Laki ja järjestys olla pitää, mutta näin ruohonjuuritason hallintoalamaisena pistää ajattelemaan, että mitenköhän omissa maailmoissaan leijuvat, pykäliään kynäilevät euvosto-utopistit ovat ajatelleet tämänkinleon wrote: Esityksen mukaan aseenosia saa jatkossa myydä vain yritykset ei yksityiset.Ja silloinkin vain korttimaksulla,ei käteisellä.
Tvälläri wrote:Kauttarantain saatu vastaus nimettömän virkamiehen/päättäjän lausunnosta (virkamiehen nimi jätetty pois) "
"Jos komission ehdotus automaattiaseiden (ERVA) kieltämisestä menee läpi ja tulee osaksi Suomen ampuma-aselainsäädäntöä niin,
haltuun otettavien lupien aseiden määrä (ERVA-aseita) on 4057 kpl,
joita on 465 keräilijällä.
Yli 10 kpl ERVA aseita on 119 keräilijällä.
9-4 kpl ERVA -aseita on 141 keräilijällä.
Lisäksi ERVA-aseita on vanhoilla LH:n luvilla, mutta niiden lukumäärää ei tähän ole kerätty.
Yhteenvetona totean, että suuria ERVA-asekokoelmia näyttäisi olevan noin neljäsosalla koko keräilijäkunnasta, jos rajaksi asetetaan 10 kpl ERVA-aseita. Kun verrataan ERVA-aseiden määrää koko keräilijäkunnan hallussa olevien aseiden määrään, joka on 77 838 kpl ja ERVA-aseiden kokonaismäärään 4057 kpl, niin voitaneen todeta, että ERVA -aseiden kieltäminen ainakaan laajassa kuvassa ei vaikuttane Suomen asekeräilyyn merkittävästi."
Eli kiitti v***sti
Ryhmäkanne kuulostaa hyvältä mutta tuomitsiko EU tuomioistuin Eu:n päätöksen ? Tuskin... Suomen oikeusasteet ei varmasti lähde taistoon JOS tuo EU:n päätös astuu voimaan...hope wrote:Onko foorumilla ketään juridiikan asiantuntijaa. Voiko mahdollisesta direktiivipäätöksestä valittaa esim: hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja EU-tuomioistuimeen. Voidaanko direktiivin tuoma aseiden poiskeräystä viivyttää näillä valituksilla.. Mitähän kyseinen valitusrumba mahd. maksaisi ja olisikohan ns. ryhmäkantella suurempi vaikutus....
Siinä meidän kokoomuspatriootti. Nyt kannattais viimeistään ko puoluetta kannattavien laittaa palautetta. Koska, jos laittomasti eurooppaan tulleet jantterit listii porukkaa Salakuljetetuilla täysillä sarjapeleillä, ja mitä ite olen kaivellut niin laittomat aseet ja salakuljetetut ovat niitä millä rikolliset huseeraa, miten sinisin silmin voi Kataisen edustaja yhtäkkiä lausua "asedirektiivin toimialaan liittyvät asiat ovat osoittautuneet ongelmiksi". Yhtäkkiä? Kun realiteetti on se että viimesen kymmenen vuoden aikana Euroopan terrori-iskuissa menehtyneitä on yhteensä vähemmän mitä suomessa kuolee jengiä kännipuukkohippasten jälkiseuraamuksina.Terrorismi ja aseet
13.12.2015 03:00
Pariisiin traagiset terrori-iskut viime kuussa muuttivat käsitystä Euroopan turvallisuudesta. Vaikka erilaisia terroritekoja on ollut aiemminkin, oli iskujen laajuus ja järjestelmällisyys aivan uudenlaista. Vaikka turvallisuus oli jo Euroopan unionin ja komission agendalla aiemminkin, saivat nämä tapahtumat sen nousemaan ykkösteemaksi.
Terrorismiin ilmiönä sekä terroritekojen estämiseen ja torjumiseen on pureuduttava monella tasolla, eri toimenpiteillä. Nuorten radikalisoitumiseen ja sen syihin on puututtava. EU:n tiedusteluyhteistyötä on kehitettävä. Ja EU:n voitava myös toimia aktiivisesti ja itsenäisesti riskien tunnistamiseksi ja minimoimiseksi. Lisäksi olemassa olevia välineitä, kuten lainsäädännön tarkentamista, on käytettävä parhaalla mahdollisella tavalla. Yksi toimenpidekokonaisuus liittyy aseisiin. Tähän kuuluu laittomien aseiden salakuljetuksen ja myynnin vastainen toimintaohjelma sekä luvanvaraisten aseiden saatavuuden tiukentaminen unionitasolla, ja niiden parempi rekisteröinti.
Osana toimenpidekokonaisuutta Pariisin terrori-iskut saivat myös kiirehtimään EU:n asedirektiivin uudistamista. Tämä on puhututtanut myös Suomessa. EU:n asedirektiivi on vuodelta 1991 ja sitä on täydennetty kerran vuonna 2008. Asedirektiivin uudistus oli joka tapauksessa jo käynnissä, ja valmisteluiltaan viime vaiheissa, Pariisin iskujen tapahtuessa. Sen uudistamisesta oli päätetty tänä vuonna tapahtuneiden Charlie Hebdon terrori-iskun ja epäonnistuneen Bryssel-Pariisi-junaterrori-iskun myötä.
Vapaa liikkuvuus tuo myös varjopuolensa. Ihmisten mukana myös aseet liikkuvat vapaasti rajojen yli. Löysimmän EU-maan standardeista tulee siten todellisuudessa minimi koko EU:n alueelle. Vaikka terrori-iskuissa suurimmat ongelmat liittyvätkin laittomasti salakuljetettuihin ja myytyihin aseisiin, niin myös asedirektiivin toimialaan liittyvät asiat ovat osoittautuneet ongelmiksi. Näitä ovat esimerkiksi mahdollisuudet palauttaa deaktivoituja aseita toimintakykyisiksi, tiettyjen puoliautomaattiaseiden aseiden muuttaminen helposti automaattisiksi, aseiden ja niiden osien melko vapaa myynti internetissä sekä aseiden myyntiin ja keräilyyn liittyvät vaihtelevat käytännöt eri jäsenmaissa.
Juuri Pariisin iskua edeltävillä viikolla komissio oli antanut asetusesityksen tuliaseiden deaktivoinnin uusista yhteisistä standardeista. Samalla oli päätetty, että itse asedirektiivin luonnos laitetaan vaikutusten arviointiprosessiin. Tuossa prosessissa olisi lähikuukausina tarkasteltu yksityiskohtaisesti, mitä vaikutuksia suunnitelluilla muutoksilla olisi ollut. Tässä prosessissa olisi myös jäsenmaiden erityispiirteet sekä vaikutukset niihin voitu ottaa paremmin huomioon.
Terroriteot muuttivat kuitenkin monet suunnitelmat niin komissiossa kuin jäsenmaissakin.
Direktiivin muutos koskettaa useita asioita. Suurin osa niistä on jäänyt suomalaisessa keskustelussa huomioimatta. Syitä tähän lienevät että suurinta osa muutoksista pidetään erittäinkin kannatettavina tai ne eivät tuo suurta muutosta Suomen melko tiukkiin aselupakäytäntöihin. Suomessahan aseluvan saanti, aseiden haltuun saanti ja niiden säilytys on aseiden suhteellisen suuresta määrästä huolimatta tiukasti ja tarkasti säädeltyä. Kotimaisten ampumatragedioiden takia Suomen lupakäytäntöjä kiristettiin jo mittavasti. Siksi direktiivin lupakäytäntöjen kiristämisestä Suomea koskettaa lähinnä aselupien muuttaminen säännöllisesti uusittavaksi.
Esitys myös yhtenäistää ja tehostaa aseisiin tehtäviä tunnistemerkintöjä niiden alkuperän ja omistajan tunnistamiseksi. Samoin se velvoittaa: jäsenmaat ja viranomaiset tietojenvaihtoon esimerkiksi hylätyistä aselupahakemuksista, yhdistämään kansalliset rekisterit eurooppalaisella tasolla, sekä asekauppiaita toimittamaan omat tietonsa rekisteriin. Jatkossa jokaisen aseiden myyjän tai välittäjän tulee olla lisensoitu ja hyväksytty toimija. Vain tällaiset toimijat saavat jatkossa myydä aseita, niiden osia tai ammuksia internetin välityksellä.
Yksi väite suomalaisessa keskustelussa oli, että kaikki puoliautomaattiset aseet oltaisiin kieltämässä. Ei olla. Uudet rajoitukset koskevat vain automaattiaseita muistuttavia tai sellaiseksi helposti muutettavia puoliautomaattiaseita.
On myös väitetty, että ”EU haluaa kieltää vapaaehtoisen reserviläistoiminnan Suomessa”. Ei halua. Suomalainen reserviläistoiminta ei ole ollut minkäänlainen motiivi direktiivimuutokselle. On myös peloteltu, että ”metsästys harrastuksena olisi uhattuna direktiivin myötä”. Ei ole. Muutos ei koske millään tavalla valtaosaa tavallisista suomalaisista metsästysaseista.
Totta on, että komission direktiiviesitys ei ota nopeutetusta antoaikataulustaan johtuen huomioon eri jäsenmaiden tai erityisryhmien piirteitä ja huolia. Ja on totta, että tällaisenaan direktiivi hankaloittaisi vapaaehtoista reserviläistoimintaa. Sarjatuliaseita muistuttavien ja sellaiseksi kohtalaisen helposti muutettavien puoliautomaattikiväärien omistaminen kiellettäisiin yksityishenkilöiltä. Kotona säilytettäväksi reserviläisaseet ovat pääosin tällaisia. Jatkossa resrviläisammunnat pitäisi siten järjestää puolustusvoimien myötävaikutuksella.
Kyseessä on vasta komission direktiiviesitys. Nyt onkin Suomen hallituksen sekä asiasta huolestuneiden europarlamentaarikkojen aika vaikuttaa EU:n lainsäädäntöelimissä: neuvostossa ja parlamentissa. On esitettävä perustellut rajaukset ja poikkeukset direktiiviesitykseen ja saatava niille tarpeellinen tuki ja ymmärrys.
Reserviläistoiminnan lisäksi myös asekeräilijöillä on ollut huoli mahdollisuudesta ylläpitää kulttuurihistoriallista ja teknistä tutkimusta ja harrastusta heidän tullessa mukaan direktiivin soveltamisalaan.
Kirjoittaja on Euroopan komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen kabinettipäällikkö.
Juho Romakkaniemi
