"Romuille" varasto

[tommy8267]

Karkaa tämä "romun" paljous käsistä niin ajattelin tehdä pihamaalle lisärakennuksen (hirsisen). Onko kokemuksia että mistä saa edullisimmin valmiita paketteja kotiin toimitettuna. hakusessa on joku ikkunaton n.4x4 metriä hirsinen aitta yms. Www.taloon.com sivulla ainakin näyttäisi olevan aikalähelle sitä mitä etsin.. Käytetty (vanha aitta/mökki) kehikkokin kelpaisi.

[HL/A]

Itse olen jo pitkään etsinyt sopivaa hirsikehikkoa tai purkuhirsiä joista saisin tehtyä laavun, mutta ainakin täällä etelässä ovat vanhat hirret kalliimpia kuin uudet.
Harkitsen että pitäisikö pistää metsästä mäntyjä nurin, kuoria ja pyytää joku tekijä veistämään ne valmiiksi, itsellä kun ei kirveen käyttö oikein suju.

[jckcollector]

Ei omakohtaista kokemusta, mutta ei kait ihan pöllömpiä:

http://www.ultimatemarket.com/Published ... roups=1526

[TAK85]

Ei siinä hirsikehikon tekemisessä ole kirveelle juurkaan käyttöä. Moottorisahalla, vuoluraudalla ja puukairalla se sujuu. Hirsirakentamisen oppikirjasta minäkin sen opettelin ja nyt pystyssä on isohko mökki, savusauna ja neljä latoa.

[TPTK]

Kuin tilauksesta:

yle uutiset Kotimaa 6.5.2013 klo 11:15
Hirsirakentamisen ikiaikaiset tavat käyttöön
Hirsirakentamisen perinnettä elvytetään Suomen ja Ruotsin välillä. Merenkurkun yli tapahtuvalla koulutusyhteistyöllä opettaja ja oppilaat tulevat eri maista. Kurssien tarkoituksena on tekemällä ymmärtää, kuinka aiemmat sukupolvet tekivät kestäviä rakennuksia.


Hirsityökurssilaiset Reijo Kallio ja Jyrki Hellén tarkistavat hirsikehikon nurkkien salvauksia.
Mies käyttää puista apuvälinettä hirrenveistossa.
Miehet rakentavat vajan hirsikehikkoa puutyökurssilla Stundarsissa.
Vaasalainen Reijo Kallio salvaa puolipyöreällä kirveellä hirttä hirsityökurssilla Stundarsissa.
Miehet tiivistävät hirttä paikalleen hirsikehikkoon.

Mistä on kyse?

Ulkoilmamuseo Stundarsissa elvytetään vanhoja hirsiveistotaitoja. Suomen ja Ruotsin välisellä koulutusyhteistyöllä kunnioitetaan hirsirakentamisen vanhoja taitajia.
Ilman tekemiseen pohjautuvaa koulutusta vanhat työtavat jäävät unholaan.
Vanhat hirrentyöstötavat kiinnostavat niin ammattilaisia, harrastajia kuin tutkijoitakin.

Hirsirakentamisessa nurkkien teko, eli salvaus on kinkkinen vaihe. Se on millintarkkaa työtä, koska rakennuksen sisällä ei saisi vetää.

- Teemme nyt monimutkaista, ruotsalaistyylistä salvosta ja se vaatii paljon työtunteja. Salvos on harvinainen Suomessa. Olemme saaneet vain neljä hirttä päivässä valmiiksi eli seinää nousee noin 20 cm päivässä. Työ on siis tosi hidasta, kertoo hymyillen vaasalainen Reijo Kallio. Hän on yksi yli kymmenestä kurssilaisesta, jotka osallistuvat Mustasaaressa ulkoilmamuseo Stundarsin hirsityökurssille. Hirsikursseja pidetään harvoin, niinpä kurssille pyrkijöitä oli huomattavasti enemmän, kuin voitiin hyväksyä.

Millintarkkaa työtä kirveellä

- Kun työtä tehdään kirveellä, kuten ennen tehtiin, niin pitää olla hyvä ystävä kirveen kanssa. Jos tarkoitus on veistää hirrestä milli pois, niin silloin jo yhden senttimetrin lipsahdus on liikaa, muistuttaa mustasaarelainen, taidehistoriaa opiskeleva Anne-Lie Haglund.

- Tässä näkee käytännössä, miten kuuluu tehdä oikeaoppisesti. Jos yrittäisin opiskella samaa kirjoista tai videoilta, en oppisi näin hyvin, tunnustaa turkulainen Jyrki Hellén. Hän otti töistä lomaa, jotta saisi tuntumaa veistämiseen ja vahvistusta omaan nikkarointiin.

- Näillä opeilla voisin tehdä pienen saunarakennuksen tai vaihtaa vanhan rakennuksen hirsikertoja uusiin, summaa Jyrki Hellén.

Nikkarointi kehittää ajattelua

- Aiemmin rakennushirret veistettiin jo metsässä, heti kun puut oli kaadettu. Silloin hirret viimeisteltiin kirveellä. Yleensä kirveessä oli isohko puolipyöreä terä. Sen vuoksi vanhoissa taloissa hirren pinnat muistuttavat aaltoja, kertoo Anne-Lie Haglund.

- Kun kuulin, että esi-isäni ovat olleet kirkonrakentajia, niin tämä työ alkoi viehättää. Olen rakentanut aikaisemmin puuveneitä. Käsityöthän kehittävät ihmisen ajattelua, korostaa Reijo Kallio. Kurssilta saadut taidot taitavat käydä pian toteen.

-Jostain kumman syystä sain hirsikasan pihaan ja sinne on tulossa jotain. En uskalla vielä sanoa mitä, vinkkaa Kallio.

[TAK85]

Kovin tuntuu olevan pinnallinen tuo tietämys. Tarkoittaakohan tuo puolipyöreä isohko kirves piilukirvestä. Sillähän se aaltomainen kuvio saadaan aikaan. Mutta ei sillä kyllä salvosta tehdä.
Minullakin on vanha piilukirves. Piiluamisen taito taitaa olla aika vaikeasti hankittavissa.

Vanhat tietäjät kertoivat että kun piiluaja tuli taloon, jokka oli kehikko salvostettu pyöreästä puusta, niin hän veisti hirrestä koko seinän pituisia katkeamattomia lastuja.

[igorrock]

Perinteisissä hirsitöissä käytettiin useammanmallista kirvestä. Jos vain oli mahdollista, veistettiin hirret molemmilta sivuilta kantikkaiksi jo maassa. Tässä yhteydessä irtoava lastu olisi kokomittaisena hyvin pitkä koska puusta ikäänkuin halkaistaan siivu kyljestä pois mutta tätä työvaihetta helpottamaan käytettiin yleensä joko kiiloja taikka lastun katkaisevia poikittaissahauksia. Tässä työssä on joskus käytetty myös sellaisia kirveitä joiden terä on veistettäessä puuta vasten olevalta syrjältään ilman teroitusviistettä. Yleisemmin kuitenkin molemmin puolin teroitettua jossa terä hyvin leveä ja teroituspinnaltaan lähes suora. (kuva alla)


Seinän "maaluaminen" ts. se työ jolla saatiin siihen se hieno aaltokuvio, tehtiin joko ennen kehikon kasaamista tai sitten vasta pystyssä. Tähän työhön käytettiin taasen omanmallistaan kirvestä jota "tavallinen kansa" kutsuu piiluksi.Tässä työssä veistettävä lastu on lyhyt ja käytettävän kirveen varsi mutkalla ulospäin että veistäjän käsi mahtuu työskenneltäessä varren ja seinän väliin. Tässä mallissa varsi saattaa myös olla irroitettavissa että veiston kätisyyttä voidaan tarvittaessa vaihtaa. (kuva alla)




Kolmas käytettävä kirvestyyppi tunnetaan nimellä "telso". Sen terä on varteen nähden poikittain ja malliltaan kaareva. Tällä veistetään hirren pituussuuntaan tuleva "varaus" eli tila hirsien väliin laitettavalle eristeelle. Sama työkalu on hyvä myös veistettäessä pyöröhirteen ns. "ämmännurkka" -salvosta.


Kirveen käyttö on niinkuin monet muutkin taidot; sen oppii vain opettelemalla ts. veistoa harjoittelemalla. Eikä taito sittenkään tule ihan helposti; allekirjoittanut aloitti tavallisen kirveen käytön runsaat 40v. sitten jo kuuden vuoden vanhana (alussa isäukolta salaa mutta hyvin pian luvan kanssa) mutta siltikään en lähtisi pelkällä kirveellä itselleni hirsitaloa veistämään. Olen yhden talven ollut pystyttämässä honkahirsikehikkoa; sen porukan pääasiallinen työkalu oli kyllä moottorisaha mutta kokeneet miehet hallitsivat työkaluaan sen verran tarkoin ja varmoin ottein että kirvestä ei kertakaikkiaan tarvittu, työn jälki oli muutenkin erittäin siistiä ja tarkkaa.

[smokeball]

Jos moottorisaha pysyy kynsissä, niin sillä kyllä aika nopeasti jonkunlaisen kotuksen koirankaulalla tekee. hirrestä riippuu paljon, kuinka työlästä teko on. joskus pitäny väsätä semmoisista 'sokertopista' laavuntapasta...

[TAK85]

Eipä ole tuollaista "telso" kirvestä tullut missään vastaan. Ei niissä hirsirakentamisen kirjoissakaan jotka omistan tai olen lukenut. Lienee jossain päin paikallinen erikoisuus. Sinänsä varmaan kätevä.

On kyllä kertynyt noita vanhanajan hirsityökaluja jo jonkin verran. Piirtimiä, petkelettä, justeereita, piilukirvestä puuporia ja jopa semmoinen alta/päältäsahaajien lankkusaha.

[VZ-59]

Uittokalustolla on noita kourukirveitä myynnissä tälläkin hetkellä(kuvaston sivut 157, 158).

[igorrock]

Eipä ole tuollaista "telso" kirvestä tullut missään vastaan. Ei niissä hirsirakentamisen kirjoissakaan jotka omistan tai olen lukenut. Lienee jossain päin paikallinen erikoisuus. Sinänsä varmaan kätevä

Telsoa käyttää nykyisin aika harva veistäjä koska pituussuuntaiset varaukset tehdään yleensä moottorisahalla, pohja laipan kärjellä pyöristäen.

Asiasta kiinnostuneitten kannattaa tutustua kirjaan Risto Vuolle-Apiala: Hirsityöt. On aika kattava selvitys hirsitöistä ja siihen liittyvistä asioista. Kirjassa on runsaasti hyvää kuvallista aineistoa.

[TAK85]

Tässä vielä parempi

Hakalin, Pekka: Hirsirakentaminen. Rakentajain Kustannus Oy, 1984. ISBN 951-676-228-X.

Parempi siksi TAK 85:n mielestä siksi että siinä on kuvia TAK85:n salvostamista seinistäkin.

[JR33]

Jumankauta mikä on arenan taso hirsirakentamisessa...
Jos romuille tarviit tilaa, niin osta kymmenen merikonttia.

Suomen sotien tarvikkeille mitään ultimateshittiä...
Myyt tarpeettomat poijes ja tilaa Aihkitalolta.

btw rva on yhtä ulkona käytännön hirsitöistä kuin on pk, olen ollut molempien luennoilla...

[igorrock]

btw rva on yhtä ulkona käytännön hirsitöistä kuin on pk, olen ollut molempien luennoilla...

Voi olla, tosin harvempi arkkitehti itse veisto- ja kasaustöitä tekeekään, riittää että tietää miten homma pitäisi tehdä oikein. Toki on myös eroa "hirsitöillä" ja hirsitöillä. Molempia näkyy tehtävän ja valitettavasti tuo ensimmäinen vaihtoehto on se yleisempi (ja myös nopeampi). Usein varaukset tehdään ja sovitetaan huonosti ja saadaan samalla aikaan huono eristys. Toinen usein näkyvä moka on ettei kehikon laskeutumista huomioida tarpeeksi.....

[tommy8267]

Jumankauta mikä on arenan taso hirsirakentamisessa...
Jos romuille tarviit tilaa, niin osta kymmenen merikonttia.

Suomen sotien tarvikkeille mitään ultimateshittiä...
Myyt tarpeettomat poijes ja tilaa Aihkitalolta.

btw rva on yhtä ulkona käytännön hirsitöistä kuin on pk, olen ollut molempien luennoilla...

Minäkin olen sen sukupolven kavereita ettei ole tarvinnut/joutunut hirsitöitä tekemään niin hyvässä hengessä kyselen "vanhemmilta ja viissaammilta" neuvoja...Tuskin monikaan palstalaisista hallitsee hirsirakentamista?

Ja merikonttia EN osta. Kaverilla semmoinen ja on muuten pikkuisen kostea/kylmä/ruma pihamaan koriste.