Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Oman aselajin vehkeitä Apilaksen seuraaja, Legioona ja Nato muun-muassa käyttää näitä AT4 Saab tehtaan valmistama (SWE) http://en.wikipedia.org/wiki/AT4

http://www.youtube.com/watch?v=Lm0azEG0CPY
http://www.youtube.com/watch?v=tkE-cCJ- ... re=related

LRAC ranskalainen vanhempi kuin Apilas http://www.wammt.org/collections/weapons/lrac.htm
Ei poikosille http://www.youtube.com/watch?v=MWqba05i ... re=related

Ja vielä puhutaan rekyylittömistä aseista
Onhan vahinkoja toki sattunut vajavaisen koulutuksen vuoksi. Panssarinyrkkejäkin tiettävästi laukaistiin huonoin seurauksin olkapäätä vasten.

Juu, sekaannuksen lisäämiseksi on sitten vielä PIAT, joka laukaistaan olkapäähän tukien - se kun ei ole rekyylitön ase vaan linko..

Niin, PIAT onkin eräänlainen panssarintorjuntakranaatinheitin

http://en.wikipedia.org/wiki/PIAT

olikos se just toi PIAT joka ladattiin melkeen ku jalkajousi? ku ei toi lontoo oikeen taivu, ni en saannu tost linkist selkoo

sepä hyvinki. ei nuo mitään idioottivarmoja vehkeitä ole. armeija aikoina tuli "suutari" apilas yhdelle jannulle meidän joukkueesta, siivekkeet aukesi jo putkessa ja repi putken pään. seurauksena paukku tippui välille ja skappari alkoi huutamaan kuin hyeena siitä ettei osunu sen kokoseen panssarilevyyn. sitten kun huomasi mitä oli tapahtunu niin meni hiljaseksi eikä asiasta enään puhuttu...

PIAT, eli Projector Infantry Anti Tank = Heitin, Jalkaväen, Panssaritorjunta. Aseesa oli jämäkkä jousi, joka sekä syttytti ajopanoksen, että antoi ammukselle vauhti ja otti vastaan rekyylin.

Ongelmana oli viritys ensimmäistä laukausta varten - tuo 900 N jousi piti saada miesvoimin vireeseen. Jos ampujalla ei ollut riittävän tukevaa asentoa, jousi ei virittynyt uudelleen laukaistaessa ja se jouduttiin virittämään taas käsin - temppua ei ollut helppo tehdä maastoutuneena.

Jousesta ja siihen liittyvästä työntötangosta johtuen ase oli melkoisen painava - 15 kg.

Ase perustui aiemmin kehitettyyn "Blacker Bombard"-heittimeen, joka oli vastaavalla jousisysteemillä toimiva kranaatinheitin. Wiki sanoo BB:llä tuhotun tiettävästi yhden apnssarin Tobrukissa. Ase oli pääosin brittien kodinturvajoukkojen käytössä kotisaaren puolustuksessa - ja sitän ei sitten juuri tositoimissa jouduttu testaamaan.

Tämä väännöstä tuolta Wikin sivulta.

Jossain teoksessa muistaakseni mainittiin laitteen vaativan suurriistanmetsästäjän luontoa

Piat:iin ja Brittien kummallisuuksiin kuuluen vielä yksi.

kodinturva joukkojen fosforipullon heitin.

Lisää.
http://www.home-guard.org.uk/hg/spec.html

Olihan sitä asiaakin vähän kertasingon viereen tosin.

Olenko nähnyt näkyjä vai onko tosiaan Germaanit käyttänyt Pak-40 / -37.
Ensimmäisen kerran panssarinyrkkiä, siihen putkenpäähän asennettuna ja jollain ajopanoksella sen sitten ampuneet. Ennenkuin nyrkki keksittiin

Olen tässä ,muutamana iltana koittanut löytää kuvaa

Tarkoitatko?
http://www.pkymasehist.fi/pak3536.html

Juuri tuo. Kiitos Spiess
Huh vielä tuo pää jotenkin pelaa .

Stielgranate 41

Stiehlgranate 41Vuonna 1940 kehitettiin erikoinen ratkaisu Stielgranate-41 Ranskanretken johdosta. Stielgranate-41 muistutti isoa kiväärikranaattia, sillä se ladattiin tykinputken suuhun, mistä se ammuttiin eräänlaisella pyörähtävällä ajopanoksella matkaan ja nopeus oli 110 m/s. Se oli iso ontelopanos, joka läpäisi panssaria 180 mm/200 m/60°. Painoa oli kokonaista 8,5 kg, max. ampumaetäisyys oli 300 m, ammuksen pituus 740 mm ja halkaisija 150 mm.


Pyörähtävä ajopanos?

Mielestäni siihen kuuluu ns. paukkupanos. Eli normi 3.7 pakin laukaus jonka ammuksen tilalla on bakeliitti/puu/muu tulppa.
Noita ontelo ammuksen pönttöjä pyöri aikanaan esim. misin kentällä, pönttöön kuului kranaatti +"paukku" laukaus ja erillinen metalli kiekko johon nuo kiinnityivät.

Pyörähtävän ajopanoksen kohdalla on kirjoittajalla varm. käynyt jokin käännösvirhe..