Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Vuonna 1926 julkaistu Kivääri 91 - rakenne, hoito ja käsittely määrittelee piipun syöpymisasteet seuraavasti:

1. Syöpymien alkua. Tummia pilkkuja ilman syvennyksiä.
2. Pienehköjä syöpymiä. Pieniä, mutta kuitenkin näkyviä syvennyksiä.
3. Suurehkoja syöpymiä. Syvennykset ovat suurempia ja selvempiä kuin kohdassa 2.
4. Suuria syöpymiä. Suuria ruostekuoppia selvästi näkyvin reunoin.

Luokka 0 tarkoittaa uutta piippua ja nelosta huonompi on raakki. Luonnollisesti taulukko on täysin subjektiivinen ja elää esimerkiksi sen mukaan, ollaanko kivääriä ostamassa vai myymässä. Olisi hauska tietää, miten foorumilaiset luokittelisivat alla olevat piiput tuon taulukon perusteella. Toki useassa piipussa on myös kulumaa ja suukartiota arviointia vaikeuttamassa. Ainakin yhdessä piipussa on lisäksi pullistuma, kuka hoksaa missä?

Piippu 1


Piippu 2


Piippu 3


Piippu 4


Piippu 5


Piippu 6


Piippu 7


Piippu 8


Piippu 9


Piippu 10


Piippu 11


Piippu 12


Piippu 13


Piippu 14

Kolmosessa on outo heijastus

Toiseksi alin.

piiput
1 1
2 1 (2)
3 4
4 3
5 4
6 2 (1)
7 4
8 4 puhdistuksella 3 pullistuma
9 4
10 4
11 4
12 4
13 4
14 4 heijastuma tai pullistuma

Mielenkiintoinen kuvakollaasi.

Olis erittäin mielenkiintoista tietää vielä miten noilla piipuilla osuu!

Mä sanoisin että piiput 1 ja 2 on niitä kuuluisia 0 "nollan" piippuja.
Muista on paha sanoa. Ykkösestähän nuo lähtee laskemaan osan ollessa jo luokkaa 4. Olen noita kanssa omista piipuista koettanut katsoa. Ei oikein näön tarkkuus vaan riitä. Digikuvaamalla saa näköjään parempaa jälkeä kuin paljaalla silmin tarkasteltuna!

Ritterille pisteet, piippu 13. on pullistunut etutähtäimen etupuolelta. Erottuu selvästi kuunsirpin näköisenä varjona. Muissa piipuissa en ole ainakaan silmämääräisesti pullistumia havainnut. Pelkästään syöpymää tuijottamalla luokittelisin piiput näin:

1. 0 ("uusi")
2. 1
3. 2-3
4. 2-3
5. 2-3 (matala rihlapalkki, mutta kumminkin tiukka pikkukaliiperi, putkitettu P-26)
6. 2 (suukartio)
7. 3
8. 3 (ei irtoa ainakaan pronssiharjalla, näyttäisi olevan syvemmässä kuin "terve" rihlanpohja)
9. 3
10. 3 (paha suukartio, rihlat erittäin pyöreät)
11. 3 (rihloissa pyöreyttä)
12. 3-4 (rihloissa pyöreyttä)
13. 4 (pullistuma, rihlat pyöreät)
14. 4+ (pahoja ruostekuoppia, tiukka pikkukaliiperi)

Hyvä kuvasarja. Onko nro 1 alkuperäinen ampumaton, vaiko joku muu?

Suoraan sanoakseni sillä on pari sataa laukausta takana. En kumminkaan pysty näkemään piipussa muuta kuin kalvainnaarmut, jotka siinä ovat olleet alusta alkaen.

ampumaton eli tehdasuusi ase luetellaan =0
otettuna käyttöön luokittelu muutetaan 1:n


noista piipuista 13 todella on jotain, mutta kuvista on aina vaikeaa sanoa tarkkaan

piippujen luokittelu on silmästä kiinni ja aseesta

noista piipuista:

jos olisivat kiinni RK:ssa noin 6 ensimmäistä jäisi jatkoon loput poistoon

vanhoissa kivääreissä näkee paaaaljon huonompia kuin RK.ssa ja yleensä ei sotaa nähneissä aseissa

Näinhän se menee. Ja voi olla, että meikäläisen asteikko on turhan lepsu. Intissä minulla oli muistaakseni luokkaa 2 oleva RK, mutta eipä siinä juuri orkosta näkynyt.

BTW piippu 13. myytiin minulle Amerikan mantereelta "excellenttinä"...

Hyvät kuvasarjat on CH tapansa mukaan laittanut. Omien piippujen rihloja käydään vertailemassa noihin vielä vuosienkin päästä. Onko kukaan onnistunut näkemään sellaista Mosin-Nagantin piippua, mistä on rihlat lähteneet kutakuinkinkin 100 %:sti kokonaan pois?

No mites sitten kun minulla oli intissä 0s1 (nolla suusta ykkönen) piippu rynkyssä?

Kuinka se voisi olla muuten ampumaton mutta suusta ammuttu ?? jos 0 ampumaton ja 1 ammuttu

yksinkertaisesti sen takia, että ajat ja ohjeet muuttuvat.

ja samalla myös se miten luokitellaan

Olen sen verran mosineilla ampunut, että takaan jokaisen kuvassa näkyvän piipun käyvän vähintään riittävällä tarkkuudella. Kokemus on että rosoisuus ei haittaa kunhan rihlan harjat ovat suupuolelta ehjät.

Hui. Minä luokittelisin nuo kaikkein huonoimmatkin piiput korkeintaan kakkoseksi tai kolmoseksi. Neloseksi voisin säälistä laskea sellaisen piipun jolla ei enää voi tehokkaasti ampua.