Revolverien tähtäimet

[Re-Activator]

Turvaudun asiantuntemukseenne mysteerissä johon ei ole kukaan vielä osannut vastata, eli mihin perustuu se että revolvereissa toisin kuin kaikissa muissa aseissa tähtäinlinja ei risteä missään vaiheessa piippulinjan kanssa? ja miten tälläisellä aseella voi ylipäätään osua mihinkään?

[Re-Activator]

Havainnollistan kuvalla



luodin lentoradan pitäisi leikata tähtäyslinja(sininen) maalin kohdalla mitä se ei voi tehdä koska myöskään piippulinja(punainen) ei leikkaa sitä, lisäksi luodin lentorata on enemmän tai vähemmän kaareva, eli luoti laskee piippulinjaan nähden.

[H-D]

Sehän on aivan sama mikä ase on kyseessä jos matka on riittävän pitkä niin aina se luodin lentorata leikkaa tähtäyslinjan,ei oo väliä onko revolveri tai joku muu.

[Re-Activator]

Aivan mutta kuinka lentorata voi leikata tähtäinlinjan jos piippulinjakaan ei sitä leikkaa? pitäisi olla fysiikan lakien mukaan mahdotonta.

[turjake]

Piippuaikana rekyyli kääntää asetta tukipintaa vasten ja nostaa piippua. Tähtäinlinja on se minkä laukaisuhetkellä ampuja näkee, mutta piippulinja nousee ja luoti lähtee ylemmäs kuin mihin piippulinja alunperin liipaisinta painaessa osoitti. Kaikissa aseissa on samoin, revolverista tämän näkee tosin helpoimmin kun tyhjää asetta tarkastelee.

[Re-Activator]

Rekyyli siis ennättää vaikuttaa noinkin paljon ennen kuin luoti on jättänyt piipun, itse olen kuullut väitettävän että luoti on jo matkalla maaliinsa kun ase potkaisee mutta ei taida pitää paikkaansa.

http://www.youtube.com/watch?v=s37ZTy4hLUU

Asiasta toiseen, minkäslaisille matkoille on suomenkin poliisin käytössä olleet smith & wesson model 36-1:ten tähtäimet tehtaalla viilattu?

[John Moses]

Et ole tainnut, Re-Activator, hirveästi revolverien tähtäimiä tutkailla? Kyllä revolvereissa tähtäinlinja ja piippulinja leikkaavat toisensa ihan samalla tavalla kuin missä tahansa muussakin hahlo/jyväyhdistelmää käyttävässä aseessa...Havaintokuvasi on sikäli erheellinen, että olet kuvannut reukun etutähtäimen saman korkuiseksi kuin esimerkkiaseesi yläsiltaan jyrsityn hahloaukon yläpinta. Näin kuitenkaan yleensä ole, vaan etutähtäimen latva/hahloaukon yläpinta eivät ole varmaan missään aseessa samalla korkeudella, jos piipun keskilinja asetetaan vaakatasoon...aseesta riippuen jyvä on joko korkeammalla tai matalammalla kuin haloaukon yläpinta, mistä johtuen tähtäin- ja piippulinja leikkavat toisensa satavarmasti jossain pisteessä. Kaikissa säädettävällä takatähtäimellä varustetuissa revolvereissa hahlon yläpinta on reilusti yläsiltaa korkeammalla, joten tilanne on täysin sama kuin missä tahansa kiväärissä, pistoolissa tms. aseessa. Lisäksi on otettava huomioon rekyylin vaikutus, jonka joku jo mainitsikin: piippu heilahtaa ylöspäin heti aseen laukeamisen jälkeen, luodin ollessa vielä piipussa. Mitä kovempi on aseen rekyyli, sitä suurempi osumien korkeusero taulussa. Esimerkki: kevytpiippuinen .44 magnum-kaliiperin revolveri kohdistetaan ampumaan kohti 25 metrin matkalta 200-grainisella vaippaluodilla, jonka lähtönopeus on 500 m/s (eli siis tiukka magnum-lataus). Jos ampuja vaihtaakin panokseksi vaikkapa 250-grainisella lyijyluodilla varustetun, nopeuteen 330 m/s ladatun kevyen harjoituslatauksen, tulevat reiät nyt tauluun 25-30 cm ylemmäs, koska raskas ja hidas luoti on vielä piipussa, kun rekyyli jo nostaa piippua reuilusti ylöspäin. Mitä suurempi on luotien paino/nopeusero, sitä selvemmin ilmiö näkyy...lyhyesti voisi siis todeta, että kysymyksenasettelusi on lähtökohtaisesti väärä.

[John Moses]

...niin ja sen verran vielä tuohon kysymykseen poliisien Smittien tähtäinasetuksista että tuonkaltaisen snubnose-revolverin tähtäimiä on aika mahdoton "kohdistaa" tehtaalla kovinkaan tarkasti, koska osumapiste riippuu siitä, kuinka kovaa ampuja puristaa kahvasta, ammutaanko yhdellä vai kahdella kädellä, onko aseessa kiinni puu- vai kumikahva tai minkälaista latausta käytetään (luodin paino, lähtönopeus yms...). Keskimäärin aseet on "esikohdistettu" noin 25 jaardin (22 metriä ja risat) matkalle, mutta ampujakohtaiset vaihtelut ovat em. syistä isoja..esimerkiksi kun ammuttiin juuri kyseessä olevalla 2-tuumaisella S&W m.36.lla normaaleja Lapuan wadcutter-paukkuja noin 25 metrin matkalta vanhaan kuviotauluun (soikea kymppirinki) olivat allekirjoittaneen osumat about keskellä taulua, kun taas eräällä lajitoverilla luodit osuivat maahan noin 5 metriä jalkojemme etupuolella...

[Re-Activator]

Olen kyllä tutkaillut revolvereiden tähtäimiä, siitäpä tämä kysymys heräsikin.
Pahoittelen havaintokuvan pienta kokoa, mutta itseasiassa jyvä on korkeampi kuin hahlon yläpinta, käsittääkseni myös säätö tähtäimellisissa revolvereissa jyvä on hahloa korkeammalla.

Kellä ei revolveria ole katsokoon vaikka S&W kotisivuilta:
http://www.smith-wesson.com

[John Moses]

No nyt selkisi vähän...mistä muuten keksit, että ilmiö koskee vain revolvereja? Aika monessa pistoolissa ja kiväärissäkin jyvä on selvästi takatähtäimen yläpintaa korkeammalla...kävin äkkiä kaapilla tarkistamassa ja kyllä ainakin omissa S&W-brändin reukuissa oli useammassa takatähtäin korkeammalla kuin jyvän pää...niinkuin jo aiemmin kirjoitin, kysymyksenasettelu on osittain väärä, sillä asiaan vaikuttaa se, kuinka kauas on tarkoitus ampua: mitä lyhyempi piippu (ja kovempi rekyyli), sen enemmän korkeammalla jyvän yläpinta on hahloon nähden - tällä kompensoidaan edellä kuvailemaani rekyylin vaikutusta. Jos taas revolveri on pitkäpiippuinen ja sillä ammutaan kauas (esim. yli sadan metrin matkoille), on etujyvä mitä suurimmalla todennäköisyydellä matalammalla kuin hahlon yläpinta. Ihan sama pätee esim. kivääreissäkin, isoreikäisissä kivääreissä, jotka on kohdistettu lähelle (esim. 50 metriin), on huomattavan korkea jyvä (näyttää siis siltä, että tähtäin- ja piippulinja eivät kohtaisi). Mutta kun esim. 500 Nitro Express jyrähtää lähettäen 700-grainisen luodin matkaan, on piipunsuulla taipumus hypähtää sangen vikkelästi ylöspäin, jolloin piippulinja taatusti risteää tähtäinlinjan kanssa. Toivottavasti tämä selvensi ongelmaa...

[Spieß]

eli mihin perustuu se että revolvereissa toisin kuin kaikissa muissa aseissa tähtäinlinja ei risteä missään vaiheessa piippulinjan kanssa?


kaikissa aseissa luodin lentoradan linja ja tähtäinlinja ymmärtääkseni kohtaa jossain vaiheessa.Luodin lentoratahan on kaareva ja maan vetovoima vaikuttaa siihen niin kuin kaikkeen...
Piipun keskilinja ja tähtäinlinja, jos niistä vedetään suora linja eteen, tuskin tapaavat toisiinsa..

[Wittmann]

Vaikka olenkin keikkapiippu ampuja pääsääntöisesti, niin tähän saakka olen pääsääntöisesti kaikilla reukuilla osunut millä olen ampunut.

Mulla ei löydy reukkua kaapista, joten en pääse ummartamaan tätä kyzymyztä???

[Re-Activator]

No nyt selkisi vähän...mistä muuten keksit, että ilmiö koskee vain revolvereja? Aika monessa pistoolissa ja kiväärissäkin jyvä on selvästi takatähtäimen yläpintaa korkeammalla

Itse en ole moiseen törmännyt kuin revolvereissa kun ei ole pahemmin tullut noiden suur-riista kiväärien kanssa puljailtua, ysimillisisä pistooleissakin taitaa pääsääntöisesti olla jyvä hahloa matalampi johtuen ilmeisesti suuremmasta painosta/pienemmästärekyylistä.

Toivottavasti tämä selvensi ongelmaa...

Kyllä selvensi, kiitos.

[Re-Activator]

kaikissa aseissa luodin lentoradan linja ja tähtäinlinja ymmärtääkseni kohtaa jossain vaiheessa.Luodin lentoratahan on kaareva ja maan vetovoima vaikuttaa siihen niin kuin kaikkeen...

Mikäli oikein ymmärsin tässä tapauksessa linjat eivät teoriassa koskaan kohtaa mutta käytännössä rekyyli nostaa piippua(ja piippulinjaa) laukauksen aikana jolloin linjat leikkaavat toisensa, luoti nousee ylöspäin laskeutuakseen kaarellaan maalin kohdalla siihen mihin tähtäimet näyttivät aseen lauetessa.

Piipun keskilinja ja tähtäinlinja, jos niistä vedetään suora linja eteen, tuskin tapaavat toisiinsa..

Jos tarkkoja ollaan niin tuossa kuvassa tähtäinlinja nousee yläviistoon.

[Re-Activator]

Niin, tuo on siis tilanne jossa luoti poistuu piipusta, itseäni kiinnosti lähinnä kuinka tälläiseen tilanteeseen päädytään liipaisimen vedon jälkeen, aseella (oletuksena revolveri) jossa tähtäinten osoittaessa tauluun piippu osoittaakin alaviistoon ja vastaus oli rekyyli.