Tervehdyksiä pitkästä aikaa! Yllättäen en tuo tietoa, vaan olen sitä vaille
youtubessa oon katellu IIms aikaisia pätkiä, niin törmäsin siellä otoksiin saksan hyökkäyksestä ranskaan. No siellä keskustelussa esitettiin että ranskikset ois pieksäny (sen lyhyen ajan) aika hyvin saksalaisia... sain sen käsityksen, että ranskalaisten panssariase olisi ollut laadukkaampaa kuin saksalaisten..? Paljonhan sakemannilla oli sitä kevyttäpanssaria vielä ranskassa, mutta miten on??
Ranskalaisilla oli vahvempi panssarointi monissa tankeissa ja jopa tehokkaammat tykit joissakin malleissa, mutta taktiikka ja liikkuvuus olivat onnettomia.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari
Osa ranskalaisista panssareista oli saksalaisia tuntuvasti hitaampia, panssarointi oli usein parempi. Ranska ei ollut varautunut saksalaisten salamasota-taktiikkaan - siksi Ranska, joka kai piti itseään jonkinlaisena suurvaltana kaatui reilussa kuukaudessa.
Löytyyköhän netistä jo valmiiksi vertailut Saksa/Ranska -panssarikalustosta? Vai pitääkö ruveta tekemään - aihe kyllä kiinnostaisi, jos vaan aikaa löytyy.
Ranskan panssariase oli kehitetty jalkaväen tukemiseen ei omaksi aselajikseen.Panssarit olivat hyvin panssaroituja mutta hitaita ja teknisesti heikkoja.Liittoutuneilla taisi olla jopa enemmän panssareita kuin saksalaisilla ,mutta taktiikka oli auttamattoman heikkoa.
Juu. Saksalaisten kalustohan oli itseasiasiassa erittäin heikkoa Ranskan operaation aikaan. Paperilla Saksan panssarit olivat alakynnessä täydellisesti. Iso osa kalustosta oli aivan onnettomia Pz I:ä ja PzII:a. Parhaat vaunuthan olivat Pz 38(t) ja sitten PzIII, joita oli melko lailla vähän. Ei siis ihme, että ranskalaiset vaunut otettiin välittömästi omaan käyttöön.
Tuosta salamasodasta vielä. Amerikkalaiset tutkijat Robert Doughty ja John Mosier (Mosierin kirja on nimeltään The Blitzkrieg Myth) ovat tutkineet Ranskan operaatiota ja todenneet mm., että salamasota Ranskassa on oikeastaan myytti. Myytti jolla saksalaisten oli helppo selittää onnistumistaan ja tehdä propagandaa ja samalla myytillä ranskalaisten oli helppo selittää nopea tappionsa. Ja historiankirjoitus omaksui tämän myytin salamasodasta faktana, pahemmin repimättä sitä auki. Ranskan operaatio ei ollut kuitenkaan oikeastaan salamasotaa niin, kuin sanalla yleensä ymmärretään. Itse asiassa onni ja tavallinen jalkaväki näyttelivät suurimman roolin Saksan voitossa. Ei suinkaan panssarikiilat. Operaation aikana molemmat osapuolet tekivät aivan käsittämättömiä ratkaisuja ja mokia. Mutta koska ranskalaiset mokailivat enemmän, niin kävi kuten kävi.
Toukokuun 10 1940 saksalaisilla 10 panssaridivisioonaa Ranskaa vastaan, 2690 vaunua joista 349kpl Pzkw III ja 278kpl Pzkw IV. Lisäksi Saksassa oli reservissä noin 800 vaunua.
Ranskalaisilla noin 3000 vaunua, englantilaisia vaunuja 310 ja 330 vaunua odottamassa laivausta Ranskaan.
Bauer mainitsee saksalaisen organisaation erinomaiseksi ja erityisesti Stukat panssaarijoukkojen tukena.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari
Eli vain reilu 600 vaunua oli kohtalaisen ajanmukaisia/ajanmukaisia. Ja Pz III olivat 37 mm versioita, joiden tykki oli pahasti koetuksella/alakynnessä raskaimpia ranskalaisia vaunuja vastaan. Ja PzIV vaunut olivat 75mm lyhytputkisia jalkaväen tukivaunuja, joten nekään eivät olleet ollenkaan parhaita mahdollisia ranskalaisten raskaita panssareita vastaan. Pz I ja Pz II olivatkin sitten itsemurhakalustoa mitään kiväärimiestä vahvempaa vastaan. Kuinkahan paljon oli Pz 38 (t) käytössä?
Bauerin teos on jo 1960-luvulta, suomennettu 1970-luvulla. Ja merkittävä teos onkin. Mutta historiantutkimus on siitä mielenkiintoista, että "totuus" muuttuu ajan kuluessa, koska mitään objektiivista totuutta ei ole olemassakaan. En silti mitenkään kiistä Bauerin ansioita historioitsijana. Saksan salamasota on kuitenkin vain muotoutunut "totuudeksi" ajan kuluessa, mutta ei sitä sittenkään taida olla.
Saksan organisaatio oli varmasti hyvä, mutta sen tehokkuus ilmeisesti ylimainostettu, propagandan vuoksi. Suurin syy operaation onnistumiselle oli Ranskan sodanjohdon onneton heikkous. Silti saksalaisten eteneminen oli aikamoista sekoilua. Hyökkäyksen lopputulos ei ollut mikään historiallinen välttämättömyys, vaan itse asiassa melkoinen arpapeli, jonka saksalaiset sattuivat voittamaan. Lähinnä koska ranskalaiset olivat pihalla kuin lumiukot. Saksan kenraalikunta oli itseasiassa kauhuissaan operaation riskaabeliuudesta.
On kyllä totta, että Stukat näyttelivät erittäin merkittävää roolia, paljon merkittävämpää roolia kuin panssarit hyökkäyksen menestyksen kannalta. Mutta ei varsinaisesti aiheuttamansa tuhon ja tehokkuuden vaan sen vuoksi että ne sekoittivat toiminnallaan ranskalaisen sodanjohdon päät. Ilmaiskut harhauttivat, ilmeisesti täysin tahattomasti, Ranskan sodanjohdon valitsemaan painopisteen väärin. Ja silloin peli oli menetetty.
Lisäksi saksalaiset eivät käyttäneet panssaroituja kärkijoukkoja paniikin aiheuttamiseen vihollisessa ja sitä kautta ratkaisun saamiseksi. Ja tätähän salamasodalla juuri tarkoitetaan, eli panssarikiilojen tunkeutumista syvälle selustaan. Sen sijasta saksalaiset hyökkäsivät laajemman rintaman strategialla, eli hyökkäsivät useissa kohdissa samaan aikaan paikallisen ylivoiman avulla, joka esti vastustajan tehokkaan reagoinnin, eli eivät kyenneet tukkimaan murtokohtia. Silloin, kun saksalaiset tieten tahtoen käyttivät läpimurtotaktiikkaa, eli vaikkapa Belgian ja Hollannin laskuvarjo-operaatioissa, niin tulokset olivat heikot ja ja jos operaatio onnistui, oli tappiot erittäin kovat. Tosin nämä nyt olivat tietenkin ihan eri operaatioita, kuin ns. panssari-salamasota. Mutta kuitenkin.
Voi voi sapööri.. Alankomaat antautuivat muutamissa päivissä tai vastarinta loppui kokonaan.. Mainitsemasi laskuvarjo operaatiot mielestäni suijuivat ihan hyvin, kerta jos Belgian tärkein rajalinnoitus Eben-Emael otettiin haltuun päivässä, tietysti isoilla mies tappioilla, mutta vyörytkissä tuppaa yleensä näin käymään.. Toiseksi mainitsemasi laajemman rintaman strategialla, eli hyökkäsivät useissa kohdissa samaan aikaan ja stukat pommittivat rankalaisten asemia sillä samalla.. voi Tarkoittaa Meuse-joen ylittämistä sillanpään asemien saamiseksi, jotta panssari kiilojen käyttö olisi edes mahdollista ranskan siisämaassa .. Niin ja Ardenne metsäkään ei ole varmaan kovin hyvä paikka aloittamaan varsinaista salama sotaa panssareilla.. Kaikkihan varmaan jo tietävät että taistelu ranskasta oli riskaabelia hommaa, ja saksalaiset kenraalit sen myös tiesivät.. Oma johtopäätökseni on että hyvin onnistunut salamasota!
Juu, kyllähän ne laskuvarjo-operaatiot onnistuivat ja tappiot olivat noissa operaatioissa kovat. Ehkä kirjoitukseni oli epäselvä ja heikosti argumentoitu. Mutta en pyrkinytkään kirjoittamaan historiaa kokonaan uudestaan.
Mutta pääpointti oli, että "salamasota" oli Saksan propagandan luoma käsite, eikä totuus vastannut aivan siitä annettua kuvaa. Eli sota ei oikeasti tapahtunut niin tyylipuhtaalla salamasota-mallilla, kuin on yleisesti ajateltu sen tapahtuneen.Termi "salamasota" ei niinkään vastaa todellisuutta sillä tavoin, kuin sotahistoriassa on totuttu esittämään.
Mutta tämä "salamasota" selitti saksalaisten nopean voiton ja ranskalaisten huonouden ja selitys kelpasi molemmille osapuolille. Ja nopealla voitolla oli tietenkin suuri propaganda-arvo, jolla luotiin kuvaan Saksan armeijan mahtavuudesta.
Ajatukseni oli siis sanoa, että historialliset "totuudet" ovat usein jotain aivan muuta, kuin on hyväksytty olemaan. En siis kiistänyt saksalaisten kieltämättä erinomaista menestystä, kaikesta sekoilusta huolimatta. Mutta toisaalta, sodankäyntihän on aina sekoilua ja se joka sekoilee vähemmän, voittaa. Oli sodankäyntitapa sitten mikä tahansa.
Salamasota nousi maineeseen Puolan valtauksessa ja sitten Tanskan ja Norjan miehityksissä. Norjassahan nyt taktiikka oli erilaista, mutta vauhti oikeutti 'salamasota' termin. Tanskassa suurinpiirtein sanottiin Guten tag ja homma oli siinä, mutta eipähän tuhraantunut aikaa joutavaan.
Mitä sitten sanotaan milloinkin salamasodaksi on vähän näkökulma kysymys.
Viro, Aunus, Karjalan kaunis maa, yks suuri on Suomen valta. Ylituubamestari
kyllähän saksa käytti salamasotaa ranskassa ja se on ihan 100% varma koska saksalaiset panssari kolonnat olivat melkeinpä huviajelulla ranskan maaseudulla, kun jalkaväki seurasi jopa viikon jäljessä miehittämään vallattuja alueita! Eikö toi jo täytä suurinpiirtein salamasodan panssaritaktiikan?
Panssarikiilat tunkeutuvat vihollisen puolustuslinjoihin tuhoten ja raivaten aukon puolustukseen.
Panssariryhmittymien tulee edetä murtokohdista eteenpäin vallaten vihollisalueita ja aiheuttaen liikkeellä sekä tulella sekasortoa vihollisarmeijoissa
On liikuttava niin pitkään kuin polttoainetta ja ammuksia riittää.
Puolustuslinjojen lopullinen tuhoaminen jäisi jalkaväen huoleksi
No, enpä minäkään näitä pointteja, joita esitin, omasta päästä keksinyt. Niin kuin sanoin aikaisemmin, esim. John Mosier kirjassaan "The Blitzkrieg Myth" (2003) esittää hieman erilaisen näkemyksen "salamasodasta" kuin sen yleisesti on ajateltu olleen, myös Ranskan operaation osalta.
No minun mielestäni Ranskan operaatio oli salamasotaa sillä siinä saksalaiset käyttivät panssareita ja vähäisiä motorisoituja joukkojaan nimenomaan nopeaan etenemiseen ja kiersivät ranskalaisten vahvemmat asemat jättäen nämä takaa tulevien huoleksi.Juuri saksalaisten nopeus ja tietynlainen häikäilemättömyys yhdessä vanhoihin kaavoihin kangistuneiden liittoutuneiden sodanjohdon toiminnan kanssa aiheutti Ranskan luhistumisen.Ranskalaiset panssarit pärjäsivät hyvin silloin, kun niitä harvoin käytettiin nimenomaan panssarisodan vaatimusten mukaan.Ranskalaisten vaunut kävivät nopeasti teknisesti vanhentuneiksi ja eipä saksalaiset niitä kovinpaljoa itärintamalla enää käyttäneet.Jos en väärin muista niin nimenomaan Ranskassa saksalaiset rupesivat käyttämään kuuluisia 88.jaan panssarintorjuntaan,kun vaunujen kevyet tykit eivät Ranskalaisiin vaunuihin tehonneet.Muistaakseni Ranskan operaation alussa oli saksalaisilla vain n.50kpl Pzkw III vaunua jotka oli varustettu 50mm tykillä loppujen ollessa varustettu 37mm aseilla.
