIK BERLIN SUHL" sanoo leima piipun päällä.
Kivääripiippu on leimojen perusteella 7.8x57 Mauser. Haulikonpiiput kai 16?.
Takatähtäin muuten kääntyy veikeästi ylös/alas varmistimen ohjaamana. En tiedä oliko yleistä, ei vaan ole itselleni tullut moista keksintöä ennen vastaan.
Aseella ei ole ammuttu laukaustakaan muutamaankymmeneen vuoteen, ja ennen sitäkin erittäin, erittäin vähän. Piiput ovat kuin uudet ja öljytty. Historiasta on varmistunut sen verran että ase todellakin tuli saksasta liikelahjana eräälle suurelle suomalaiselle kauppahuoneelle.
Leimoja löytyy seuraavasti:
- Iskupohjasta, ts kivääripiipun iskuripiikkireiän yläpuolelta ja haulikon iskuripiikkireikien välistä "K.&F." Sama leima on monoblokissa.
Nämä kaikki ovat ikäänkuin kivääripiipun patruunapesän ylimenon kohdilla, eli monoblokin alapuolella.
- "7.8mm" ja heti sen alapuolella "57" (7.8x57?)
- Erillinen "U"
- Erillinen "W"
- Erillinen "B"
- "N" jonka päällä kruunu
- "15gr"
- (sarjanumero?) 175X, ja tämän perässä se sama "K.&F."
- "S.t.m.G."
- Kaunokirjoituksella, ei stanssatun vaan (tehdas)kaiverretun näköisesti kirjaimet "R Y"
Siinä tais tulla enimmät.
Tuolla kaikki drillinkikuvat isolla resoluutiolla:
http://img37.imageshack.us/g/21012011386.jpg/
Tässä yksi maistiainen:
Ja sitten vielä Sauer & Sohn -haulikon kuvia. Tästä ei tainnut olla puhetta avausviestissä:
http://img222.imageshack.us/g/22012011396.jpg/
Kunto hyvä, piiput kuin uudet. Ei ammuttu tälläkään kymmeniin vuosiin. Nykyisen omistajan toimesta ei laukaustakaan kuten ei drillingilläkään.
Ja pari kuvaa vielä pistoolista. Lähinnä siksi että asia kiinnostaa yleisesti. Mitähän leimat kertovat?
http://img13.imageshack.us/g/22012011399.jpg/
Re: Keräilyaseitako?
Molemmat, sekä drillinki että haulikko ovat vanhoja ja erittäin hienoja käyttöaseita. Drillingin luotikaliiberi näyttää nykyisillä merkinnöillä ilmoitettuna olevan 8x57 IR, jossa luoti siis tämä pienempi 8 mm (.318"), isompi nykyaikainen (jolle merkintä olisi 8x57 IRS) on .323". Eli tarkkana noiden luotien kanssa !
Haulipiiput tosiaan luultavasti ovat 16 cal. mutta hylsyn pituus saattaa olla joko 65 tai 70 mm, tämä selviää asesepän toimesta. Mainitsemasi nouseva takatähtäin on muuten itseasiassa hyvin yleinen saksalaisissa ja itävaltalaisissa drillingeissä.
Drillingin leimoista sen verran että näkyy olevan ne tavallisimmat tarkastusleimat, myös savuttomalle ruudille. Kirjainyhdistelmä "S.t.m.G" tarkoittaa että aseen luotipiippu on testattu tietynpainoisilla teräsvaippaluodeilla kuten tuolloin oli tapana (Stahlmantel Geschosse)
Heinrich Barella oli aikoinaan tunnettu ja arvostettu aseseppä, arvonimeltään hovi-sellainen. Yritystä jatkoivat myös hänen jälkeläisensä mutta jossain vaiheessa liike keskittyi pelkästään myyntityöhön ts. oma valmistus loppui.
Molemmat aseet näyttäisi olavan valmistettu joskus I ja II Maailmansotien välissä, veikkaus on että joskus 20-luvun puolella. Oikein hoidettuna ja huollettuna molemmat ovat edelleen mitä mainioimpia käyttöaseita, patruunoita voi joutua hiukkasen hakemaan mutta luoti-sellaisia pitäisi ainakin Sellier & bellotin valmistaa.
Haulipiiput tosiaan luultavasti ovat 16 cal. mutta hylsyn pituus saattaa olla joko 65 tai 70 mm, tämä selviää asesepän toimesta. Mainitsemasi nouseva takatähtäin on muuten itseasiassa hyvin yleinen saksalaisissa ja itävaltalaisissa drillingeissä.
Drillingin leimoista sen verran että näkyy olevan ne tavallisimmat tarkastusleimat, myös savuttomalle ruudille. Kirjainyhdistelmä "S.t.m.G" tarkoittaa että aseen luotipiippu on testattu tietynpainoisilla teräsvaippaluodeilla kuten tuolloin oli tapana (Stahlmantel Geschosse)
Heinrich Barella oli aikoinaan tunnettu ja arvostettu aseseppä, arvonimeltään hovi-sellainen. Yritystä jatkoivat myös hänen jälkeläisensä mutta jossain vaiheessa liike keskittyi pelkästään myyntityöhön ts. oma valmistus loppui.
Molemmat aseet näyttäisi olavan valmistettu joskus I ja II Maailmansotien välissä, veikkaus on että joskus 20-luvun puolella. Oikein hoidettuna ja huollettuna molemmat ovat edelleen mitä mainioimpia käyttöaseita, patruunoita voi joutua hiukkasen hakemaan mutta luoti-sellaisia pitäisi ainakin Sellier & bellotin valmistaa.
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
Re: Keräilyaseitako?
Ookoo. kiitokset kommenteista.igorrock wrote:Molemmat, sekä drillinki että haulikko ovat vanhoja ja erittäin hienoja käyttöaseita.
Molemmat aseet näyttäisi olavan valmistettu joskus I ja II Maailmansotien välissä, veikkaus on että joskus 20-luvun puolella. Oikein hoidettuna ja huollettuna molemmat ovat edelleen mitä mainioimpia käyttöaseita, patruunoita voi joutua hiukkasen hakemaan mutta luoti-sellaisia pitäisi ainakin Sellier & bellotin valmistaa.
Varmasti toimivia vehkeitä ovat- mutta kuten avausviestissä kuvailin, omistaja haluaisi nyt myydä nämä pitkään omistamansa aseet pois.
Tivaamani arviot hinnoista eivät missään nimessä tähtää siihen että niistä saisi "vedätettyä" viimeisenkin euron irti, vaan siihen että syntyisi kohtuullinen käsitys niiden käyvästä arvosta. Ettei tarvis sitten jälkeenpäin harmitella että "kyllä sitä olikin tyhmä kun dumppas ne noin halvalla".
Re: Keräilyaseitako?
Haulikon arvo muutamia satasia, ehkä 3-4, kyseessä kuitenkin "vain" tavallinen saksalainen boxlock-haulikko, vaikkakin erittäin siisti sellainen.
Drillingin arvo mielestäni jossain kahdentuhannen euron paikkeilla. Tämä lähinnä syystä siitä että aseessa ei ole minkäänlaisia kiikarinjalkoja ja aseen kaliiberit, kuten jo sanottua, hieman hankalia.
Mutta loppujenlopuksi, "kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti !"
Drillingin arvo mielestäni jossain kahdentuhannen euron paikkeilla. Tämä lähinnä syystä siitä että aseessa ei ole minkäänlaisia kiikarinjalkoja ja aseen kaliiberit, kuten jo sanottua, hieman hankalia.
Mutta loppujenlopuksi, "kahden kauppa ja kolmannen korvapuusti !"
"Aina on yritettävä
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"
metsästää ja kalastaa
riiustaa ja pillustaa
kyllä jokin onnistaa.
Mut jos ei mikään onnista,
on miehellä huono tuuri"