Pelkkä lääkintälaukkuhan ei vielä tee taistelijasta lääkintämiestä - vaan se punaisen ristin (tai vast.) hihatunnus.Wittmann wrote:Noita ei yleensä muisteta varusveijarille valitettavasti kertoa. Lääkintälaukku on vaan lisäharmina tetsatessa.
Ruottissa näyttäs lääkintämiehillä olevan rynsesterit käytössä.Komendantti wrote:...Älähän myöskään unohda, että lääkintämiehen yksi henkilökohtainen perustyöväline lääk.mies-laukun lisäksi on kirves...!smokeball wrote:Tuumaili vain, että kait se on sitä varten, että voi säälittävät ja mahdottomat tapaukset armahtaa.
Pistooli tai muu lääkintämiehelle osoitettu ase on tarkoitettu itsepuolustuksen lisäksi ainoastaan potilaan puolustamista varten. Periaatteessa juuri muuta asetta lääkintämies ei tarvitsisikaan, koska lääkintämies ei saa osallistua taistelussa sellaiseen tehtävään, jossa hän joutuisi käyttämään asettaan jossain tilanteessa muuhun kuin itsensä tai potilaidensa puolustamiseen. Lääkintämiehelle ei myöskään kuulu esim. vartiointitehtävät tai tväl-huoltoon liittyvät toimenkuvat.
Varuskunnissahan silti näkyy harjoituksissa, kuinka "varusmies-lämärit" kulkevat aina harjoitusjoukon mukana ja osallistuvat usein niiden kanssa täysin samoihin tehtäviin, kuin taistelevat joukot. Näinhän ei todellisuudessa kuitenkaan koskaan olisi.
Sisseillä ja tiedustelijoilla asiat voidaan sitten hoitaa hiukan toisin: s-partion jäsenistä jollekin on voitu antaa lisänä lääkintäkoulutus, jolloin tämä ei ole varsinainen lääkintämies, joka käyttäisi lääkintämiehen tunnusta. Sissien varsinainen lääkintämies (/ -miehet) löytyy sitten joukkueen tasolta, eikä tämä osallistu sissien mukaisiin taistelutoimiin.
Niin, rauhan aikana kaikilla varusmiehillä on henkilökohtaisena aseena rynnäkkökivääri.smokeball wrote:Ruottissa näyttäs lääkintämiehillä olevan rynsesterit käytössä.
http://www.nsd.se/nyheter/boden/artikel ... Id=4136784
Noin se periaatteessa juuri menee, eri asia sitten kuinka käytännössä...Canet wrote:- - ymmärsin niin, että sotilaslääkinnän ja siviilipuolella mm. väestönsuojelun tiettyjen osien aseistaminen on "laillista", kunhan tosiaankin kyse on itsepuolustuksesta (kattaa avuttomien puolesta suoritettavan "lähimmäisen puolustamisen" ja yleisestä järjestyksen pidosta. Pistoolin lisäksi aseena voisi olla myös ns. pitkä ase, MUTTA erityisen miehistön (ampujan lisäksi lataaja, ampujan apulainen jne.) vaativat aseet ovat kiellettyjä.
Kyllä. Sotilaspappien organisaationmukainen "sotilaallinen" päätehtävä on toimia KEK:n (kaatuneiden evak.keskus) johtajina, eli suorassa ja läheisessä yhteistyössä lääkintähuollon kanssa.Canet wrote:Sotapapit taitavat olla jossain mielessä lääkintähenkilöstöön verrattavia - vai ovatko - kuka tietäisi?
Kuinka moni on kuullut sanan KEK varusmies aikana???Komendantti wrote:Noin se periaatteessa juuri menee, eri asia sitten kuinka käytännössä...Canet wrote:- - ymmärsin niin, että sotilaslääkinnän ja siviilipuolella mm. väestönsuojelun tiettyjen osien aseistaminen on "laillista", kunhan tosiaankin kyse on itsepuolustuksesta (kattaa avuttomien puolesta suoritettavan "lähimmäisen puolustamisen" ja yleisestä järjestyksen pidosta. Pistoolin lisäksi aseena voisi olla myös ns. pitkä ase, MUTTA erityisen miehistön (ampujan lisäksi lataaja, ampujan apulainen jne.) vaativat aseet ovat kiellettyjä.
Kyllä. Sotilaspappien organisaationmukainen "sotilaallinen" päätehtävä on toimia KEK:n (kaatuneiden evak.keskus) johtajina, eli suorassa ja läheisessä yhteistyössä lääkintähuollon kanssa.Canet wrote:Sotapapit taitavat olla jossain mielessä lääkintähenkilöstöön verrattavia - vai ovatko - kuka tietäisi?
Arvelen, että tuo kyseinen kirjainydistelmä kertoo jotain pääasiassa vain lääkintähenkilöstölle, huoltopuolen aliupseereille & upseereille ja varusmiespapeille ja -diakoneille.Wittmann wrote:Kuinka moni on kuullut sanan KEK varusmies aikana???
Muistelin vaan omia varusveijari aikoja ja en ole ihan varma, että mainittiinko kekkiä pahimmin varusmiehille??? Noo myöhemmin asia kyllä tuli asiin monissa yhteyksissä.
