Keskustelua asehistoriasta ja militariasta

Kuvassa muuan Opel sota-aikana. Täällä ei näemmä peitetty ajovaloja, vai johtuuko mahdollisesti siitä että auto ei toimi mahdollisesti rintaman suunnalla?

Kyllä ajovaloja peitettiin. Kaasunaamarit näkyvät monessa kuvassa toimivan tehokkaina himmentiminä.Opel kuvassa näyttää olevan lähes uusi, joten kuva voisi olla otettu jopa ennen jatkosotaa. 1941 valoisina kesäoinä ei ajovalojakaan varmaankaan tarvittu, joten suojuksiakaan ei vielä ollut...tuskin noin hyvää kuorkkia on sentään kotirintamalle jätetty.

Pystyisiköhän rekisterinumeron perusteella sota-arkistosta saamaan mitään selkoa auton vaiheisiin?

Joku ohjelma käsitteli taannoin kotirintaman ongelmia mm. maidot pilaantuivat tiloille, kun ei ollut tarpeeksi kalustoa kuljetukseen Jatkosodan aikana. On sitä ollut tärkeää ajoa kotonakin. Tosin auton hajoaminen vanhuuttaan kotirintamalla ei aiheuta niin ikäviä käänteitä, kuin mahdollisesti rintamalla tapahtuva kuljetuksen keskeytyminen.

Ps. Paljonkohan näitä mm. Blitzejä tuli suomeen?

Ase-lehdessä 2/88 on hyvä artikkeli saksalaismateriaalista 1940-44. Valitettavasti luetteloihin ei ole sisällytetty "siviilimallisia" ajoneuvoja. Opeleita ei liene tullut kovinkaan paljon,koska Saksalla oli itselläänkin pula ajoneuvoista.Suomeen saatiin enimmäkseen vain vallatuista maista peräisin olevaa ajoneuvokalustoa.Citroen-kuorkkeja tuli ainakin paljon.

Tervehdys Sturmmann,

Opel Blitz kuorma-autoja saapui Suomeen Jatkosodan aikana 790kpl. Siten että, vuonna 1941 tuli 700 kpl, 1942 50 kpl ja 1943 40 kpl.

Saksasta hankittiin yhteensä 2887 kpl kuorma-autoja, joista saksassa valmistettuja oli 1530 kpl.

Eli Fordit olivat ilmeisen suurin merkki kuorma-autoissa meillä. Niitähän valmistettiin Saksassa sodan aikana, kuin myös samoja malleja lännessä liittoutuneiden taholla, jos muistelen oikein. Jotain Bussing Nageja ainenkin on kuvissa näkynyt meillä olleen, mutta onko muista malleista hajua?

Yllättävän paljon sakut sitten raaski noita myydä mutta mitäpä ei tekisi hyvän liittolaisen mieliksi Olisko Kölnin Fordia tuotu miten paljon, sehän olisi ainakin luontevasti sopinut suomalaisille,kun Fordeja oli paljon ennestäänkin?Bussig-Nag ja Mercedes -Benz autoja ainakin tuotiin.Tuo em. ASE-lehti kertoo,että ainakin 1944 saatiin 44 kpl Kölnin Fordia,joista 14 kpl oli puolitela,eli Maultier-mallia.

Tämä on jo aika asiallinen laite

Eli kannattaa mennä sota-arkistoon tutkimaan ajoneuvojen kantakortteja.
Sieltä itsekin löysin meidän Latilien sekä noin parinkymmenen samanmallisen Latilin kantakortit, kaikkine huoltotietoineen.

sako92s wrote: Olisko Kölnin Fordia tuotu miten paljon, sehän olisi ainakin luontevasti sopinut suomalaisille,kun Fordeja oli paljon ennestäänkin?Bussig-Nag ja Mercedes -Benz autoja ainakin tuotiin.Tuo em. ASE-lehti kertoo,että ainakin 1944 saatiin 44 kpl Kölnin Fordia,joista 14 kpl oli puolitela,eli Maultier-mallia.

Lukeminen kannattaa aina.

Markku Mäkipirtti: Puolustusvoimien moottoriajoneuvot 1919 - 1959, sivu 97. Lainaus taulukosta (yksinkertaistettu listaus, alkuperäisessä listattu vuosittain) "Saksan kuorma-autotoimitukset 1941 - 1944":
- Citroen 3 tn: 1348 kpl
- Opel 3 tn: 790 kpl
- Ford 3 tn: 332 kpl
- Ford Buldog: 188 kpl
- M.A.N. 3 tn: 100 kpl
- M.A.N. 4,5 tn: 80 kpl
- Citroen 2 tn: 40 kpl
- Mercedes-Benz 4,5 tn: 11 kpl
- Yht: 2.887 kpl

Suosittelen lämpimästi kyseistä opusta ja sen myöhempään aikaan sijoittuvaa sisarteosta PV:ien kuorma-autoista kiinnostuneille.

"Jatkosodan tiellä" (Martti Pilz: Ajoneuvokalusto jatkosodassa s. 141) mainitsee myös Büssing-NAG:in PV:ien omien määrältään pienien mutta merkkikirjavuudeltaan laajojen kuorma-auto mallien joukossa. Mahdollisesti hankittu pieni määrä jo ennen talvisotaa?

Jarkko

Tervehdys,

Büssing-NAG kuorma-autot kuuluivat rynnäkkötykkipataljoonan sotavarusteisiin ja näin ollen kuuluivat orgaanisesti em. Pataljoonaan.

Mäkipirtin kirjassa Büssing-NAGit on esitelty liikkuvina asejärjestelmäkorjaamoina.

Sotien jälkeen noita kuormureita tietysti päätyi siviiliin reippaasti, mutta Opelien suhteen kato on ollut ilmeisen kova, kun niitä ei juuri näy. Ilmeisesti romutettu valtaosa, kun ovat vanhentuneet ja kuluneet käytössä.
Sukulaisellani oli heinäkärrit maatalossa vielä 80-luvulla, joissa oli Saksalaisen kuorma-auton perä akselina. Pitääkin mennä tonkimaan, josko olisi jotain vielä jäljellä. Renkaathan tietysti Continentalit.

Tiedot löytyy osoitteesta http://www.eag.unicweb.ee/vbm2.html

OPEL BLITZ (1941)

Endine Soome armee auto. Toodud Soomest Eestisse 2005. a. alguses. Kuulub Eesti SS-Leegioni Muuseumi kollektsiooni Pärnus.
Auto on osalenud Oliver Hirchbiegel'i filmis "Der Untergang" (võtted Peterburis), Ake Lindman'i filmis "Jatkosota" ja Olli Saarela filmis "Rukajärven tie".